Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (1330)
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä, että toki on muitakin hyviä maita, mutta toivoisin joiltakin ihmisiltä enemmän kiitollisuutta siitä kaikesta, mitä he ovat suomalaisiksi syntyneinä saaneet. Keskimäärin maapallolle syntyvä ihminen lähtee piiiitkältä takamatkalta suomalaisiin nähden.
-Yksi ulkosuomalainen
Latvalan tapaus ei ole ääriesimerkki, vaan jokapäiväistä Suomea. Äidin olinpaikka syntymäaikana määrittää kansalaisuuden. Se oli Suomi. Miksi siitä pitäisi olla erikseen kiitollinen ja kenelle? Näen asian täysin päinvastaisena, valtion tulisi olla kiitollinen kansalaisilleen. Ilman kansalaisia valtio ei ole mitään. Nyt eri tahot (poliittiset puolueet) omivat itselleen Suomen ja sitten Suomen rakentajien tulisi olla kiitollisia, vaikka päin honkia menee jotta kolisee.
Mitä pelisääntöihin tulee, en arvosta sellaista pelisääntömaakaria ollenkaan, jonka säännöt astuvat huonosti tehtyinä ja täynnä tulkinnanvara takautuvasti voimaan. Suomi on tällainen pelisääntömaakari. Miten voit seurata sääntöä tänään, joka laaditaan ylihuomenna, astuu voimaan seuraavana päivänä ja on voimassa eilisestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kommentissa 1280 keksittiin jo tällainen jako: tahallisesti väärät Suomi-päivät olisivat vain ”perusmuotoinen (asiakirja)petos”, mutta jokin erillinen salattu asuminen olisi sitten varsinainen veropetos. Missä laissa tämä jako on?
Rikoslain 29:1 mainitsee nimenomaan verotusta varten annetun väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta. Jos sillä tahallisesti aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero, kyse voi olla veropetoksesta. Väärä oleskelutieto ei muutu tästä erilliseksi, automaattisesti lievemmäksi rikokseksi sillä, että lisäät sulkeisiin sanan ”asiakirja”.
Törkeys ratkaistaan puolestaan rikoslain 29:2:n perusteella: tavoitellaanko huomattavaa taloudellista hyötyä TAI tehdäänkö rikos erityisen suunnitelmallisesti, ja onko teko myös kokonaisuutena törkeä. Väärä päivätieto ei siis lukitse mahdollista veropetosta perusmuotoiseksi. Sen päälle ei tarvita toista, erillistä ”asumisrikosta”, jotta törkeä tekomuoto voisi tulla kyseeseen.
En väitä tällä Latvalaa syylliseksi enkä väitä tietäväni, mikä hänen yksittäinen ilmoituksensa on haastehakemuksessa nimetty vääräksi. Korjaan sinun keksimääsi oikeussääntöä. Jos puolustus on esittänyt jotakin tekoa vaihtoehtoisesti perusmuotoiseksi, sen lausuman voi lähteineen tuoda tänne. Puolustuksen mahdollinen kanta ei kuitenkaan itsessään ole laki.
Kommentin 1273 ajatus ”päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden, joten petos” sotkee puolestaan kaksi vaihtoehtoa.
Jos Suomessa ollut asunto todetaan henkilön varsinaiseksi asunnoksi ja kodiksi, se voi perustaa yleisen verovelvollisuuden riippumatta siitä, täyttyykö jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu. Silloin asunto perustelee nimenomaan verovelvollisuutta. Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus. Myöskään kalenterivuoden päiväsummasta ei pidä tehdä automaattista 180 päivän sääntöä.
Jos taas lähtökohta todella on, ettei juuri kyseinen tulo kuulunut Suomen verotukseen, pelkkä verojen välttämiseen tähtäävä motiivi ei tee sen verottamatta jäämisestä veropetosta. KKO 2004:58:n kohdassa 14 tämä yhteys näkyy konkreettisesti: vastaajan ei katsottu voivan syyllistyä veropetokseen siltä osin kuin kyseistä veroa ei olisi alun perinkään saanut määrätä. Tahallisuus ei korvaa puuttuvaa rikoksen edellytystä.
Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus.
Näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut. Hänet on todettu noilta vuosilta täysin verovelvolliseksi ylittyneiden Suomi-päivien vuoksi. Siitä syystä syyttäjä voisi hakea tuomiota tahallisuudesta (perusmuotoinen veropetos), mutta sen lisäksi syyttäjä katsoo veronkierron tapahtuneen Monacon kämpän avulla.
Rikoslain 29 luvun 1 :n mukaan perusmuotoinen veropetos täyttyy, jos antaa verotusta varten väärän tai puutteellisen tiedon taikka salaa tietoja, ja tästä aiheutuu veron määräämättä jättäminen tai sen palauttaminen liian suurena.
Suyttäjä ei siis suytä Latvalaa vain em. asiasta.Nyt lainaamasi pykälä ei tue johtopäätöstäsi. Se selittää juuri sen, mitä olen sanonut.
Rikoslain 29 luvun 2 alkaa sanoilla ”Jos veropetoksessa”. Törkeä veropetos siis rakentuu 1 :ssä määritellyn veropetoksen päälle. Väärän tiedon antaminen tai tietojen salaaminen eivät ole tekotapoja, jotka kuuluisivat ainoastaan perusmuotoiseen veropetokseen. Samalla menettelyllä voidaan täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistö, jos myös törkeyden edellytykset täyttyvät.
Törkeys edellyttää huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelua TAI erityistä suunnitelmallisuutta, ja lisäksi teon pitää olla kokonaisuutena törkeä. Molempia vaihtoehtoisia perusteita ei tarvitse näyttää. Siksi väärien päivätietojen antaminen ei automaattisesti tarkoita ”vain perusmuotoista”, eikä sen lisäksi tarvita erillistä asunnolla tehtyä petosta.
Tästä on myös konkreettinen esimerkki: KKO 2026:55. Siinä KKO tuomitsi verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä törkeänä veropetoksena. Tavoiteltu verohyöty oli 46 606,56 euroa, ja KKO arvioi teon myös kokonaisuutena törkeäksi. Ratkaisun kohdissa 9 ja 10 käsitellään nimenomaan verovelvollisuutta, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ja hyödyn määrää. Nuo eivät olleet rikosasiasta irrallisia taustatietoja. Tämä ei ratkaise Latvalan syyllisyyttä, mutta osoittaa, miten veropetoksen perus- ja törkeä tekomuoto liittyvät toisiinsa.
Monaco-järjestelyä koskeva näyttö voi tietenkin tukea esimerkiksi väitettä suunnitelmallisuudesta. Silloin puhutaan mahdollisen veropetoksen tekotavasta ja törkeyden perusteluista. Se on aivan eri väite kuin se, että päivätietojen vääristely olisi lain mukaan aina perusmuotoinen rikos ja vasta asunto tekisi siitä törkeän. Laissa ei ole tuollaista jakoa.
Myös vastauksessasi ”näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut” lähtökohta vaihtuu kesken kaiken. Lainaat virkettä tilanteesta, jossa henkilö olisi aidosti rajoitetusti verovelvollinen, mutta vastaat kertomalla hänen olleen yleisesti verovelvollinen. Se ei ole sama tilanne. Et kumoa ehdollista väitettä vaihtamalla sen ehtoa.
Sitten väite, että syyttäjän mukaan on ollut vielä erillisiä, kokonaan ilmoittamatta jätettyjä päiviä tunnettujen Suomi-päivien lisäksi. Tälle pyysin lähdettä. Vastaukseksi tuli rikoslain yleinen tunnusmerkistö. Mutta lakipykälä ei kerro, mitä Latvala tosiasiassa ilmoitti tai mitä hänen haastehakemuksessaan väitetään jätetyn ilmoittamatta. Siihen tarvitaan lähde juuri tästä tapauksesta.
Kommentin 1292 huomio ”syytteen syistä ja todisteista” on hyödyllinen vain, jos samalla lopetetaan tuo kuvitteellinen vastakkainasettelu. En väitä, että Suomi-päivä olisi rikosnimike tai jokainen todiste erillinen syytekohta. En myöskään väitä tietäväni alkuperäistä haastehakemusta näkemättä kaikkia syyttäjän väittämiä tekoja.
Korjaan samalla ketjun toiseltakin puolelta yhden virheen: yleisen verovelvollisuuden sääntö ei ole automaattinen ”yli 183 päivää vuodessa”. Laissa tarkoitetut Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti sekä jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu ovat vaihtoehtoisia perusteita. Siksi myöskään väite ”koko juttu raukeaa, jos päiväraja ei ylity” ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
Latvalan tahallisuudesta saa vaatia näyttöä. Se ei kuitenkaan edellytä näiden omien lisäsääntöjen keksimistä.
Lainasit veropetoksen tunnusmerkistöä. Se ei todistanut, että kuvaamasi teko voisi olla vain perusmuotoinen. Lainauksesi on oikeasta laista. Johtopäätöksesi ei.
Se että taloudellinen hyöty oli suuri, ei itsessään voi olla syytteen noston syy vaan silloinkin se tahallisuusepäily vaaditaan. Ja kun syyte on nostettu törkeänä myös sen teon vuoksi, pitää se tahallisuus osoittaa myös siltä osin. Eli ei voida syyttää noista veroilmoituksista ja verohyödyn suuruuden vuoksi törkeänä ja sitten todistaa vain Suomi-päivät, vaan myös se miksi syytekynnys ylittyi.
Mutta eiköhän kaikki nyt ole kartalla asiasta ihan riittävällä tasolla, turhapa tätä on jauhaa tasolla ”ylittyikö Suomi-päivät ja oliko verovelvollinen”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kommentissa 1280 keksittiin jo tällainen jako: tahallisesti väärät Suomi-päivät olisivat vain ”perusmuotoinen (asiakirja)petos”, mutta jokin erillinen salattu asuminen olisi sitten varsinainen veropetos. Missä laissa tämä jako on?
Rikoslain 29:1 mainitsee nimenomaan verotusta varten annetun väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta. Jos sillä tahallisesti aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero, kyse voi olla veropetoksesta. Väärä oleskelutieto ei muutu tästä erilliseksi, automaattisesti lievemmäksi rikokseksi sillä, että lisäät sulkeisiin sanan ”asiakirja”.
Törkeys ratkaistaan puolestaan rikoslain 29:2:n perusteella: tavoitellaanko huomattavaa taloudellista hyötyä TAI tehdäänkö rikos erityisen suunnitelmallisesti, ja onko teko myös kokonaisuutena törkeä. Väärä päivätieto ei siis lukitse mahdollista veropetosta perusmuotoiseksi. Sen päälle ei tarvita toista, erillistä ”asumisrikosta”, jotta törkeä tekomuoto voisi tulla kyseeseen.
En väitä tällä Latvalaa syylliseksi enkä väitä tietäväni, mikä hänen yksittäinen ilmoituksensa on haastehakemuksessa nimetty vääräksi. Korjaan sinun keksimääsi oikeussääntöä. Jos puolustus on esittänyt jotakin tekoa vaihtoehtoisesti perusmuotoiseksi, sen lausuman voi lähteineen tuoda tänne. Puolustuksen mahdollinen kanta ei kuitenkaan itsessään ole laki.
Kommentin 1273 ajatus ”päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden, joten petos” sotkee puolestaan kaksi vaihtoehtoa.
Jos Suomessa ollut asunto todetaan henkilön varsinaiseksi asunnoksi ja kodiksi, se voi perustaa yleisen verovelvollisuuden riippumatta siitä, täyttyykö jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu. Silloin asunto perustelee nimenomaan verovelvollisuutta. Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus. Myöskään kalenterivuoden päiväsummasta ei pidä tehdä automaattista 180 päivän sääntöä.
Jos taas lähtökohta todella on, ettei juuri kyseinen tulo kuulunut Suomen verotukseen, pelkkä verojen välttämiseen tähtäävä motiivi ei tee sen verottamatta jäämisestä veropetosta. KKO 2004:58:n kohdassa 14 tämä yhteys näkyy konkreettisesti: vastaajan ei katsottu voivan syyllistyä veropetokseen siltä osin kuin kyseistä veroa ei olisi alun perinkään saanut määrätä. Tahallisuus ei korvaa puuttuvaa rikoksen edellytystä.
Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus.
Näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut. Hänet on todettu noilta vuosilta täysin verovelvolliseksi ylittyneiden Suomi-päivien vuoksi. Siitä syystä syyttäjä voisi hakea tuomiota tahallisuudesta (perusmuotoinen veropetos), mutta sen lisäksi syyttäjä katsoo veronkierron tapahtuneen Monacon kämpän avulla.
Rikoslain 29 luvun 1 :n mukaan perusmuotoinen veropetos täyttyy, jos antaa verotusta varten väärän tai puutteellisen tiedon taikka salaa tietoja, ja tästä aiheutuu veron määräämättä jättäminen tai sen palauttaminen liian suurena.
Suyttäjä ei siis suytä Latvalaa vain em. asiasta.Nyt lainaamasi pykälä ei tue johtopäätöstäsi. Se selittää juuri sen, mitä olen sanonut.
Rikoslain 29 luvun 2 alkaa sanoilla ”Jos veropetoksessa”. Törkeä veropetos siis rakentuu 1 :ssä määritellyn veropetoksen päälle. Väärän tiedon antaminen tai tietojen salaaminen eivät ole tekotapoja, jotka kuuluisivat ainoastaan perusmuotoiseen veropetokseen. Samalla menettelyllä voidaan täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistö, jos myös törkeyden edellytykset täyttyvät.
Törkeys edellyttää huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelua TAI erityistä suunnitelmallisuutta, ja lisäksi teon pitää olla kokonaisuutena törkeä. Molempia vaihtoehtoisia perusteita ei tarvitse näyttää. Siksi väärien päivätietojen antaminen ei automaattisesti tarkoita ”vain perusmuotoista”, eikä sen lisäksi tarvita erillistä asunnolla tehtyä petosta.
