Lue keskustelun säännöt.
Veropetoksesta epäilyllä Jari-Matti Latvalalla oli Monacossa 27m2 asunto. Pitäisikö uskoa että miljonääri asuisi pienessä koirankopissa?
01.09.2026 |
Sellaista se on kun ei osaa pitää instaa kiinni vaan pitää leuhkia miljonäärielämällä.
Tarkkaa syytä siihen, mikä sai Verohallinnon juuri Latvalan kimppuun, ei ole julkistettu
Tiedossa oleva tapahtumaketju on tämä:
- Elokuussa/syksyllä 2018 Verohallinto aloitti Latvalasta ensin niin sanotun yleisen verotarkastustutkimuksen. Se muuttui nopeasti henkilökohtaiseksi verotarkastukseksi, jossa ryhdyttiin selvittämään hänen todellisia Suomessa ja ulkomailla viettämiään päiviä.
- Latvala itse sanoi eilen 31.8.2026, että hän epäilee yhden syyn olleen hänen ja Maisa Torpan runsas julkisuus. Heistä oli paljon lehtijuttuja, joissa heidän yhteisestä elämästään Suomessa kerrottiin varsin avoimesti. Latvala sanoi: "ehkä se herätti silloin tietynlaista kiinnostusta."
- Tämä on uskottava mahdollinen hälytysmerkki, koska esimerkiksi vuoden 2016 yhteishaastattelua käytetään nyt syyttäjän todistusaineistona. Latvala puhui siinä heidän Suomessa sijainneesta asunnostaan "kotina". Hän myös osti vuonna 2016 omakotitalon pääkaupunkiseudulta itsensä ja Torpan käyttöön.
On myös pitkään liikkunut huhu, että Maisa Torppa olisi ilmiantanut Latvalan Verohallinnolle. Tästä ei kuitenkaan ole löytynyt näyttöä. Latvala itse sanoo, ettei usko Torpan tehneen ilmiantoa, eikä syyttäjän aineistosta selviä, mikä alun perin käynnisti tutkinnan.
Kun Verohallinto sitten kiinnostui asiasta, verkko vedettiin todella tiukaksi. Latvalan olinpaikkoja rekonstruoitiin pankki- ja luottokorttiostoista, lentotiedoista, osoitteista, vakuutuksista, ajoneuvoista sekä K- ja S-ryhmän kanta-asiakaskorteista. Mukana oli jopa Torpan rinnakkaisbonuskortti, jota Latvala oli käyttänyt Suomessa.
Lisäksi Verohallinto sai Telialta Latvalan puhelinliittymien välitystietoja. Telia oli luovuttanut tiedot erehdyksessä, eikä Verohallinnolla ollut oikeutta saada niitä. Kaksi verotarkastajaa sai tästä vuonna 2025 sakkotuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Eli todennäköisin julkisiin tietoihin sopiva selitys on: Latvala oli virallisesti Monacossa verovelvollinen, mutta samalla hänen julkisesta elämästään näkyi paljon Suomessa asumiseen viittaavia asioita, kuten suomalainen koti, suomalainen puoliso ja paljon Suomessa oleskelua. Verohallinto poimi hänet tarkempaan tarkastukseen, ja vasta sen jälkeen kortti-, lento-, puhelin- ym. aineistosta alettiin rakentaa päivä päivältä kuvaa siitä, missä hän todella oli.
Kiinnostava yksityiskohta on, että Latvala oli jo vuonna 2013 hyväksytty Suomessa rajoitetusti verovelvolliseksi. Siksi vuoden 2018 kysymys ei ollut "tiesikö verottaja Monacosta?", vaan miksi se alkoi viisi vuotta myöhemmin epäillä, ettei Monaco enää vastannut hänen elämänsä tosiasiallista keskusta. Juuri tuohon alkuperäiseen sysäykseen ei ainakaan vielä ole tullut julkista viranomaisvastausta.
Kommentit (1330)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä taas se pätkä ylen artikkelista missä syyttäjä pohtii verovelvollisuutta oikeudenkäynnissä.
Ehkä se tällä kertaa menee läpi, mutta odotukset on pienet.
Syyttäjä: Siteet Monacoon vähäiset
Latvala, 41, on ollut ulkomailla asumisen vuoksi rajoitetusti verovelvollinen eli hänen on tullut maksaa Suomeen veroa vain Suomesta saamistaan tuloista.
Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014–2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti. Lisäksi Latvala oleskeli syyttäjän mukaan Suomessa huomattavasti enemmän aikaa kuin missään muussa maassa.
Syyttäjän mukaan Latvalan asuminen Monacossa on ollut verotuksen näkökulmasta keinotekoinen järjestely, jolla oli tarkoitus välttää veroja Suomessa.
Syyttäjän mukaan Latvala hankki esimerkiksi kesällä 2016 Suomesta omakotitalon itsensä ja silloisen puolisonsa kodiksi, ja rikos tehtiin erityisen suunnitelmallisesti
Eli ei pohdi, edelleenkään. Syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä. Latvalan verovelvollisuus on verottajan taholta tarkistettu ja tuloksena oli, että oli täysin verovelvollinen. Miksi ihmeessä sitä syyttäjä pohtisi?
Nyt tässä sekoitetaan jatkuvasti kaksi eri asiaa: verotus ja rikosasia ovat eri menettelyjä, mutta siitä ei seuraa, ettei rikosasiassa arvioitaisi verovelvollisuutta ja veron määrää.
Kirjoitat itse, että ”syyttäjä perustelee syytettään petoksesta sillä”, mutta kysyt samalla, miksi syyttäjä pohtisi verovelvollisuutta, kun verottaja on jo ratkaissut sen. Juuri tässä on väärinkäsityksesi: verottajan päätös ei sido rikostuomioistuinta.
KKO 2004:58, kohta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
KKO toteaa samassa kohdassa, että verotuspäätöksellä voi olla painava merkitys, mutta tuomioistuimen on viime kädessä itse arvioitava kysymykseen tuleva veron määrä. Lopullista verotuspäätöstä ei myöskään tarvitse odottaa ennen veropetosasian ratkaisemista. Eli ei, verottajan päätös ei ole rikostuomioistuimelle valmis totuus, jonka jälkeen selvitetään enää pelkkää tahallisuutta.
Käräjäoikeudessa ei käsitellä verovalitusta eikä määrätä samoja veroja uudelleen. Siellä ratkaistaan, täyttyykö veropetoksen tunnusmerkistö. Rikoslain 29 luvun 1 :ssä siihen kuuluu väärän tiedon antaminen, seikan salaaminen veroilmoituksessa, veron välttämistarkoituksessa tehty ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti tai muu petollinen menettely, jolla aiheutetaan tai yritetään aiheuttaa veron jääminen määräämättä, liian alhainen vero tai aiheeton veronpalautus. Toteutunutta hyötyä ei siis aina tarvita, mutta yrityksessäkin pitää näyttää juuri tällaisen seurauksen tavoittelu lain tarkoittamalla menettelyllä.
Tahallisuus on lisäksi näytettävä. Jälkiverotus tai verohyöty ei yksin osoita sitä. Mutta yhtä väärin on väittää, etteivät verovelvollisuus ja veron määräämättä jääminen liittyisi rikosasiaan. Syyttäjän pitää näyttää rangaistusvaatimuksensa perusteena olevat tosiseikat, eikä syyllisyydestä saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Verottajan aiempi ratkaisu ei siirrä tätä näyttötaakkaa Latvalalle.
Tänne lainatussa Ylen jutussahan syyttäjä nimenomaan perustelee Suomen verotuksellista asuinvaltiota Suomessa olleella varsinaisella asunnolla ja kodilla sekä Suomessa vietetyllä ajalla. Sitä ei voi ensin kutsua merkityksettömäksi ja seuraavassa lauseessa syytteen perusteluksi. Sanojen ”pohtii” ja ”perustelee” vaihtaminen ei poista niiden välistä yhteyttä.
Korjaan samalla omaa aiempaa liian laajaa muotoiluani: myös rajoitetusti verovelvollinen voi tehdä veropetoksen esimerkiksi salaamalla Suomessa verotettavia tulojaan. Yleinen verovelvollisuus ei ole kaikkien veropetosten edellytys. Latvalan tapauksessa kysymys on siitä, millä perusteella juuri syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Jonkin muunlaisen veropetoksen mahdollisuus ei vastaa tähän kysymykseen.