Tästä on myös konkreettinen esimerkki: KKO 2026:55. Siinä KKO tuomitsi verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä törkeänä veropetoksena. Tavoiteltu verohyöty oli 46 606,56 euroa, ja KKO arvioi teon myös kokonaisuutena törkeäksi. Ratkaisun kohdissa 9 ja 10 käsitellään nimenomaan verovelvollisuutta, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ja hyödyn määrää. Nuo eivät olleet rikosasiasta irrallisia taustatietoja. Tämä ei ratkaise Latvalan syyllisyyttä, mutta osoittaa, miten veropetoksen perus- ja törkeä tekomuoto liittyvät toisiinsa.
Monaco-järjestelyä koskeva näyttö voi tietenkin tukea esimerkiksi väitettä suunnitelmallisuudesta. Silloin puhutaan mahdollisen veropetoksen tekotavasta ja törkeyden perusteluista. Se on aivan eri väite kuin se, että päivätietojen vääristely olisi lain mukaan aina perusmuotoinen rikos ja vasta asunto tekisi siitä törkeän. Laissa ei ole tuollaista jakoa.
Myös vastauksessasi ”näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut” lähtökohta vaihtuu kesken kaiken. Lainaat virkettä tilanteesta, jossa henkilö olisi aidosti rajoitetusti verovelvollinen, mutta vastaat kertomalla hänen olleen yleisesti verovelvollinen. Se ei ole sama tilanne. Et kumoa ehdollista väitettä vaihtamalla sen ehtoa.
Sitten väite, että syyttäjän mukaan on ollut vielä erillisiä, kokonaan ilmoittamatta jätettyjä päiviä tunnettujen Suomi-päivien lisäksi. Tälle pyysin lähdettä. Vastaukseksi tuli rikoslain yleinen tunnusmerkistö. Mutta lakipykälä ei kerro, mitä Latvala tosiasiassa ilmoitti tai mitä hänen haastehakemuksessaan väitetään jätetyn ilmoittamatta. Siihen tarvitaan lähde juuri tästä tapauksesta.
Kommentin 1292 huomio ”syytteen syistä ja todisteista” on hyödyllinen vain, jos samalla lopetetaan tuo kuvitteellinen vastakkainasettelu. En väitä, että Suomi-päivä olisi rikosnimike tai jokainen todiste erillinen syytekohta. En myöskään väitä tietäväni alkuperäistä haastehakemusta näkemättä kaikkia syyttäjän väittämiä tekoja.
Korjaan samalla ketjun toiseltakin puolelta yhden virheen: yleisen verovelvollisuuden sääntö ei ole automaattinen ”yli 183 päivää vuodessa”. Laissa tarkoitetut Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti sekä jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu ovat vaihtoehtoisia perusteita. Siksi myöskään väite ”koko juttu raukeaa, jos päiväraja ei ylity” ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
Latvalan tahallisuudesta saa vaatia näyttöä. Se ei kuitenkaan edellytä näiden omien lisäsääntöjen keksimistä.
Lainasit veropetoksen tunnusmerkistöä. Se ei todistanut, että kuvaamasi teko voisi olla vain perusmuotoinen. Lainauksesi on oikeasta laista. Johtopäätöksesi ei.
Se että taloudellinen hyöty oli suuri, ei itsessään voi olla syytteen noston syy vaan silloinkin se tahallisuusepäily vaaditaan. Ja kun syyte on nostettu törkeänä myös sen teon vuoksi, pitää se tahallisuus osoittaa myös siltä osin. Eli ei voida syyttää noista veroilmoituksista ja verohyödyn suuruuden vuoksi törkeänä ja sitten todistaa vain Suomi-päivät, vaan myös se miksi syytekynnys ylittyi.
Mutta eiköhän kaikki nyt ole kartalla asiasta ihan riittävällä tasolla, turhapa tätä on jauhaa tasolla ”ylittyikö Suomi-päivät ja oliko verovelvollinen”.
Oleellinen kysymys on se, miksi se on niin tärkeää? Jatkokysymys kuuluu: millä oikeudella Suomi ryöstää asukkaansa? Jos nuo tuntuvat helpoilta, voi jatkaa vähän abstraktimmalla: kuka on Suomi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kommentissa 1280 keksittiin jo tällainen jako: tahallisesti väärät Suomi-päivät olisivat vain ”perusmuotoinen (asiakirja)petos”, mutta jokin erillinen salattu asuminen olisi sitten varsinainen veropetos. Missä laissa tämä jako on?
Rikoslain 29:1 mainitsee nimenomaan verotusta varten annetun väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta. Jos sillä tahallisesti aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero, kyse voi olla veropetoksesta. Väärä oleskelutieto ei muutu tästä erilliseksi, automaattisesti lievemmäksi rikokseksi sillä, että lisäät sulkeisiin sanan ”asiakirja”.
Törkeys ratkaistaan puolestaan rikoslain 29:2:n perusteella: tavoitellaanko huomattavaa taloudellista hyötyä TAI tehdäänkö rikos erityisen suunnitelmallisesti, ja onko teko myös kokonaisuutena törkeä. Väärä päivätieto ei siis lukitse mahdollista veropetosta perusmuotoiseksi. Sen päälle ei tarvita toista, erillistä ”asumisrikosta”, jotta törkeä tekomuoto voisi tulla kyseeseen.
En väitä tällä Latvalaa syylliseksi enkä väitä tietäväni, mikä hänen yksittäinen ilmoituksensa on haastehakemuksessa nimetty vääräksi. Korjaan sinun keksimääsi oikeussääntöä. Jos puolustus on esittänyt jotakin tekoa vaihtoehtoisesti perusmuotoiseksi, sen lausuman voi lähteineen tuoda tänne. Puolustuksen mahdollinen kanta ei kuitenkaan itsessään ole laki.
Kommentin 1273 ajatus ”päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden, joten petos” sotkee puolestaan kaksi vaihtoehtoa.
Jos Suomessa ollut asunto todetaan henkilön varsinaiseksi asunnoksi ja kodiksi, se voi perustaa yleisen verovelvollisuuden riippumatta siitä, täyttyykö jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu. Silloin asunto perustelee nimenomaan verovelvollisuutta. Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus. Myöskään kalenterivuoden päiväsummasta ei pidä tehdä automaattista 180 päivän sääntöä.
Jos taas lähtökohta todella on, ettei juuri kyseinen tulo kuulunut Suomen verotukseen, pelkkä verojen välttämiseen tähtäävä motiivi ei tee sen verottamatta jäämisestä veropetosta. KKO 2004:58:n kohdassa 14 tämä yhteys näkyy konkreettisesti: vastaajan ei katsottu voivan syyllistyä veropetokseen siltä osin kuin kyseistä veroa ei olisi alun perinkään saanut määrätä. Tahallisuus ei korvaa puuttuvaa rikoksen edellytystä.
Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus.
Näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut. Hänet on todettu noilta vuosilta täysin verovelvolliseksi ylittyneiden Suomi-päivien vuoksi. Siitä syystä syyttäjä voisi hakea tuomiota tahallisuudesta (perusmuotoinen veropetos), mutta sen lisäksi syyttäjä katsoo veronkierron tapahtuneen Monacon kämpän avulla.
Rikoslain 29 luvun 1 :n mukaan perusmuotoinen veropetos täyttyy, jos antaa verotusta varten väärän tai puutteellisen tiedon taikka salaa tietoja, ja tästä aiheutuu veron määräämättä jättäminen tai sen palauttaminen liian suurena.
Suyttäjä ei siis suytä Latvalaa vain em. asiasta.Nyt lainaamasi pykälä ei tue johtopäätöstäsi. Se selittää juuri sen, mitä olen sanonut.
Rikoslain 29 luvun 2 alkaa sanoilla ”Jos veropetoksessa”. Törkeä veropetos siis rakentuu 1 :ssä määritellyn veropetoksen päälle. Väärän tiedon antaminen tai tietojen salaaminen eivät ole tekotapoja, jotka kuuluisivat ainoastaan perusmuotoiseen veropetokseen. Samalla menettelyllä voidaan täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistö, jos myös törkeyden edellytykset täyttyvät.
Törkeys edellyttää huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelua TAI erityistä suunnitelmallisuutta, ja lisäksi teon pitää olla kokonaisuutena törkeä. Molempia vaihtoehtoisia perusteita ei tarvitse näyttää. Siksi väärien päivätietojen antaminen ei automaattisesti tarkoita ”vain perusmuotoista”, eikä sen lisäksi tarvita erillistä asunnolla tehtyä petosta.
Tästä on myös konkreettinen esimerkki: KKO 2026:55. Siinä KKO tuomitsi verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä törkeänä veropetoksena. Tavoiteltu verohyöty oli 46 606,56 euroa, ja KKO arvioi teon myös kokonaisuutena törkeäksi. Ratkaisun kohdissa 9 ja 10 käsitellään nimenomaan verovelvollisuutta, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ja hyödyn määrää. Nuo eivät olleet rikosasiasta irrallisia taustatietoja. Tämä ei ratkaise Latvalan syyllisyyttä, mutta osoittaa, miten veropetoksen perus- ja törkeä tekomuoto liittyvät toisiinsa.
Monaco-järjestelyä koskeva näyttö voi tietenkin tukea esimerkiksi väitettä suunnitelmallisuudesta. Silloin puhutaan mahdollisen veropetoksen tekotavasta ja törkeyden perusteluista. Se on aivan eri väite kuin se, että päivätietojen vääristely olisi lain mukaan aina perusmuotoinen rikos ja vasta asunto tekisi siitä törkeän. Laissa ei ole tuollaista jakoa.
Myös vastauksessasi ”näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut” lähtökohta vaihtuu kesken kaiken. Lainaat virkettä tilanteesta, jossa henkilö olisi aidosti rajoitetusti verovelvollinen, mutta vastaat kertomalla hänen olleen yleisesti verovelvollinen. Se ei ole sama tilanne. Et kumoa ehdollista väitettä vaihtamalla sen ehtoa.
Sitten väite, että syyttäjän mukaan on ollut vielä erillisiä, kokonaan ilmoittamatta jätettyjä päiviä tunnettujen Suomi-päivien lisäksi. Tälle pyysin lähdettä. Vastaukseksi tuli rikoslain yleinen tunnusmerkistö. Mutta lakipykälä ei kerro, mitä Latvala tosiasiassa ilmoitti tai mitä hänen haastehakemuksessaan väitetään jätetyn ilmoittamatta. Siihen tarvitaan lähde juuri tästä tapauksesta.
Kommentin 1292 huomio ”syytteen syistä ja todisteista” on hyödyllinen vain, jos samalla lopetetaan tuo kuvitteellinen vastakkainasettelu. En väitä, että Suomi-päivä olisi rikosnimike tai jokainen todiste erillinen syytekohta. En myöskään väitä tietäväni alkuperäistä haastehakemusta näkemättä kaikkia syyttäjän väittämiä tekoja.
Korjaan samalla ketjun toiseltakin puolelta yhden virheen: yleisen verovelvollisuuden sääntö ei ole automaattinen ”yli 183 päivää vuodessa”. Laissa tarkoitetut Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti sekä jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu ovat vaihtoehtoisia perusteita. Siksi myöskään väite ”koko juttu raukeaa, jos päiväraja ei ylity” ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
Latvalan tahallisuudesta saa vaatia näyttöä. Se ei kuitenkaan edellytä näiden omien lisäsääntöjen keksimistä.
Lainasit veropetoksen tunnusmerkistöä. Se ei todistanut, että kuvaamasi teko voisi olla vain perusmuotoinen. Lainauksesi on oikeasta laista. Johtopäätöksesi ei.
Se että taloudellinen hyöty oli suuri, ei itsessään voi olla syytteen noston syy vaan silloinkin se tahallisuusepäily vaaditaan. Ja kun syyte on nostettu törkeänä myös sen teon vuoksi, pitää se tahallisuus osoittaa myös siltä osin. Eli ei voida syyttää noista veroilmoituksista ja verohyödyn suuruuden vuoksi törkeänä ja sitten todistaa vain Suomi-päivät, vaan myös se miksi syytekynnys ylittyi.
Mutta eiköhän kaikki nyt ole kartalla asiasta ihan riittävällä tasolla, turhapa tätä on jauhaa tasolla ”ylittyikö Suomi-päivät ja oliko verovelvollinen”.Oleellinen kysymys on se, miksi se on niin tärkeää? Jatkokysymys kuuluu: millä oikeudella Suomi ryöstää asukkaansa? Jos nuo tuntuvat helpoilta, voi jatkaa vähän abstraktimmalla: kuka on Suomi?
Miten perustelet väitteen Suomi ryöstää asukkaansa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kommentissa 1280 keksittiin jo tällainen jako: tahallisesti väärät Suomi-päivät olisivat vain ”perusmuotoinen (asiakirja)petos”, mutta jokin erillinen salattu asuminen olisi sitten varsinainen veropetos. Missä laissa tämä jako on?
Rikoslain 29:1 mainitsee nimenomaan verotusta varten annetun väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta. Jos sillä tahallisesti aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero, kyse voi olla veropetoksesta. Väärä oleskelutieto ei muutu tästä erilliseksi, automaattisesti lievemmäksi rikokseksi sillä, että lisäät sulkeisiin sanan ”asiakirja”.
Törkeys ratkaistaan puolestaan rikoslain 29:2:n perusteella: tavoitellaanko huomattavaa taloudellista hyötyä TAI tehdäänkö rikos erityisen suunnitelmallisesti, ja onko teko myös kokonaisuutena törkeä. Väärä päivätieto ei siis lukitse mahdollista veropetosta perusmuotoiseksi. Sen päälle ei tarvita toista, erillistä ”asumisrikosta”, jotta törkeä tekomuoto voisi tulla kyseeseen.