Mistä syytteeseen kuuluvista veroista sä puhut? Ne on jo tsekattu eikä ne yhtäkkiä muutu muotoon ”Eiku ei sittenkään pitänyt maksaa”. Piti, olisi pitänyt vaikka Monacon kämppää ei olisi edes epäilty käytetyn veronkiertoon.
Jos olisi oikeasti asunut siellä Monacossa ja elämä olisi ollut siellä ja ympäri maailmaa, eikä suurelta osin Suomessa, ei olisi mitään stressiä ko. tulojen mahdollisesta verottamisesta Suomessa eikä myöskään tästä syytteestä.
Kyllä se syyttäjä olisi siitä huolimatta voinut alkaa veronkiertoa epäillä. Ei se petos tekemättömäksi sillä muutu että olet rajoitetusti verovelvollinen. Ihan turhaa saivartelua muutenkin koko ”Ei olisi ollut verovelvollinen rai syytteessä, jos olisi ollut Ruotsissa Suomen sijaan”.
Aina voi alkaa epäillä, mutta jos elämä olisi oikeasti selkeästi ollut pääasiassa ulkomailla, näyttö olisi tukenut Latvalan väitteitä.
Tukee se nytkin ihan samalla tavalla, jos ilman Suomi-päivien ylitystäkin. Meinasn se ei ole rikos.
Mikä pointti tuo on olevinaan?
Että ei se näyttöä vahvista itsessään, osoittaa vain Suomi-päivien ylityksen. Vasta jos se tulkitaan asumiseksi, se on näyttöä syyttäjän eduksi.
Enemmän tuo tosiaan on selittämässä sitä epäilyä kuin todistamassa jotakin. Minulla ei eees ole omaa ulkomaista pankkikorttia tai luottokorttia, joten käytän mieheni kortteja Suomessa ollessani. Jos joku keksisi sen perusteella, että mieheni on myös Suomessa, saisipa yrittää se todeksi näyttämään, saati tahallisuuden ja veronkierron sen perusteella osoittamaan. Mutta pianhan se tulkinta nyt nähdään.
Onko OK käyttää toisen kortteja?
Asuinmaamme pankki on tietenkin tietoinen käytöstä. Systeemi on erilainen kuin Suomessa, jossa käytössä on yleisesti rinnakkaiskortit. Täällä niitä ei ole vaan pankista saa toisen kortin tilinomistajan nimellä ja käyttäjäksi heidän järjestelmään merkitään se toinen käyttäjä. Vain, jos minulla olisi oma tilini, saisin tietenkin kprtin omalla nimelläni, mutta en saa edes tiliä, kun en ole töissä, pankki vaatii tilin avaamiseksi työsopparin toimituksen.
Silloin tuo ei ole miehesi kortti vaan se on sinun kortti. Se on vain linkitetty miehesi tiliin, mutta se on silti sinun kortti. Se on aivan eri asia kuin toisen henkilön kortin käyttäminen. Tuon kortin käytöstä jää jälki, jossa käyttäjä olet sinä eikä miehesi.
Se järjestelmä merkkaa ne kaikki sillä nimellä mikä kortissa lukee ja siihen tiliin, johon se on yhdistetty. Eli, jos Suomen verottaja tai syyttäjälaitos niitä syynaisi, ei se erottelisi sitä kuka sitä on käyttänyt. Tuo on järjestelmässä käyttöoikeus-nimellä ja se on vain sitä varten, että jos kortilla tehdään ostoja, joita tilinomistaja ei tunnista ja hän tekee pyynnön niiden oikaisemiseksi, se, jolla käyttölupa on, ei ole niistä epäiltynä. Jos se merkkaisi ne sen käytön mukaan, sehän olisi paras mahdollinen petoksen peittely, senkun ostaisi kaikki omatkin lennot ja Suomen ostokset puolisonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.
Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Tällaiset tapaukset saa pysyvästi ulkomaille muuttaneita miettimään, pitäisikö kansalaisuudesta luopua kokonaan? Siitä kansalaisuudesta kun ei ole oikeassa elämässä muuta kuin riesaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Mites tämä sen petoksen todistaisi? Eli, jos oikeus katsoo, että Suomi-päivät nyt eivät ylittyneetkään ja Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, ei voi olla kyse veronkierrosta kun hyöty kumoutuu? Se menee juuri toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Latvalan kohdalla syyttäjä ei syytä häntä Suomi-päivien ylityksen piilottelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Latvalan kohdalla syyttäjä ei syytä häntä Suomi-päivien ylityksen piilottelusta.