En väitä tällä Latvalaa syylliseksi enkä väitä tietäväni, mikä hänen yksittäinen ilmoituksensa on haastehakemuksessa nimetty vääräksi. Korjaan sinun keksimääsi oikeussääntöä. Jos puolustus on esittänyt jotakin tekoa vaihtoehtoisesti perusmuotoiseksi, sen lausuman voi lähteineen tuoda tänne. Puolustuksen mahdollinen kanta ei kuitenkaan itsessään ole laki.
Kommentin 1273 ajatus ”päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden, joten petos” sotkee puolestaan kaksi vaihtoehtoa.
Jos Suomessa ollut asunto todetaan henkilön varsinaiseksi asunnoksi ja kodiksi, se voi perustaa yleisen verovelvollisuuden riippumatta siitä, täyttyykö jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu. Silloin asunto perustelee nimenomaan verovelvollisuutta. Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus. Myöskään kalenterivuoden päiväsummasta ei pidä tehdä automaattista 180 päivän sääntöä.
Jos taas lähtökohta todella on, ettei juuri kyseinen tulo kuulunut Suomen verotukseen, pelkkä verojen välttämiseen tähtäävä motiivi ei tee sen verottamatta jäämisestä veropetosta. KKO 2004:58:n kohdassa 14 tämä yhteys näkyy konkreettisesti: vastaajan ei katsottu voivan syyllistyä veropetokseen siltä osin kuin kyseistä veroa ei olisi alun perinkään saanut määrätä. Tahallisuus ei korvaa puuttuvaa rikoksen edellytystä.
Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus.
Näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut. Hänet on todettu noilta vuosilta täysin verovelvolliseksi ylittyneiden Suomi-päivien vuoksi. Siitä syystä syyttäjä voisi hakea tuomiota tahallisuudesta (perusmuotoinen veropetos), mutta sen lisäksi syyttäjä katsoo veronkierron tapahtuneen Monacon kämpän avulla.
Rikoslain 29 luvun 1 :n mukaan perusmuotoinen veropetos täyttyy, jos antaa verotusta varten väärän tai puutteellisen tiedon taikka salaa tietoja, ja tästä aiheutuu veron määräämättä jättäminen tai sen palauttaminen liian suurena.
Suyttäjä ei siis suytä Latvalaa vain em. asiasta.Nyt lainaamasi pykälä ei tue johtopäätöstäsi. Se selittää juuri sen, mitä olen sanonut.
Rikoslain 29 luvun 2 alkaa sanoilla ”Jos veropetoksessa”. Törkeä veropetos siis rakentuu 1 :ssä määritellyn veropetoksen päälle. Väärän tiedon antaminen tai tietojen salaaminen eivät ole tekotapoja, jotka kuuluisivat ainoastaan perusmuotoiseen veropetokseen. Samalla menettelyllä voidaan täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistö, jos myös törkeyden edellytykset täyttyvät.
Törkeys edellyttää huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelua TAI erityistä suunnitelmallisuutta, ja lisäksi teon pitää olla kokonaisuutena törkeä. Molempia vaihtoehtoisia perusteita ei tarvitse näyttää. Siksi väärien päivätietojen antaminen ei automaattisesti tarkoita ”vain perusmuotoista”, eikä sen lisäksi tarvita erillistä asunnolla tehtyä petosta.
Tästä on myös konkreettinen esimerkki: KKO 2026:55. Siinä KKO tuomitsi verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä törkeänä veropetoksena. Tavoiteltu verohyöty oli 46 606,56 euroa, ja KKO arvioi teon myös kokonaisuutena törkeäksi. Ratkaisun kohdissa 9 ja 10 käsitellään nimenomaan verovelvollisuutta, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ja hyödyn määrää. Nuo eivät olleet rikosasiasta irrallisia taustatietoja. Tämä ei ratkaise Latvalan syyllisyyttä, mutta osoittaa, miten veropetoksen perus- ja törkeä tekomuoto liittyvät toisiinsa.
Monaco-järjestelyä koskeva näyttö voi tietenkin tukea esimerkiksi väitettä suunnitelmallisuudesta. Silloin puhutaan mahdollisen veropetoksen tekotavasta ja törkeyden perusteluista. Se on aivan eri väite kuin se, että päivätietojen vääristely olisi lain mukaan aina perusmuotoinen rikos ja vasta asunto tekisi siitä törkeän. Laissa ei ole tuollaista jakoa.
Myös vastauksessasi ”näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut” lähtökohta vaihtuu kesken kaiken. Lainaat virkettä tilanteesta, jossa henkilö olisi aidosti rajoitetusti verovelvollinen, mutta vastaat kertomalla hänen olleen yleisesti verovelvollinen. Se ei ole sama tilanne. Et kumoa ehdollista väitettä vaihtamalla sen ehtoa.
Sitten väite, että syyttäjän mukaan on ollut vielä erillisiä, kokonaan ilmoittamatta jätettyjä päiviä tunnettujen Suomi-päivien lisäksi. Tälle pyysin lähdettä. Vastaukseksi tuli rikoslain yleinen tunnusmerkistö. Mutta lakipykälä ei kerro, mitä Latvala tosiasiassa ilmoitti tai mitä hänen haastehakemuksessaan väitetään jätetyn ilmoittamatta. Siihen tarvitaan lähde juuri tästä tapauksesta.
Kommentin 1292 huomio ”syytteen syistä ja todisteista” on hyödyllinen vain, jos samalla lopetetaan tuo kuvitteellinen vastakkainasettelu. En väitä, että Suomi-päivä olisi rikosnimike tai jokainen todiste erillinen syytekohta. En myöskään väitä tietäväni alkuperäistä haastehakemusta näkemättä kaikkia syyttäjän väittämiä tekoja.
Korjaan samalla ketjun toiseltakin puolelta yhden virheen: yleisen verovelvollisuuden sääntö ei ole automaattinen ”yli 183 päivää vuodessa”. Laissa tarkoitetut Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti sekä jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu ovat vaihtoehtoisia perusteita. Siksi myöskään väite ”koko juttu raukeaa, jos päiväraja ei ylity” ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
Latvalan tahallisuudesta saa vaatia näyttöä. Se ei kuitenkaan edellytä näiden omien lisäsääntöjen keksimistä.
Lainasit veropetoksen tunnusmerkistöä. Se ei todistanut, että kuvaamasi teko voisi olla vain perusmuotoinen. Lainauksesi on oikeasta laista. Johtopäätöksesi ei.
Se että taloudellinen hyöty oli suuri, ei itsessään voi olla syytteen noston syy vaan silloinkin se tahallisuusepäily vaaditaan. Ja kun syyte on nostettu törkeänä myös sen teon vuoksi, pitää se tahallisuus osoittaa myös siltä osin. Eli ei voida syyttää noista veroilmoituksista ja verohyödyn suuruuden vuoksi törkeänä ja sitten todistaa vain Suomi-päivät, vaan myös se miksi syytekynnys ylittyi.
Mutta eiköhän kaikki nyt ole kartalla asiasta ihan riittävällä tasolla, turhapa tätä on jauhaa tasolla ”ylittyikö Suomi-päivät ja oliko verovelvollinen”.Oleellinen kysymys on se, miksi se on niin tärkeää? Jatkokysymys kuuluu: millä oikeudella Suomi ryöstää asukkaansa? Jos nuo tuntuvat helpoilta, voi jatkaa vähän abstraktimmalla: kuka on Suomi?
Miten perustelet väitteen Suomi ryöstää asukkaansa?
Lue vaikka edelliset 65 sivua tätä keskustelua jos se on sinulle epäselvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kommentissa 1280 keksittiin jo tällainen jako: tahallisesti väärät Suomi-päivät olisivat vain ”perusmuotoinen (asiakirja)petos”, mutta jokin erillinen salattu asuminen olisi sitten varsinainen veropetos. Missä laissa tämä jako on?
Rikoslain 29:1 mainitsee nimenomaan verotusta varten annetun väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta. Jos sillä tahallisesti aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero, kyse voi olla veropetoksesta. Väärä oleskelutieto ei muutu tästä erilliseksi, automaattisesti lievemmäksi rikokseksi sillä, että lisäät sulkeisiin sanan ”asiakirja”.
Törkeys ratkaistaan puolestaan rikoslain 29:2:n perusteella: tavoitellaanko huomattavaa taloudellista hyötyä TAI tehdäänkö rikos erityisen suunnitelmallisesti, ja onko teko myös kokonaisuutena törkeä. Väärä päivätieto ei siis lukitse mahdollista veropetosta perusmuotoiseksi. Sen päälle ei tarvita toista, erillistä ”asumisrikosta”, jotta törkeä tekomuoto voisi tulla kyseeseen.
En väitä tällä Latvalaa syylliseksi enkä väitä tietäväni, mikä hänen yksittäinen ilmoituksensa on haastehakemuksessa nimetty vääräksi. Korjaan sinun keksimääsi oikeussääntöä. Jos puolustus on esittänyt jotakin tekoa vaihtoehtoisesti perusmuotoiseksi, sen lausuman voi lähteineen tuoda tänne. Puolustuksen mahdollinen kanta ei kuitenkaan itsessään ole laki.
Kommentin 1273 ajatus ”päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden, joten petos” sotkee puolestaan kaksi vaihtoehtoa.
Jos Suomessa ollut asunto todetaan henkilön varsinaiseksi asunnoksi ja kodiksi, se voi perustaa yleisen verovelvollisuuden riippumatta siitä, täyttyykö jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu. Silloin asunto perustelee nimenomaan verovelvollisuutta. Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus. Myöskään kalenterivuoden päiväsummasta ei pidä tehdä automaattista 180 päivän sääntöä.
Jos taas lähtökohta todella on, ettei juuri kyseinen tulo kuulunut Suomen verotukseen, pelkkä verojen välttämiseen tähtäävä motiivi ei tee sen verottamatta jäämisestä veropetosta. KKO 2004:58:n kohdassa 14 tämä yhteys näkyy konkreettisesti: vastaajan ei katsottu voivan syyllistyä veropetokseen siltä osin kuin kyseistä veroa ei olisi alun perinkään saanut määrätä. Tahallisuus ei korvaa puuttuvaa rikoksen edellytystä.
Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus.
Näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut. Hänet on todettu noilta vuosilta täysin verovelvolliseksi ylittyneiden Suomi-päivien vuoksi. Siitä syystä syyttäjä voisi hakea tuomiota tahallisuudesta (perusmuotoinen veropetos), mutta sen lisäksi syyttäjä katsoo veronkierron tapahtuneen Monacon kämpän avulla.
Rikoslain 29 luvun 1 :n mukaan perusmuotoinen veropetos täyttyy, jos antaa verotusta varten väärän tai puutteellisen tiedon taikka salaa tietoja, ja tästä aiheutuu veron määräämättä jättäminen tai sen palauttaminen liian suurena.
Suyttäjä ei siis suytä Latvalaa vain em. asiasta.Nyt lainaamasi pykälä ei tue johtopäätöstäsi. Se selittää juuri sen, mitä olen sanonut.
Rikoslain 29 luvun 2 alkaa sanoilla ”Jos veropetoksessa”. Törkeä veropetos siis rakentuu 1 :ssä määritellyn veropetoksen päälle. Väärän tiedon antaminen tai tietojen salaaminen eivät ole tekotapoja, jotka kuuluisivat ainoastaan perusmuotoiseen veropetokseen. Samalla menettelyllä voidaan täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistö, jos myös törkeyden edellytykset täyttyvät.
Törkeys edellyttää huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelua TAI erityistä suunnitelmallisuutta, ja lisäksi teon pitää olla kokonaisuutena törkeä. Molempia vaihtoehtoisia perusteita ei tarvitse näyttää. Siksi väärien päivätietojen antaminen ei automaattisesti tarkoita ”vain perusmuotoista”, eikä sen lisäksi tarvita erillistä asunnolla tehtyä petosta.
Tästä on myös konkreettinen esimerkki: KKO 2026:55. Siinä KKO tuomitsi verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä törkeänä veropetoksena. Tavoiteltu verohyöty oli 46 606,56 euroa, ja KKO arvioi teon myös kokonaisuutena törkeäksi. Ratkaisun kohdissa 9 ja 10 käsitellään nimenomaan verovelvollisuutta, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ja hyödyn määrää. Nuo eivät olleet rikosasiasta irrallisia taustatietoja. Tämä ei ratkaise Latvalan syyllisyyttä, mutta osoittaa, miten veropetoksen perus- ja törkeä tekomuoto liittyvät toisiinsa.
Monaco-järjestelyä koskeva näyttö voi tietenkin tukea esimerkiksi väitettä suunnitelmallisuudesta. Silloin puhutaan mahdollisen veropetoksen tekotavasta ja törkeyden perusteluista. Se on aivan eri väite kuin se, että päivätietojen vääristely olisi lain mukaan aina perusmuotoinen rikos ja vasta asunto tekisi siitä törkeän. Laissa ei ole tuollaista jakoa.
Myös vastauksessasi ”näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut” lähtökohta vaihtuu kesken kaiken. Lainaat virkettä tilanteesta, jossa henkilö olisi aidosti rajoitetusti verovelvollinen, mutta vastaat kertomalla hänen olleen yleisesti verovelvollinen. Se ei ole sama tilanne. Et kumoa ehdollista väitettä vaihtamalla sen ehtoa.
Sitten väite, että syyttäjän mukaan on ollut vielä erillisiä, kokonaan ilmoittamatta jätettyjä päiviä tunnettujen Suomi-päivien lisäksi. Tälle pyysin lähdettä. Vastaukseksi tuli rikoslain yleinen tunnusmerkistö. Mutta lakipykälä ei kerro, mitä Latvala tosiasiassa ilmoitti tai mitä hänen haastehakemuksessaan väitetään jätetyn ilmoittamatta. Siihen tarvitaan lähde juuri tästä tapauksesta.
Kommentin 1292 huomio ”syytteen syistä ja todisteista” on hyödyllinen vain, jos samalla lopetetaan tuo kuvitteellinen vastakkainasettelu. En väitä, että Suomi-päivä olisi rikosnimike tai jokainen todiste erillinen syytekohta. En myöskään väitä tietäväni alkuperäistä haastehakemusta näkemättä kaikkia syyttäjän väittämiä tekoja.
Korjaan samalla ketjun toiseltakin puolelta yhden virheen: yleisen verovelvollisuuden sääntö ei ole automaattinen ”yli 183 päivää vuodessa”. Laissa tarkoitetut Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti sekä jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu ovat vaihtoehtoisia perusteita. Siksi myöskään väite ”koko juttu raukeaa, jos päiväraja ei ylity” ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
Latvalan tahallisuudesta saa vaatia näyttöä. Se ei kuitenkaan edellytä näiden omien lisäsääntöjen keksimistä.
Lainasit veropetoksen tunnusmerkistöä. Se ei todistanut, että kuvaamasi teko voisi olla vain perusmuotoinen. Lainauksesi on oikeasta laista. Johtopäätöksesi ei.
Se että taloudellinen hyöty oli suuri, ei itsessään voi olla syytteen noston syy vaan silloinkin se tahallisuusepäily vaaditaan. Ja kun syyte on nostettu törkeänä myös sen teon vuoksi, pitää se tahallisuus osoittaa myös siltä osin. Eli ei voida syyttää noista veroilmoituksista ja verohyödyn suuruuden vuoksi törkeänä ja sitten todistaa vain Suomi-päivät, vaan myös se miksi syytekynnys ylittyi.
Mutta eiköhän kaikki nyt ole kartalla asiasta ihan riittävällä tasolla, turhapa tätä on jauhaa tasolla ”ylittyikö Suomi-päivät ja oliko verovelvollinen”.Oleellinen kysymys on se, miksi se on niin tärkeää? Jatkokysymys kuuluu: millä oikeudella Suomi ryöstää asukkaansa? Jos nuo tuntuvat helpoilta, voi jatkaa vähän abstraktimmalla: kuka on Suomi?
Miten perustelet väitteen Suomi ryöstää asukkaansa?
Lue vaikka edelliset 65 sivua tätä keskustelua jos se on sinulle epäselvää.
Oletko sitä mieltä, että Suomi ryöstää Latvalan? Kyllä hänenkin täytyy noudattaa lakeja. Oikeus ratkaisee, ovatko verot olleet aiheellisia ja onko Latvala syyllistynyt petokseen. Laki ja oikeusistuimen tulkinta ratkaisee eivätkä henkilökohtaiset mielipiteet.
Se on aivan eri väite kuin se, että päivätietojen vääristely olisi lain mukaan aina perusmuotoinen rikos ja vasta asunto tekisi siitä törkeän. Laissa ei ole tuollaista jakoa.
Ei tietenkään ole. Tuossa nimenomaan puhuttiin nyt tästä Latvalan tapauksesta. Mikäli syyttäjä olisi väittänyt vain noita päiviä tahallaan pimitetyksi, olisi se nostanut syytteet veropetoksesta ja koska hyöty oli rahallisesti suuri, se olisi nostettu törkeänä. Mutta kun sen lisäksi syyttäjän mukaan teonkuvaus oli törkeä, täytyy hänen osoittaa myös se teonkuvaus. Siihen ei riitä vain ”Suomi-päivät ilmoitettu tahallaan väärin”. Jos riittäisi, kaikkihan nuo nostettaisiin törkeänä. Ja silloin riittäisi se että oikeus toteaa, että ei ilmoittanut noita tahallaan väärin tai ilmoitti tahallaan väärin. Eipä siitä asumisesta edes tarvitsisi jauhaa tai sitä todistella mitenkään erikseen. Se on se syytteen noston syy, ei ne ylitetyt ja ilmoitetut Suomi-päivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän se nyt ole mennyt niin että latvala ryösti suomea 3,7 miljoonan arvosta eikä päinvastoin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kommentissa 1280 keksittiin jo tällainen jako: tahallisesti väärät Suomi-päivät olisivat vain ”perusmuotoinen (asiakirja)petos”, mutta jokin erillinen salattu asuminen olisi sitten varsinainen veropetos. Missä laissa tämä jako on?
Rikoslain 29:1 mainitsee nimenomaan verotusta varten annetun väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta. Jos sillä tahallisesti aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero, kyse voi olla veropetoksesta. Väärä oleskelutieto ei muutu tästä erilliseksi, automaattisesti lievemmäksi rikokseksi sillä, että lisäät sulkeisiin sanan ”asiakirja”.
Törkeys ratkaistaan puolestaan rikoslain 29:2:n perusteella: tavoitellaanko huomattavaa taloudellista hyötyä TAI tehdäänkö rikos erityisen suunnitelmallisesti, ja onko teko myös kokonaisuutena törkeä. Väärä päivätieto ei siis lukitse mahdollista veropetosta perusmuotoiseksi. Sen päälle ei tarvita toista, erillistä ”asumisrikosta”, jotta törkeä tekomuoto voisi tulla kyseeseen.
En väitä tällä Latvalaa syylliseksi enkä väitä tietäväni, mikä hänen yksittäinen ilmoituksensa on haastehakemuksessa nimetty vääräksi. Korjaan sinun keksimääsi oikeussääntöä. Jos puolustus on esittänyt jotakin tekoa vaihtoehtoisesti perusmuotoiseksi, sen lausuman voi lähteineen tuoda tänne. Puolustuksen mahdollinen kanta ei kuitenkaan itsessään ole laki.
Kommentin 1273 ajatus ”päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden, joten petos” sotkee puolestaan kaksi vaihtoehtoa.
Jos Suomessa ollut asunto todetaan henkilön varsinaiseksi asunnoksi ja kodiksi, se voi perustaa yleisen verovelvollisuuden riippumatta siitä, täyttyykö jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu. Silloin asunto perustelee nimenomaan verovelvollisuutta. Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus. Myöskään kalenterivuoden päiväsummasta ei pidä tehdä automaattista 180 päivän sääntöä.
Jos taas lähtökohta todella on, ettei juuri kyseinen tulo kuulunut Suomen verotukseen, pelkkä verojen välttämiseen tähtäävä motiivi ei tee sen verottamatta jäämisestä veropetosta. KKO 2004:58:n kohdassa 14 tämä yhteys näkyy konkreettisesti: vastaajan ei katsottu voivan syyllistyä veropetokseen siltä osin kuin kyseistä veroa ei olisi alun perinkään saanut määrätä. Tahallisuus ei korvaa puuttuvaa rikoksen edellytystä.
Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus.
Näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut. Hänet on todettu noilta vuosilta täysin verovelvolliseksi ylittyneiden Suomi-päivien vuoksi. Siitä syystä syyttäjä voisi hakea tuomiota tahallisuudesta (perusmuotoinen veropetos), mutta sen lisäksi syyttäjä katsoo veronkierron tapahtuneen Monacon kämpän avulla.
Rikoslain 29 luvun 1 :n mukaan perusmuotoinen veropetos täyttyy, jos antaa verotusta varten väärän tai puutteellisen tiedon taikka salaa tietoja, ja tästä aiheutuu veron määräämättä jättäminen tai sen palauttaminen liian suurena.
Suyttäjä ei siis suytä Latvalaa vain em. asiasta.Nyt lainaamasi pykälä ei tue johtopäätöstäsi. Se selittää juuri sen, mitä olen sanonut.
Rikoslain 29 luvun 2 alkaa sanoilla ”Jos veropetoksessa”. Törkeä veropetos siis rakentuu 1 :ssä määritellyn veropetoksen päälle. Väärän tiedon antaminen tai tietojen salaaminen eivät ole tekotapoja, jotka kuuluisivat ainoastaan perusmuotoiseen veropetokseen. Samalla menettelyllä voidaan täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistö, jos myös törkeyden edellytykset täyttyvät.
Törkeys edellyttää huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelua TAI erityistä suunnitelmallisuutta, ja lisäksi teon pitää olla kokonaisuutena törkeä. Molempia vaihtoehtoisia perusteita ei tarvitse näyttää. Siksi väärien päivätietojen antaminen ei automaattisesti tarkoita ”vain perusmuotoista”, eikä sen lisäksi tarvita erillistä asunnolla tehtyä petosta.
Tästä on myös konkreettinen esimerkki: KKO 2026:55. Siinä KKO tuomitsi verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä törkeänä veropetoksena. Tavoiteltu verohyöty oli 46 606,56 euroa, ja KKO arvioi teon myös kokonaisuutena törkeäksi. Ratkaisun kohdissa 9 ja 10 käsitellään nimenomaan verovelvollisuutta, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ja hyödyn määrää. Nuo eivät olleet rikosasiasta irrallisia taustatietoja. Tämä ei ratkaise Latvalan syyllisyyttä, mutta osoittaa, miten veropetoksen perus- ja törkeä tekomuoto liittyvät toisiinsa.
Monaco-järjestelyä koskeva näyttö voi tietenkin tukea esimerkiksi väitettä suunnitelmallisuudesta. Silloin puhutaan mahdollisen veropetoksen tekotavasta ja törkeyden perusteluista. Se on aivan eri väite kuin se, että päivätietojen vääristely olisi lain mukaan aina perusmuotoinen rikos ja vasta asunto tekisi siitä törkeän. Laissa ei ole tuollaista jakoa.
Myös vastauksessasi ”näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut” lähtökohta vaihtuu kesken kaiken. Lainaat virkettä tilanteesta, jossa henkilö olisi aidosti rajoitetusti verovelvollinen, mutta vastaat kertomalla hänen olleen yleisesti verovelvollinen. Se ei ole sama tilanne. Et kumoa ehdollista väitettä vaihtamalla sen ehtoa.
Sitten väite, että syyttäjän mukaan on ollut vielä erillisiä, kokonaan ilmoittamatta jätettyjä päiviä tunnettujen Suomi-päivien lisäksi. Tälle pyysin lähdettä. Vastaukseksi tuli rikoslain yleinen tunnusmerkistö. Mutta lakipykälä ei kerro, mitä Latvala tosiasiassa ilmoitti tai mitä hänen haastehakemuksessaan väitetään jätetyn ilmoittamatta. Siihen tarvitaan lähde juuri tästä tapauksesta.
Kommentin 1292 huomio ”syytteen syistä ja todisteista” on hyödyllinen vain, jos samalla lopetetaan tuo kuvitteellinen vastakkainasettelu. En väitä, että Suomi-päivä olisi rikosnimike tai jokainen todiste erillinen syytekohta. En myöskään väitä tietäväni alkuperäistä haastehakemusta näkemättä kaikkia syyttäjän väittämiä tekoja.
Korjaan samalla ketjun toiseltakin puolelta yhden virheen: yleisen verovelvollisuuden sääntö ei ole automaattinen ”yli 183 päivää vuodessa”. Laissa tarkoitetut Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti sekä jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu ovat vaihtoehtoisia perusteita. Siksi myöskään väite ”koko juttu raukeaa, jos päiväraja ei ylity” ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
Latvalan tahallisuudesta saa vaatia näyttöä. Se ei kuitenkaan edellytä näiden omien lisäsääntöjen keksimistä.
Lainasit veropetoksen tunnusmerkistöä. Se ei todistanut, että kuvaamasi teko voisi olla vain perusmuotoinen. Lainauksesi on oikeasta laista. Johtopäätöksesi ei.
Se että taloudellinen hyöty oli suuri, ei itsessään voi olla syytteen noston syy vaan silloinkin se tahallisuusepäily vaaditaan. Ja kun syyte on nostettu törkeänä myös sen teon vuoksi, pitää se tahallisuus osoittaa myös siltä osin. Eli ei voida syyttää noista veroilmoituksista ja verohyödyn suuruuden vuoksi törkeänä ja sitten todistaa vain Suomi-päivät, vaan myös se miksi syytekynnys ylittyi.
Mutta eiköhän kaikki nyt ole kartalla asiasta ihan riittävällä tasolla, turhapa tätä on jauhaa tasolla ”ylittyikö Suomi-päivät ja oliko verovelvollinen”.Oleellinen kysymys on se, miksi se on niin tärkeää? Jatkokysymys kuuluu: millä oikeudella Suomi ryöstää asukkaansa? Jos nuo tuntuvat helpoilta, voi jatkaa vähän abstraktimmalla: kuka on Suomi?
Miten perustelet väitteen Suomi ryöstää asukkaansa?
Lue vaikka edelliset 65 sivua tätä keskustelua jos se on sinulle epäselvää.
Oletko sitä mieltä, että Suomi ryöstää Latvalan? Kyllä hänenkin täytyy noudattaa lakeja. Oikeus ratkaisee, ovatko verot olleet aiheellisia ja onko Latvala syyllistynyt petokseen. Laki ja oikeusistuimen tulkinta ratkaisee eivätkä henkilökohtaiset mielipiteet.
Ei Suomessa saa oikeutta, Suomessa saa veroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kommentissa 1280 keksittiin jo tällainen jako: tahallisesti väärät Suomi-päivät olisivat vain ”perusmuotoinen (asiakirja)petos”, mutta jokin erillinen salattu asuminen olisi sitten varsinainen veropetos. Missä laissa tämä jako on?
Rikoslain 29:1 mainitsee nimenomaan verotusta varten annetun väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta. Jos sillä tahallisesti aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero, kyse voi olla veropetoksesta. Väärä oleskelutieto ei muutu tästä erilliseksi, automaattisesti lievemmäksi rikokseksi sillä, että lisäät sulkeisiin sanan ”asiakirja”.
Törkeys ratkaistaan puolestaan rikoslain 29:2:n perusteella: tavoitellaanko huomattavaa taloudellista hyötyä TAI tehdäänkö rikos erityisen suunnitelmallisesti, ja onko teko myös kokonaisuutena törkeä. Väärä päivätieto ei siis lukitse mahdollista veropetosta perusmuotoiseksi. Sen päälle ei tarvita toista, erillistä ”asumisrikosta”, jotta törkeä tekomuoto voisi tulla kyseeseen.
En väitä tällä Latvalaa syylliseksi enkä väitä tietäväni, mikä hänen yksittäinen ilmoituksensa on haastehakemuksessa nimetty vääräksi. Korjaan sinun keksimääsi oikeussääntöä. Jos puolustus on esittänyt jotakin tekoa vaihtoehtoisesti perusmuotoiseksi, sen lausuman voi lähteineen tuoda tänne. Puolustuksen mahdollinen kanta ei kuitenkaan itsessään ole laki.
Kommentin 1273 ajatus ”päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden, joten petos” sotkee puolestaan kaksi vaihtoehtoa.
Jos Suomessa ollut asunto todetaan henkilön varsinaiseksi asunnoksi ja kodiksi, se voi perustaa yleisen verovelvollisuuden riippumatta siitä, täyttyykö jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu. Silloin asunto perustelee nimenomaan verovelvollisuutta. Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus. Myöskään kalenterivuoden päiväsummasta ei pidä tehdä automaattista 180 päivän sääntöä.
Jos taas lähtökohta todella on, ettei juuri kyseinen tulo kuulunut Suomen verotukseen, pelkkä verojen välttämiseen tähtäävä motiivi ei tee sen verottamatta jäämisestä veropetosta. KKO 2004:58:n kohdassa 14 tämä yhteys näkyy konkreettisesti: vastaajan ei katsottu voivan syyllistyä veropetokseen siltä osin kuin kyseistä veroa ei olisi alun perinkään saanut määrätä. Tahallisuus ei korvaa puuttuvaa rikoksen edellytystä.
Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus.
Näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut. Hänet on todettu noilta vuosilta täysin verovelvolliseksi ylittyneiden Suomi-päivien vuoksi. Siitä syystä syyttäjä voisi hakea tuomiota tahallisuudesta (perusmuotoinen veropetos), mutta sen lisäksi syyttäjä katsoo veronkierron tapahtuneen Monacon kämpän avulla.
Rikoslain 29 luvun 1 :n mukaan perusmuotoinen veropetos täyttyy, jos antaa verotusta varten väärän tai puutteellisen tiedon taikka salaa tietoja, ja tästä aiheutuu veron määräämättä jättäminen tai sen palauttaminen liian suurena.
Suyttäjä ei siis suytä Latvalaa vain em. asiasta.Nyt lainaamasi pykälä ei tue johtopäätöstäsi. Se selittää juuri sen, mitä olen sanonut.
Rikoslain 29 luvun 2 alkaa sanoilla ”Jos veropetoksessa”. Törkeä veropetos siis rakentuu 1 :ssä määritellyn veropetoksen päälle. Väärän tiedon antaminen tai tietojen salaaminen eivät ole tekotapoja, jotka kuuluisivat ainoastaan perusmuotoiseen veropetokseen. Samalla menettelyllä voidaan täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistö, jos myös törkeyden edellytykset täyttyvät.
Törkeys edellyttää huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelua TAI erityistä suunnitelmallisuutta, ja lisäksi teon pitää olla kokonaisuutena törkeä. Molempia vaihtoehtoisia perusteita ei tarvitse näyttää. Siksi väärien päivätietojen antaminen ei automaattisesti tarkoita ”vain perusmuotoista”, eikä sen lisäksi tarvita erillistä asunnolla tehtyä petosta.
Tästä on myös konkreettinen esimerkki: KKO 2026:55. Siinä KKO tuomitsi verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä törkeänä veropetoksena. Tavoiteltu verohyöty oli 46 606,56 euroa, ja KKO arvioi teon myös kokonaisuutena törkeäksi. Ratkaisun kohdissa 9 ja 10 käsitellään nimenomaan verovelvollisuutta, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ja hyödyn määrää. Nuo eivät olleet rikosasiasta irrallisia taustatietoja. Tämä ei ratkaise Latvalan syyllisyyttä, mutta osoittaa, miten veropetoksen perus- ja törkeä tekomuoto liittyvät toisiinsa.
Monaco-järjestelyä koskeva näyttö voi tietenkin tukea esimerkiksi väitettä suunnitelmallisuudesta. Silloin puhutaan mahdollisen veropetoksen tekotavasta ja törkeyden perusteluista. Se on aivan eri väite kuin se, että päivätietojen vääristely olisi lain mukaan aina perusmuotoinen rikos ja vasta asunto tekisi siitä törkeän. Laissa ei ole tuollaista jakoa.
Myös vastauksessasi ”näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut” lähtökohta vaihtuu kesken kaiken. Lainaat virkettä tilanteesta, jossa henkilö olisi aidosti rajoitetusti verovelvollinen, mutta vastaat kertomalla hänen olleen yleisesti verovelvollinen. Se ei ole sama tilanne. Et kumoa ehdollista väitettä vaihtamalla sen ehtoa.
Sitten väite, että syyttäjän mukaan on ollut vielä erillisiä, kokonaan ilmoittamatta jätettyjä päiviä tunnettujen Suomi-päivien lisäksi. Tälle pyysin lähdettä. Vastaukseksi tuli rikoslain yleinen tunnusmerkistö. Mutta lakipykälä ei kerro, mitä Latvala tosiasiassa ilmoitti tai mitä hänen haastehakemuksessaan väitetään jätetyn ilmoittamatta. Siihen tarvitaan lähde juuri tästä tapauksesta.
Kommentin 1292 huomio ”syytteen syistä ja todisteista” on hyödyllinen vain, jos samalla lopetetaan tuo kuvitteellinen vastakkainasettelu. En väitä, että Suomi-päivä olisi rikosnimike tai jokainen todiste erillinen syytekohta. En myöskään väitä tietäväni alkuperäistä haastehakemusta näkemättä kaikkia syyttäjän väittämiä tekoja.
Korjaan samalla ketjun toiseltakin puolelta yhden virheen: yleisen verovelvollisuuden sääntö ei ole automaattinen ”yli 183 päivää vuodessa”. Laissa tarkoitetut Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti sekä jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu ovat vaihtoehtoisia perusteita. Siksi myöskään väite ”koko juttu raukeaa, jos päiväraja ei ylity” ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
Latvalan tahallisuudesta saa vaatia näyttöä. Se ei kuitenkaan edellytä näiden omien lisäsääntöjen keksimistä.
Lainasit veropetoksen tunnusmerkistöä. Se ei todistanut, että kuvaamasi teko voisi olla vain perusmuotoinen. Lainauksesi on oikeasta laista. Johtopäätöksesi ei.
Se että taloudellinen hyöty oli suuri, ei itsessään voi olla syytteen noston syy vaan silloinkin se tahallisuusepäily vaaditaan. Ja kun syyte on nostettu törkeänä myös sen teon vuoksi, pitää se tahallisuus osoittaa myös siltä osin. Eli ei voida syyttää noista veroilmoituksista ja verohyödyn suuruuden vuoksi törkeänä ja sitten todistaa vain Suomi-päivät, vaan myös se miksi syytekynnys ylittyi.
Mutta eiköhän kaikki nyt ole kartalla asiasta ihan riittävällä tasolla, turhapa tätä on jauhaa tasolla ”ylittyikö Suomi-päivät ja oliko verovelvollinen”.Oleellinen kysymys on se, miksi se on niin tärkeää? Jatkokysymys kuuluu: millä oikeudella Suomi ryöstää asukkaansa? Jos nuo tuntuvat helpoilta, voi jatkaa vähän abstraktimmalla: kuka on Suomi?
Miten perustelet väitteen Suomi ryöstää asukkaansa?
Lue vaikka edelliset 65 sivua tätä keskustelua jos se on sinulle epäselvää.
Oletko sitä mieltä, että Suomi ryöstää Latvalan? Kyllä hänenkin täytyy noudattaa lakeja. Oikeus ratkaisee, ovatko verot olleet aiheellisia ja onko Latvala syyllistynyt petokseen. Laki ja oikeusistuimen tulkinta ratkaisee eivätkä henkilökohtaiset mielipiteet.
Ei Suomessa saa oikeutta, Suomessa saa veroja.
Tuota mieltä ovat yleensä henkilöt, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin verottajan kanssa sen takia, että eivät ole hoitaneet lainmukaisia velvoitteita. Ilman veroja ei olisi toimivaa yhteiskuntaa ja veronkiertäjien ja -välttelijöiden takia muut joutuvat maksamaan enemmän.
Arvostaisitte nyt sitä että saatte tukea meidän kunnia kansalaisia verojenne kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Puhut nyt kahdella eri tasolla. Oikeus voi todeta, että Suomi-päivät ylittyivät, mutta Latvala ei pyrkinyt niitä piilottelemaan vaan kyseessä oli laskentaero-> ei petos.
Tai Suomi-päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet Suomeen ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden -> petos.
Toki jälkimmäinen on outo tulkinta.
Mutta oikeus ei tarkastele ja laske niitä Suomi-päiviä ensisijaisesti verovelvollisuuden näkökulmasta vaan ne ovat todiste väitetystä tahallisuudesta.
Jos oikeutta nyt käytäisiin vain verovelvollisuudesta tai niistä Suomi-päivistä, toki niiden ilmoittaminen suoraan ratkaisisi asian.Joo, kun puhutaan Suomi-päivistä, pitää erottaa mistä puhutaan. Ne yksittäisten vuosien Suomi-päivien ylitykset on eri asia kuin asumisen osoittaminen. Vaikka nuo Suomi-päivät olisikin ilmoitettu vahingossa noin, ei se suoraan poissulje mahdollisuutta että on asunut Suomessa (niiden päivien lisäksi) ilmoittamatta verottajalle, mikä on petos.
Suomi-päivät ovat konkreettinen näyttö siitä, millä asuminen osoitetaan. Ne eivät ole eri asioita.
Ei niiden ylitys asumista tarkoita.
Minä olen ylittänyt Suomi-päivät kolmesti, Kotona-aikaan vieläpä reilusti. En asunut Suomessa yhdelläkään kertaa.
Tietääkö Verohallinto?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kommentissa 1280 keksittiin jo tällainen jako: tahallisesti väärät Suomi-päivät olisivat vain ”perusmuotoinen (asiakirja)petos”, mutta jokin erillinen salattu asuminen olisi sitten varsinainen veropetos. Missä laissa tämä jako on?
Rikoslain 29:1 mainitsee nimenomaan verotusta varten annetun väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta. Jos sillä tahallisesti aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero, kyse voi olla veropetoksesta. Väärä oleskelutieto ei muutu tästä erilliseksi, automaattisesti lievemmäksi rikokseksi sillä, että lisäät sulkeisiin sanan ”asiakirja”.
Törkeys ratkaistaan puolestaan rikoslain 29:2:n perusteella: tavoitellaanko huomattavaa taloudellista hyötyä TAI tehdäänkö rikos erityisen suunnitelmallisesti, ja onko teko myös kokonaisuutena törkeä. Väärä päivätieto ei siis lukitse mahdollista veropetosta perusmuotoiseksi. Sen päälle ei tarvita toista, erillistä ”asumisrikosta”, jotta törkeä tekomuoto voisi tulla kyseeseen.
En väitä tällä Latvalaa syylliseksi enkä väitä tietäväni, mikä hänen yksittäinen ilmoituksensa on haastehakemuksessa nimetty vääräksi. Korjaan sinun keksimääsi oikeussääntöä. Jos puolustus on esittänyt jotakin tekoa vaihtoehtoisesti perusmuotoiseksi, sen lausuman voi lähteineen tuoda tänne. Puolustuksen mahdollinen kanta ei kuitenkaan itsessään ole laki.
Kommentin 1273 ajatus ”päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden, joten petos” sotkee puolestaan kaksi vaihtoehtoa.
Jos Suomessa ollut asunto todetaan henkilön varsinaiseksi asunnoksi ja kodiksi, se voi perustaa yleisen verovelvollisuuden riippumatta siitä, täyttyykö jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu. Silloin asunto perustelee nimenomaan verovelvollisuutta. Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus. Myöskään kalenterivuoden päiväsummasta ei pidä tehdä automaattista 180 päivän sääntöä.
Jos taas lähtökohta todella on, ettei juuri kyseinen tulo kuulunut Suomen verotukseen, pelkkä verojen välttämiseen tähtäävä motiivi ei tee sen verottamatta jäämisestä veropetosta. KKO 2004:58:n kohdassa 14 tämä yhteys näkyy konkreettisesti: vastaajan ei katsottu voivan syyllistyä veropetokseen siltä osin kuin kyseistä veroa ei olisi alun perinkään saanut määrätä. Tahallisuus ei korvaa puuttuvaa rikoksen edellytystä.
Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus.
Näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut. Hänet on todettu noilta vuosilta täysin verovelvolliseksi ylittyneiden Suomi-päivien vuoksi. Siitä syystä syyttäjä voisi hakea tuomiota tahallisuudesta (perusmuotoinen veropetos), mutta sen lisäksi syyttäjä katsoo veronkierron tapahtuneen Monacon kämpän avulla.
Rikoslain 29 luvun 1 :n mukaan perusmuotoinen veropetos täyttyy, jos antaa verotusta varten väärän tai puutteellisen tiedon taikka salaa tietoja, ja tästä aiheutuu veron määräämättä jättäminen tai sen palauttaminen liian suurena.
Suyttäjä ei siis suytä Latvalaa vain em. asiasta.Nyt lainaamasi pykälä ei tue johtopäätöstäsi. Se selittää juuri sen, mitä olen sanonut.
Rikoslain 29 luvun 2 alkaa sanoilla ”Jos veropetoksessa”. Törkeä veropetos siis rakentuu 1 :ssä määritellyn veropetoksen päälle. Väärän tiedon antaminen tai tietojen salaaminen eivät ole tekotapoja, jotka kuuluisivat ainoastaan perusmuotoiseen veropetokseen. Samalla menettelyllä voidaan täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistö, jos myös törkeyden edellytykset täyttyvät.
Törkeys edellyttää huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelua TAI erityistä suunnitelmallisuutta, ja lisäksi teon pitää olla kokonaisuutena törkeä. Molempia vaihtoehtoisia perusteita ei tarvitse näyttää. Siksi väärien päivätietojen antaminen ei automaattisesti tarkoita ”vain perusmuotoista”, eikä sen lisäksi tarvita erillistä asunnolla tehtyä petosta.
Tästä on myös konkreettinen esimerkki: KKO 2026:55. Siinä KKO tuomitsi verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä törkeänä veropetoksena. Tavoiteltu verohyöty oli 46 606,56 euroa, ja KKO arvioi teon myös kokonaisuutena törkeäksi. Ratkaisun kohdissa 9 ja 10 käsitellään nimenomaan verovelvollisuutta, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ja hyödyn määrää. Nuo eivät olleet rikosasiasta irrallisia taustatietoja. Tämä ei ratkaise Latvalan syyllisyyttä, mutta osoittaa, miten veropetoksen perus- ja törkeä tekomuoto liittyvät toisiinsa.
Monaco-järjestelyä koskeva näyttö voi tietenkin tukea esimerkiksi väitettä suunnitelmallisuudesta. Silloin puhutaan mahdollisen veropetoksen tekotavasta ja törkeyden perusteluista. Se on aivan eri väite kuin se, että päivätietojen vääristely olisi lain mukaan aina perusmuotoinen rikos ja vasta asunto tekisi siitä törkeän. Laissa ei ole tuollaista jakoa.
Myös vastauksessasi ”näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut” lähtökohta vaihtuu kesken kaiken. Lainaat virkettä tilanteesta, jossa henkilö olisi aidosti rajoitetusti verovelvollinen, mutta vastaat kertomalla hänen olleen yleisesti verovelvollinen. Se ei ole sama tilanne. Et kumoa ehdollista väitettä vaihtamalla sen ehtoa.
Sitten väite, että syyttäjän mukaan on ollut vielä erillisiä, kokonaan ilmoittamatta jätettyjä päiviä tunnettujen Suomi-päivien lisäksi. Tälle pyysin lähdettä. Vastaukseksi tuli rikoslain yleinen tunnusmerkistö. Mutta lakipykälä ei kerro, mitä Latvala tosiasiassa ilmoitti tai mitä hänen haastehakemuksessaan väitetään jätetyn ilmoittamatta. Siihen tarvitaan lähde juuri tästä tapauksesta.
Kommentin 1292 huomio ”syytteen syistä ja todisteista” on hyödyllinen vain, jos samalla lopetetaan tuo kuvitteellinen vastakkainasettelu. En väitä, että Suomi-päivä olisi rikosnimike tai jokainen todiste erillinen syytekohta. En myöskään väitä tietäväni alkuperäistä haastehakemusta näkemättä kaikkia syyttäjän väittämiä tekoja.
Korjaan samalla ketjun toiseltakin puolelta yhden virheen: yleisen verovelvollisuuden sääntö ei ole automaattinen ”yli 183 päivää vuodessa”. Laissa tarkoitetut Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti sekä jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu ovat vaihtoehtoisia perusteita. Siksi myöskään väite ”koko juttu raukeaa, jos päiväraja ei ylity” ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
Latvalan tahallisuudesta saa vaatia näyttöä. Se ei kuitenkaan edellytä näiden omien lisäsääntöjen keksimistä.
Lainasit veropetoksen tunnusmerkistöä. Se ei todistanut, että kuvaamasi teko voisi olla vain perusmuotoinen. Lainauksesi on oikeasta laista. Johtopäätöksesi ei.
Se että taloudellinen hyöty oli suuri, ei itsessään voi olla syytteen noston syy vaan silloinkin se tahallisuusepäily vaaditaan. Ja kun syyte on nostettu törkeänä myös sen teon vuoksi, pitää se tahallisuus osoittaa myös siltä osin. Eli ei voida syyttää noista veroilmoituksista ja verohyödyn suuruuden vuoksi törkeänä ja sitten todistaa vain Suomi-päivät, vaan myös se miksi syytekynnys ylittyi.
Mutta eiköhän kaikki nyt ole kartalla asiasta ihan riittävällä tasolla, turhapa tätä on jauhaa tasolla ”ylittyikö Suomi-päivät ja oliko verovelvollinen”.Oleellinen kysymys on se, miksi se on niin tärkeää? Jatkokysymys kuuluu: millä oikeudella Suomi ryöstää asukkaansa? Jos nuo tuntuvat helpoilta, voi jatkaa vähän abstraktimmalla: kuka on Suomi?
Miten perustelet väitteen Suomi ryöstää asukkaansa?
Lue vaikka edelliset 65 sivua tätä keskustelua jos se on sinulle epäselvää.
Oletko sitä mieltä, että Suomi ryöstää Latvalan? Kyllä hänenkin täytyy noudattaa lakeja. Oikeus ratkaisee, ovatko verot olleet aiheellisia ja onko Latvala syyllistynyt petokseen. Laki ja oikeusistuimen tulkinta ratkaisee eivätkä henkilökohtaiset mielipiteet.
Ei Suomessa saa oikeutta, Suomessa saa veroja.
Tuota mieltä ovat yleensä henkilöt, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin verottajan kanssa sen takia, että eivät ole hoitaneet lainmukaisia velvoitteita. Ilman veroja ei olisi toimivaa yhteiskuntaa ja veronkiertäjien ja -välttelijöiden takia muut joutuvat maksamaan enemmän.
Ei vaan niitä, jotka maksavat paljon veroja muutenkin ja siihen päälle joutuvat laskemaan lomapäivänsä Suomessa ettei vaan Suomi vielä ulkomaan tuloistakin vaadi osuutta ja parhaassa tapauksessa vielä senkin jälkeen keksi, että kyllä me vielä sua syytetään siihen päälle Suomi-lomista ja Suomessa olevasta asunnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Puhut nyt kahdella eri tasolla. Oikeus voi todeta, että Suomi-päivät ylittyivät, mutta Latvala ei pyrkinyt niitä piilottelemaan vaan kyseessä oli laskentaero-> ei petos.
Tai Suomi-päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet Suomeen ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden -> petos.
Toki jälkimmäinen on outo tulkinta.
Mutta oikeus ei tarkastele ja laske niitä Suomi-päiviä ensisijaisesti verovelvollisuuden näkökulmasta vaan ne ovat todiste väitetystä tahallisuudesta.
Jos oikeutta nyt käytäisiin vain verovelvollisuudesta tai niistä Suomi-päivistä, toki niiden ilmoittaminen suoraan ratkaisisi asian.Joo, kun puhutaan Suomi-päivistä, pitää erottaa mistä puhutaan. Ne yksittäisten vuosien Suomi-päivien ylitykset on eri asia kuin asumisen osoittaminen. Vaikka nuo Suomi-päivät olisikin ilmoitettu vahingossa noin, ei se suoraan poissulje mahdollisuutta että on asunut Suomessa (niiden päivien lisäksi) ilmoittamatta verottajalle, mikä on petos.
Suomi-päivät ovat konkreettinen näyttö siitä, millä asuminen osoitetaan. Ne eivät ole eri asioita.
Ei niiden ylitys asumista tarkoita.
Minä olen ylittänyt Suomi-päivät kolmesti, Kotona-aikaan vieläpä reilusti. En asunut Suomessa yhdelläkään kertaa.
Tietääkö Verohallinto?
Tottakai tietää, kuten Latvalankin kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kommentissa 1280 keksittiin jo tällainen jako: tahallisesti väärät Suomi-päivät olisivat vain ”perusmuotoinen (asiakirja)petos”, mutta jokin erillinen salattu asuminen olisi sitten varsinainen veropetos. Missä laissa tämä jako on?
Rikoslain 29:1 mainitsee nimenomaan verotusta varten annetun väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta. Jos sillä tahallisesti aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero, kyse voi olla veropetoksesta. Väärä oleskelutieto ei muutu tästä erilliseksi, automaattisesti lievemmäksi rikokseksi sillä, että lisäät sulkeisiin sanan ”asiakirja”.
Törkeys ratkaistaan puolestaan rikoslain 29:2:n perusteella: tavoitellaanko huomattavaa taloudellista hyötyä TAI tehdäänkö rikos erityisen suunnitelmallisesti, ja onko teko myös kokonaisuutena törkeä. Väärä päivätieto ei siis lukitse mahdollista veropetosta perusmuotoiseksi. Sen päälle ei tarvita toista, erillistä ”asumisrikosta”, jotta törkeä tekomuoto voisi tulla kyseeseen.
En väitä tällä Latvalaa syylliseksi enkä väitä tietäväni, mikä hänen yksittäinen ilmoituksensa on haastehakemuksessa nimetty vääräksi. Korjaan sinun keksimääsi oikeussääntöä. Jos puolustus on esittänyt jotakin tekoa vaihtoehtoisesti perusmuotoiseksi, sen lausuman voi lähteineen tuoda tänne. Puolustuksen mahdollinen kanta ei kuitenkaan itsessään ole laki.
Kommentin 1273 ajatus ”päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden, joten petos” sotkee puolestaan kaksi vaihtoehtoa.
Jos Suomessa ollut asunto todetaan henkilön varsinaiseksi asunnoksi ja kodiksi, se voi perustaa yleisen verovelvollisuuden riippumatta siitä, täyttyykö jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu. Silloin asunto perustelee nimenomaan verovelvollisuutta. Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus. Myöskään kalenterivuoden päiväsummasta ei pidä tehdä automaattista 180 päivän sääntöä.
Jos taas lähtökohta todella on, ettei juuri kyseinen tulo kuulunut Suomen verotukseen, pelkkä verojen välttämiseen tähtäävä motiivi ei tee sen verottamatta jäämisestä veropetosta. KKO 2004:58:n kohdassa 14 tämä yhteys näkyy konkreettisesti: vastaajan ei katsottu voivan syyllistyä veropetokseen siltä osin kuin kyseistä veroa ei olisi alun perinkään saanut määrätä. Tahallisuus ei korvaa puuttuvaa rikoksen edellytystä.
Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus.
Näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut. Hänet on todettu noilta vuosilta täysin verovelvolliseksi ylittyneiden Suomi-päivien vuoksi. Siitä syystä syyttäjä voisi hakea tuomiota tahallisuudesta (perusmuotoinen veropetos), mutta sen lisäksi syyttäjä katsoo veronkierron tapahtuneen Monacon kämpän avulla.
Rikoslain 29 luvun 1 :n mukaan perusmuotoinen veropetos täyttyy, jos antaa verotusta varten väärän tai puutteellisen tiedon taikka salaa tietoja, ja tästä aiheutuu veron määräämättä jättäminen tai sen palauttaminen liian suurena.
Suyttäjä ei siis suytä Latvalaa vain em. asiasta.Nyt lainaamasi pykälä ei tue johtopäätöstäsi. Se selittää juuri sen, mitä olen sanonut.
Rikoslain 29 luvun 2 alkaa sanoilla ”Jos veropetoksessa”. Törkeä veropetos siis rakentuu 1 :ssä määritellyn veropetoksen päälle. Väärän tiedon antaminen tai tietojen salaaminen eivät ole tekotapoja, jotka kuuluisivat ainoastaan perusmuotoiseen veropetokseen. Samalla menettelyllä voidaan täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistö, jos myös törkeyden edellytykset täyttyvät.
Törkeys edellyttää huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelua TAI erityistä suunnitelmallisuutta, ja lisäksi teon pitää olla kokonaisuutena törkeä. Molempia vaihtoehtoisia perusteita ei tarvitse näyttää. Siksi väärien päivätietojen antaminen ei automaattisesti tarkoita ”vain perusmuotoista”, eikä sen lisäksi tarvita erillistä asunnolla tehtyä petosta.
Tästä on myös konkreettinen esimerkki: KKO 2026:55. Siinä KKO tuomitsi verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä törkeänä veropetoksena. Tavoiteltu verohyöty oli 46 606,56 euroa, ja KKO arvioi teon myös kokonaisuutena törkeäksi. Ratkaisun kohdissa 9 ja 10 käsitellään nimenomaan verovelvollisuutta, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ja hyödyn määrää. Nuo eivät olleet rikosasiasta irrallisia taustatietoja. Tämä ei ratkaise Latvalan syyllisyyttä, mutta osoittaa, miten veropetoksen perus- ja törkeä tekomuoto liittyvät toisiinsa.
Monaco-järjestelyä koskeva näyttö voi tietenkin tukea esimerkiksi väitettä suunnitelmallisuudesta. Silloin puhutaan mahdollisen veropetoksen tekotavasta ja törkeyden perusteluista. Se on aivan eri väite kuin se, että päivätietojen vääristely olisi lain mukaan aina perusmuotoinen rikos ja vasta asunto tekisi siitä törkeän. Laissa ei ole tuollaista jakoa.
Myös vastauksessasi ”näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut” lähtökohta vaihtuu kesken kaiken. Lainaat virkettä tilanteesta, jossa henkilö olisi aidosti rajoitetusti verovelvollinen, mutta vastaat kertomalla hänen olleen yleisesti verovelvollinen. Se ei ole sama tilanne. Et kumoa ehdollista väitettä vaihtamalla sen ehtoa.
Sitten väite, että syyttäjän mukaan on ollut vielä erillisiä, kokonaan ilmoittamatta jätettyjä päiviä tunnettujen Suomi-päivien lisäksi. Tälle pyysin lähdettä. Vastaukseksi tuli rikoslain yleinen tunnusmerkistö. Mutta lakipykälä ei kerro, mitä Latvala tosiasiassa ilmoitti tai mitä hänen haastehakemuksessaan väitetään jätetyn ilmoittamatta. Siihen tarvitaan lähde juuri tästä tapauksesta.
Kommentin 1292 huomio ”syytteen syistä ja todisteista” on hyödyllinen vain, jos samalla lopetetaan tuo kuvitteellinen vastakkainasettelu. En väitä, että Suomi-päivä olisi rikosnimike tai jokainen todiste erillinen syytekohta. En myöskään väitä tietäväni alkuperäistä haastehakemusta näkemättä kaikkia syyttäjän väittämiä tekoja.
Korjaan samalla ketjun toiseltakin puolelta yhden virheen: yleisen verovelvollisuuden sääntö ei ole automaattinen ”yli 183 päivää vuodessa”. Laissa tarkoitetut Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti sekä jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu ovat vaihtoehtoisia perusteita. Siksi myöskään väite ”koko juttu raukeaa, jos päiväraja ei ylity” ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
Latvalan tahallisuudesta saa vaatia näyttöä. Se ei kuitenkaan edellytä näiden omien lisäsääntöjen keksimistä.
Lainasit veropetoksen tunnusmerkistöä. Se ei todistanut, että kuvaamasi teko voisi olla vain perusmuotoinen. Lainauksesi on oikeasta laista. Johtopäätöksesi ei.
Se että taloudellinen hyöty oli suuri, ei itsessään voi olla syytteen noston syy vaan silloinkin se tahallisuusepäily vaaditaan. Ja kun syyte on nostettu törkeänä myös sen teon vuoksi, pitää se tahallisuus osoittaa myös siltä osin. Eli ei voida syyttää noista veroilmoituksista ja verohyödyn suuruuden vuoksi törkeänä ja sitten todistaa vain Suomi-päivät, vaan myös se miksi syytekynnys ylittyi.
Mutta eiköhän kaikki nyt ole kartalla asiasta ihan riittävällä tasolla, turhapa tätä on jauhaa tasolla ”ylittyikö Suomi-päivät ja oliko verovelvollinen”.Oleellinen kysymys on se, miksi se on niin tärkeää? Jatkokysymys kuuluu: millä oikeudella Suomi ryöstää asukkaansa? Jos nuo tuntuvat helpoilta, voi jatkaa vähän abstraktimmalla: kuka on Suomi?
Miten perustelet väitteen Suomi ryöstää asukkaansa?
Lue vaikka edelliset 65 sivua tätä keskustelua jos se on sinulle epäselvää.
Oletko sitä mieltä, että Suomi ryöstää Latvalan? Kyllä hänenkin täytyy noudattaa lakeja. Oikeus ratkaisee, ovatko verot olleet aiheellisia ja onko Latvala syyllistynyt petokseen. Laki ja oikeusistuimen tulkinta ratkaisee eivätkä henkilökohtaiset mielipiteet.
Ei Suomessa saa oikeutta, Suomessa saa veroja.
Tuota mieltä ovat yleensä henkilöt, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin verottajan kanssa sen takia, että eivät ole hoitaneet lainmukaisia velvoitteita. Ilman veroja ei olisi toimivaa yhteiskuntaa ja veronkiertäjien ja -välttelijöiden takia muut joutuvat maksamaan enemmän.
Niin että sä maksat 20% 17% sijaan kun joku ei maksa ulkomaan tuloistaan Suomeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kommentissa 1280 keksittiin jo tällainen jako: tahallisesti väärät Suomi-päivät olisivat vain ”perusmuotoinen (asiakirja)petos”, mutta jokin erillinen salattu asuminen olisi sitten varsinainen veropetos. Missä laissa tämä jako on?
Rikoslain 29:1 mainitsee nimenomaan verotusta varten annetun väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta. Jos sillä tahallisesti aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero, kyse voi olla veropetoksesta. Väärä oleskelutieto ei muutu tästä erilliseksi, automaattisesti lievemmäksi rikokseksi sillä, että lisäät sulkeisiin sanan ”asiakirja”.
Törkeys ratkaistaan puolestaan rikoslain 29:2:n perusteella: tavoitellaanko huomattavaa taloudellista hyötyä TAI tehdäänkö rikos erityisen suunnitelmallisesti, ja onko teko myös kokonaisuutena törkeä. Väärä päivätieto ei siis lukitse mahdollista veropetosta perusmuotoiseksi. Sen päälle ei tarvita toista, erillistä ”asumisrikosta”, jotta törkeä tekomuoto voisi tulla kyseeseen.
En väitä tällä Latvalaa syylliseksi enkä väitä tietäväni, mikä hänen yksittäinen ilmoituksensa on haastehakemuksessa nimetty vääräksi. Korjaan sinun keksimääsi oikeussääntöä. Jos puolustus on esittänyt jotakin tekoa vaihtoehtoisesti perusmuotoiseksi, sen lausuman voi lähteineen tuoda tänne. Puolustuksen mahdollinen kanta ei kuitenkaan itsessään ole laki.
Kommentin 1273 ajatus ”päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden, joten petos” sotkee puolestaan kaksi vaihtoehtoa.
Jos Suomessa ollut asunto todetaan henkilön varsinaiseksi asunnoksi ja kodiksi, se voi perustaa yleisen verovelvollisuuden riippumatta siitä, täyttyykö jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu. Silloin asunto perustelee nimenomaan verovelvollisuutta. Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus. Myöskään kalenterivuoden päiväsummasta ei pidä tehdä automaattista 180 päivän sääntöä.
Jos taas lähtökohta todella on, ettei juuri kyseinen tulo kuulunut Suomen verotukseen, pelkkä verojen välttämiseen tähtäävä motiivi ei tee sen verottamatta jäämisestä veropetosta. KKO 2004:58:n kohdassa 14 tämä yhteys näkyy konkreettisesti: vastaajan ei katsottu voivan syyllistyä veropetokseen siltä osin kuin kyseistä veroa ei olisi alun perinkään saanut määrätä. Tahallisuus ei korvaa puuttuvaa rikoksen edellytystä.
Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus.
Näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut. Hänet on todettu noilta vuosilta täysin verovelvolliseksi ylittyneiden Suomi-päivien vuoksi. Siitä syystä syyttäjä voisi hakea tuomiota tahallisuudesta (perusmuotoinen veropetos), mutta sen lisäksi syyttäjä katsoo veronkierron tapahtuneen Monacon kämpän avulla.
Rikoslain 29 luvun 1 :n mukaan perusmuotoinen veropetos täyttyy, jos antaa verotusta varten väärän tai puutteellisen tiedon taikka salaa tietoja, ja tästä aiheutuu veron määräämättä jättäminen tai sen palauttaminen liian suurena.
Suyttäjä ei siis suytä Latvalaa vain em. asiasta.Nyt lainaamasi pykälä ei tue johtopäätöstäsi. Se selittää juuri sen, mitä olen sanonut.
Rikoslain 29 luvun 2 alkaa sanoilla ”Jos veropetoksessa”. Törkeä veropetos siis rakentuu 1 :ssä määritellyn veropetoksen päälle. Väärän tiedon antaminen tai tietojen salaaminen eivät ole tekotapoja, jotka kuuluisivat ainoastaan perusmuotoiseen veropetokseen. Samalla menettelyllä voidaan täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistö, jos myös törkeyden edellytykset täyttyvät.
Törkeys edellyttää huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelua TAI erityistä suunnitelmallisuutta, ja lisäksi teon pitää olla kokonaisuutena törkeä. Molempia vaihtoehtoisia perusteita ei tarvitse näyttää. Siksi väärien päivätietojen antaminen ei automaattisesti tarkoita ”vain perusmuotoista”, eikä sen lisäksi tarvita erillistä asunnolla tehtyä petosta.
Tästä on myös konkreettinen esimerkki: KKO 2026:55. Siinä KKO tuomitsi verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä törkeänä veropetoksena. Tavoiteltu verohyöty oli 46 606,56 euroa, ja KKO arvioi teon myös kokonaisuutena törkeäksi. Ratkaisun kohdissa 9 ja 10 käsitellään nimenomaan verovelvollisuutta, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ja hyödyn määrää. Nuo eivät olleet rikosasiasta irrallisia taustatietoja. Tämä ei ratkaise Latvalan syyllisyyttä, mutta osoittaa, miten veropetoksen perus- ja törkeä tekomuoto liittyvät toisiinsa.
Monaco-järjestelyä koskeva näyttö voi tietenkin tukea esimerkiksi väitettä suunnitelmallisuudesta. Silloin puhutaan mahdollisen veropetoksen tekotavasta ja törkeyden perusteluista. Se on aivan eri väite kuin se, että päivätietojen vääristely olisi lain mukaan aina perusmuotoinen rikos ja vasta asunto tekisi siitä törkeän. Laissa ei ole tuollaista jakoa.
Myös vastauksessasi ”näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut” lähtökohta vaihtuu kesken kaiken. Lainaat virkettä tilanteesta, jossa henkilö olisi aidosti rajoitetusti verovelvollinen, mutta vastaat kertomalla hänen olleen yleisesti verovelvollinen. Se ei ole sama tilanne. Et kumoa ehdollista väitettä vaihtamalla sen ehtoa.
Sitten väite, että syyttäjän mukaan on ollut vielä erillisiä, kokonaan ilmoittamatta jätettyjä päiviä tunnettujen Suomi-päivien lisäksi. Tälle pyysin lähdettä. Vastaukseksi tuli rikoslain yleinen tunnusmerkistö. Mutta lakipykälä ei kerro, mitä Latvala tosiasiassa ilmoitti tai mitä hänen haastehakemuksessaan väitetään jätetyn ilmoittamatta. Siihen tarvitaan lähde juuri tästä tapauksesta.
Kommentin 1292 huomio ”syytteen syistä ja todisteista” on hyödyllinen vain, jos samalla lopetetaan tuo kuvitteellinen vastakkainasettelu. En väitä, että Suomi-päivä olisi rikosnimike tai jokainen todiste erillinen syytekohta. En myöskään väitä tietäväni alkuperäistä haastehakemusta näkemättä kaikkia syyttäjän väittämiä tekoja.
Korjaan samalla ketjun toiseltakin puolelta yhden virheen: yleisen verovelvollisuuden sääntö ei ole automaattinen ”yli 183 päivää vuodessa”. Laissa tarkoitetut Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti sekä jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu ovat vaihtoehtoisia perusteita. Siksi myöskään väite ”koko juttu raukeaa, jos päiväraja ei ylity” ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
Latvalan tahallisuudesta saa vaatia näyttöä. Se ei kuitenkaan edellytä näiden omien lisäsääntöjen keksimistä.
Lainasit veropetoksen tunnusmerkistöä. Se ei todistanut, että kuvaamasi teko voisi olla vain perusmuotoinen. Lainauksesi on oikeasta laista. Johtopäätöksesi ei.
Se että taloudellinen hyöty oli suuri, ei itsessään voi olla syytteen noston syy vaan silloinkin se tahallisuusepäily vaaditaan. Ja kun syyte on nostettu törkeänä myös sen teon vuoksi, pitää se tahallisuus osoittaa myös siltä osin. Eli ei voida syyttää noista veroilmoituksista ja verohyödyn suuruuden vuoksi törkeänä ja sitten todistaa vain Suomi-päivät, vaan myös se miksi syytekynnys ylittyi.
Mutta eiköhän kaikki nyt ole kartalla asiasta ihan riittävällä tasolla, turhapa tätä on jauhaa tasolla ”ylittyikö Suomi-päivät ja oliko verovelvollinen”.Oleellinen kysymys on se, miksi se on niin tärkeää? Jatkokysymys kuuluu: millä oikeudella Suomi ryöstää asukkaansa? Jos nuo tuntuvat helpoilta, voi jatkaa vähän abstraktimmalla: kuka on Suomi?
Miten perustelet väitteen Suomi ryöstää asukkaansa?
Lue vaikka edelliset 65 sivua tätä keskustelua jos se on sinulle epäselvää.
Oletko sitä mieltä, että Suomi ryöstää Latvalan? Kyllä hänenkin täytyy noudattaa lakeja. Oikeus ratkaisee, ovatko verot olleet aiheellisia ja onko Latvala syyllistynyt petokseen. Laki ja oikeusistuimen tulkinta ratkaisee eivätkä henkilökohtaiset mielipiteet.
Ei Suomessa saa oikeutta, Suomessa saa veroja.
Tuota mieltä ovat yleensä henkilöt, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin verottajan kanssa sen takia, että eivät ole hoitaneet lainmukaisia velvoitteita. Ilman veroja ei olisi toimivaa yhteiskuntaa ja veronkiertäjien ja -välttelijöiden takia muut joutuvat maksamaan enemmän.
Ei vaan niitä, jotka maksavat paljon veroja muutenkin ja siihen päälle joutuvat laskemaan lomapäivänsä Suomessa ettei vaan Suomi vielä ulkomaan tuloistakin vaadi osuutta ja parhaassa tapauksessa vielä senkin jälkeen keksi, että kyllä me vielä sua syytetään siihen päälle Suomi-lomista ja Suomessa olevasta asunnosta.
Ei kai tuo ole ongelma, jos ottaa selvää säännöistä ja noudattaa niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Puhut nyt kahdella eri tasolla. Oikeus voi todeta, että Suomi-päivät ylittyivät, mutta Latvala ei pyrkinyt niitä piilottelemaan vaan kyseessä oli laskentaero-> ei petos.
Tai Suomi-päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet Suomeen ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden -> petos.
Toki jälkimmäinen on outo tulkinta.
Mutta oikeus ei tarkastele ja laske niitä Suomi-päiviä ensisijaisesti verovelvollisuuden näkökulmasta vaan ne ovat todiste väitetystä tahallisuudesta.
Jos oikeutta nyt käytäisiin vain verovelvollisuudesta tai niistä Suomi-päivistä, toki niiden ilmoittaminen suoraan ratkaisisi asian.Joo, kun puhutaan Suomi-päivistä, pitää erottaa mistä puhutaan. Ne yksittäisten vuosien Suomi-päivien ylitykset on eri asia kuin asumisen osoittaminen. Vaikka nuo Suomi-päivät olisikin ilmoitettu vahingossa noin, ei se suoraan poissulje mahdollisuutta että on asunut Suomessa (niiden päivien lisäksi) ilmoittamatta verottajalle, mikä on petos.
Suomi-päivät ovat konkreettinen näyttö siitä, millä asuminen osoitetaan. Ne eivät ole eri asioita.
Ei niiden ylitys asumista tarkoita.
Minä olen ylittänyt Suomi-päivät kolmesti, Kotona-aikaan vieläpä reilusti. En asunut Suomessa yhdelläkään kertaa.
Tietääkö Verohallinto?
Tottakai tietää, kuten Latvalankin kohdalla.
Jouduitko verotarkastukseen vai miten se tietää? Eikä tullut seuraamuksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kommentissa 1280 keksittiin jo tällainen jako: tahallisesti väärät Suomi-päivät olisivat vain ”perusmuotoinen (asiakirja)petos”, mutta jokin erillinen salattu asuminen olisi sitten varsinainen veropetos. Missä laissa tämä jako on?
Rikoslain 29:1 mainitsee nimenomaan verotusta varten annetun väärän tiedon veron määräämiseen vaikuttavasta seikasta. Jos sillä tahallisesti aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa liian alhainen vero, kyse voi olla veropetoksesta. Väärä oleskelutieto ei muutu tästä erilliseksi, automaattisesti lievemmäksi rikokseksi sillä, että lisäät sulkeisiin sanan ”asiakirja”.
Törkeys ratkaistaan puolestaan rikoslain 29:2:n perusteella: tavoitellaanko huomattavaa taloudellista hyötyä TAI tehdäänkö rikos erityisen suunnitelmallisesti, ja onko teko myös kokonaisuutena törkeä. Väärä päivätieto ei siis lukitse mahdollista veropetosta perusmuotoiseksi. Sen päälle ei tarvita toista, erillistä ”asumisrikosta”, jotta törkeä tekomuoto voisi tulla kyseeseen.
En väitä tällä Latvalaa syylliseksi enkä väitä tietäväni, mikä hänen yksittäinen ilmoituksensa on haastehakemuksessa nimetty vääräksi. Korjaan sinun keksimääsi oikeussääntöä. Jos puolustus on esittänyt jotakin tekoa vaihtoehtoisesti perusmuotoiseksi, sen lausuman voi lähteineen tuoda tänne. Puolustuksen mahdollinen kanta ei kuitenkaan itsessään ole laki.
Kommentin 1273 ajatus ”päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden, joten petos” sotkee puolestaan kaksi vaihtoehtoa.
Jos Suomessa ollut asunto todetaan henkilön varsinaiseksi asunnoksi ja kodiksi, se voi perustaa yleisen verovelvollisuuden riippumatta siitä, täyttyykö jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu. Silloin asunto perustelee nimenomaan verovelvollisuutta. Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus. Myöskään kalenterivuoden päiväsummasta ei pidä tehdä automaattista 180 päivän sääntöä.
Jos taas lähtökohta todella on, ettei juuri kyseinen tulo kuulunut Suomen verotukseen, pelkkä verojen välttämiseen tähtäävä motiivi ei tee sen verottamatta jäämisestä veropetosta. KKO 2004:58:n kohdassa 14 tämä yhteys näkyy konkreettisesti: vastaajan ei katsottu voivan syyllistyä veropetokseen siltä osin kuin kyseistä veroa ei olisi alun perinkään saanut määrätä. Tahallisuus ei korvaa puuttuvaa rikoksen edellytystä.
Ei niin, että henkilö ensin todetaan aidosti rajoitetusti verovelvolliseksi ja sitten asunnolla lisätään päälle jokin itsenäinen petostahallisuus.
Näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut. Hänet on todettu noilta vuosilta täysin verovelvolliseksi ylittyneiden Suomi-päivien vuoksi. Siitä syystä syyttäjä voisi hakea tuomiota tahallisuudesta (perusmuotoinen veropetos), mutta sen lisäksi syyttäjä katsoo veronkierron tapahtuneen Monacon kämpän avulla.
Rikoslain 29 luvun 1 :n mukaan perusmuotoinen veropetos täyttyy, jos antaa verotusta varten väärän tai puutteellisen tiedon taikka salaa tietoja, ja tästä aiheutuu veron määräämättä jättäminen tai sen palauttaminen liian suurena.
Suyttäjä ei siis suytä Latvalaa vain em. asiasta.Nyt lainaamasi pykälä ei tue johtopäätöstäsi. Se selittää juuri sen, mitä olen sanonut.
Rikoslain 29 luvun 2 alkaa sanoilla ”Jos veropetoksessa”. Törkeä veropetos siis rakentuu 1 :ssä määritellyn veropetoksen päälle. Väärän tiedon antaminen tai tietojen salaaminen eivät ole tekotapoja, jotka kuuluisivat ainoastaan perusmuotoiseen veropetokseen. Samalla menettelyllä voidaan täyttää törkeän veropetoksen tunnusmerkistö, jos myös törkeyden edellytykset täyttyvät.
Törkeys edellyttää huomattavan taloudellisen hyödyn tavoittelua TAI erityistä suunnitelmallisuutta, ja lisäksi teon pitää olla kokonaisuutena törkeä. Molempia vaihtoehtoisia perusteita ei tarvitse näyttää. Siksi väärien päivätietojen antaminen ei automaattisesti tarkoita ”vain perusmuotoista”, eikä sen lisäksi tarvita erillistä asunnolla tehtyä petosta.
Tästä on myös konkreettinen esimerkki: KKO 2026:55. Siinä KKO tuomitsi verotusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä törkeänä veropetoksena. Tavoiteltu verohyöty oli 46 606,56 euroa, ja KKO arvioi teon myös kokonaisuutena törkeäksi. Ratkaisun kohdissa 9 ja 10 käsitellään nimenomaan verovelvollisuutta, ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöntiä ja hyödyn määrää. Nuo eivät olleet rikosasiasta irrallisia taustatietoja. Tämä ei ratkaise Latvalan syyllisyyttä, mutta osoittaa, miten veropetoksen perus- ja törkeä tekomuoto liittyvät toisiinsa.
Monaco-järjestelyä koskeva näyttö voi tietenkin tukea esimerkiksi väitettä suunnitelmallisuudesta. Silloin puhutaan mahdollisen veropetoksen tekotavasta ja törkeyden perusteluista. Se on aivan eri väite kuin se, että päivätietojen vääristely olisi lain mukaan aina perusmuotoinen rikos ja vasta asunto tekisi siitä törkeän. Laissa ei ole tuollaista jakoa.
Myös vastauksessasi ”näin Latvalan kohdalla on nimenomaan tapahtunut” lähtökohta vaihtuu kesken kaiken. Lainaat virkettä tilanteesta, jossa henkilö olisi aidosti rajoitetusti verovelvollinen, mutta vastaat kertomalla hänen olleen yleisesti verovelvollinen. Se ei ole sama tilanne. Et kumoa ehdollista väitettä vaihtamalla sen ehtoa.
Sitten väite, että syyttäjän mukaan on ollut vielä erillisiä, kokonaan ilmoittamatta jätettyjä päiviä tunnettujen Suomi-päivien lisäksi. Tälle pyysin lähdettä. Vastaukseksi tuli rikoslain yleinen tunnusmerkistö. Mutta lakipykälä ei kerro, mitä Latvala tosiasiassa ilmoitti tai mitä hänen haastehakemuksessaan väitetään jätetyn ilmoittamatta. Siihen tarvitaan lähde juuri tästä tapauksesta.
Kommentin 1292 huomio ”syytteen syistä ja todisteista” on hyödyllinen vain, jos samalla lopetetaan tuo kuvitteellinen vastakkainasettelu. En väitä, että Suomi-päivä olisi rikosnimike tai jokainen todiste erillinen syytekohta. En myöskään väitä tietäväni alkuperäistä haastehakemusta näkemättä kaikkia syyttäjän väittämiä tekoja.
Korjaan samalla ketjun toiseltakin puolelta yhden virheen: yleisen verovelvollisuuden sääntö ei ole automaattinen ”yli 183 päivää vuodessa”. Laissa tarkoitetut Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti sekä jatkuva yli kuuden kuukauden oleskelu ovat vaihtoehtoisia perusteita. Siksi myöskään väite ”koko juttu raukeaa, jos päiväraja ei ylity” ei sellaisenaan pidä paikkaansa.
Latvalan tahallisuudesta saa vaatia näyttöä. Se ei kuitenkaan edellytä näiden omien lisäsääntöjen keksimistä.
Lainasit veropetoksen tunnusmerkistöä. Se ei todistanut, että kuvaamasi teko voisi olla vain perusmuotoinen. Lainauksesi on oikeasta laista. Johtopäätöksesi ei.
Se että taloudellinen hyöty oli suuri, ei itsessään voi olla syytteen noston syy vaan silloinkin se tahallisuusepäily vaaditaan. Ja kun syyte on nostettu törkeänä myös sen teon vuoksi, pitää se tahallisuus osoittaa myös siltä osin. Eli ei voida syyttää noista veroilmoituksista ja verohyödyn suuruuden vuoksi törkeänä ja sitten todistaa vain Suomi-päivät, vaan myös se miksi syytekynnys ylittyi.
Mutta eiköhän kaikki nyt ole kartalla asiasta ihan riittävällä tasolla, turhapa tätä on jauhaa tasolla ”ylittyikö Suomi-päivät ja oliko verovelvollinen”.Oleellinen kysymys on se, miksi se on niin tärkeää? Jatkokysymys kuuluu: millä oikeudella Suomi ryöstää asukkaansa? Jos nuo tuntuvat helpoilta, voi jatkaa vähän abstraktimmalla: kuka on Suomi?
Miten perustelet väitteen Suomi ryöstää asukkaansa?
Lue vaikka edelliset 65 sivua tätä keskustelua jos se on sinulle epäselvää.
Oletko sitä mieltä, että Suomi ryöstää Latvalan? Kyllä hänenkin täytyy noudattaa lakeja. Oikeus ratkaisee, ovatko verot olleet aiheellisia ja onko Latvala syyllistynyt petokseen. Laki ja oikeusistuimen tulkinta ratkaisee eivätkä henkilökohtaiset mielipiteet.
Ei Suomessa saa oikeutta, Suomessa saa veroja.
Tuota mieltä ovat yleensä henkilöt, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin verottajan kanssa sen takia, että eivät ole hoitaneet lainmukaisia velvoitteita. Ilman veroja ei olisi toimivaa yhteiskuntaa ja veronkiertäjien ja -välttelijöiden takia muut joutuvat maksamaan enemmän.
Niin että sä maksat 20% 17% sijaan kun joku ei maksa ulkomaan tuloistaan Suomeen?
Jep. Tuo Suomi-päivät rajaus on lähtökohtaisesti jo ihan typerä eikä perustu mihinkään järkevään. Ulkomaantulot verotetaan siellä mistä ne tuleekin ja kukin asukoon missä lystää. Jos sitten jättää oikeasti jotakin ilmoittamatta verottajalle, siitä luulisi olevan näyttöä ilman Suomi-päiviäkin. Rajoutetusti verovelvollinen ei Suomessa ollessaan kuluta yhdenkään veronmaksajan lompakkoa ja maksaa omaisuudestaan ihan kuulkaa veroja Suomeen kuten muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Puhut nyt kahdella eri tasolla. Oikeus voi todeta, että Suomi-päivät ylittyivät, mutta Latvala ei pyrkinyt niitä piilottelemaan vaan kyseessä oli laskentaero-> ei petos.
Tai Suomi-päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet Suomeen ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden -> petos.
Toki jälkimmäinen on outo tulkinta.
Mutta oikeus ei tarkastele ja laske niitä Suomi-päiviä ensisijaisesti verovelvollisuuden näkökulmasta vaan ne ovat todiste väitetystä tahallisuudesta.
Jos oikeutta nyt käytäisiin vain verovelvollisuudesta tai niistä Suomi-päivistä, toki niiden ilmoittaminen suoraan ratkaisisi asian.Joo, kun puhutaan Suomi-päivistä, pitää erottaa mistä puhutaan. Ne yksittäisten vuosien Suomi-päivien ylitykset on eri asia kuin asumisen osoittaminen. Vaikka nuo Suomi-päivät olisikin ilmoitettu vahingossa noin, ei se suoraan poissulje mahdollisuutta että on asunut Suomessa (niiden päivien lisäksi) ilmoittamatta verottajalle, mikä on petos.
Suomi-päivät ovat konkreettinen näyttö siitä, millä asuminen osoitetaan. Ne eivät ole eri asioita.
Ei niiden ylitys asumista tarkoita.
Minä olen ylittänyt Suomi-päivät kolmesti, Kotona-aikaan vieläpä reilusti. En asunut Suomessa yhdelläkään kertaa.
Tietääkö Verohallinto?
Tottakai tietää, kuten Latvalankin kohdalla.
Jouduitko verotarkastukseen vai miten se tietää? Eikä tullut seuraamuksia?
Ne ilmoitetaan vuosittain. Ja kyllä siitä seuraamus tulee, sut katsotaan täysin verovelvolliseksi sinä vuonna.
Kommentoin vain tätä kohtaa: "Siksi myöskään väite ”koko juttu raukeaa, jos päiväraja ei ylity” ei sellaisenaan pidä paikkaansa." Ei pidäkään. Sen pitäisi olla muotoa: "Koko juttu raukeaa, jos ei ole ollut yleisesti verovelvollinen." Sen osoittamiseen liittyy päivärajan ylittäminen sekä muut asumiseen ja elämiseen liittyvät seikat.