Syyttäjä syyttää häntä nimenomaan siitä, että hän pimitti ja jätti ilmoittamatta todelliset Suomi-päivänsä ja oleskelunsa Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Mites tämä sen petoksen todistaisi? Eli, jos oikeus katsoo, että Suomi-päivät nyt eivät ylittyneetkään ja Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, ei voi olla kyse veronkierrosta kun hyöty kumoutuu? Se menee juuri toisinpäin.
Mikä menee toisinpäin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Mites tämä sen petoksen todistaisi? Eli, jos oikeus katsoo, että Suomi-päivät nyt eivät ylittyneetkään ja Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, ei voi olla kyse veronkierrosta kun hyöty kumoutuu? Se menee juuri toisinpäin.
Perisatteessa noinkin juttu voisi päättyä. Mikäli oikeus katsoo, että Suomi-päivät eivät ylittyneet, syyttäjällä pitäisi olla jotain muutakin näyttöä veronkierrosta. Näinhän tuskin tapahtuu, koska ylitys on melkoisen selvästi osoitettu ja nyt puhutaan siitä oliko niiden ilmoittaminen tahallista vedätystä vai ei. Oikeus ottanee siis kantaa tahallisuuteen suoraan, mutta saapa nähdä, voihan se olla, että juttu kuivuu kasaan jo alkumetreillä tolla yhdellä todisteella, kun juuri muuta sitten ei syyttäjällä olekaan (toki se asunto).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Mites tämä sen petoksen todistaisi? Eli, jos oikeus katsoo, että Suomi-päivät nyt eivät ylittyneetkään ja Latvala oli rajoitetusti verovelvollinen, ei voi olla kyse veronkierrosta kun hyöty kumoutuu? Se menee juuri toisinpäin.
Mikä menee toisinpäin?
Se todisteiden käsittely. Henk.koht. mielipide toki on, että hyvä vaan, jos Suomi-päivien ei edes katsota ylittyneen ja juttu jää siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Puhut nyt kahdella eri tasolla. Oikeus voi todeta, että Suomi-päivät ylittyivät, mutta Latvala ei pyrkinyt niitä piilottelemaan vaan kyseessä oli laskentaero-> ei petos.
Tai Suomi-päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet Suomeen ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden -> petos.
Toki jälkimmäinen on outo tulkinta.
Mutta oikeus ei tarkastele ja laske niitä Suomi-päiviä ensisijaisesti verovelvollisuuden näkökulmasta vaan ne ovat todiste väitetystä tahallisuudesta.
Jos oikeutta nyt käytäisiin vain verovelvollisuudesta tai niistä Suomi-päivistä, toki niiden ilmoittaminen suoraan ratkaisisi asian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Puhut nyt kahdella eri tasolla. Oikeus voi todeta, että Suomi-päivät ylittyivät, mutta Latvala ei pyrkinyt niitä piilottelemaan vaan kyseessä oli laskentaero-> ei petos.
Tai Suomi-päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet Suomeen ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden -> petos.
Toki jälkimmäinen on outo tulkinta.
Mutta oikeus ei tarkastele ja laske niitä Suomi-päiviä ensisijaisesti verovelvollisuuden näkökulmasta vaan ne ovat todiste väitetystä tahallisuudesta.
Jos oikeutta nyt käytäisiin vain verovelvollisuudesta tai niistä Suomi-päivistä, toki niiden ilmoittaminen suoraan ratkaisisi asian.
Tai Latvalan Suomi-päivät ylittyivät, mutta näyttöä asumisesta ja tahallisuudesta ei ole -> ei petos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Puhut nyt kahdella eri tasolla. Oikeus voi todeta, että Suomi-päivät ylittyivät, mutta Latvala ei pyrkinyt niitä piilottelemaan vaan kyseessä oli laskentaero-> ei petos.
Tai Suomi-päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet Suomeen ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden -> petos.
Toki jälkimmäinen on outo tulkinta.
Mutta oikeus ei tarkastele ja laske niitä Suomi-päiviä ensisijaisesti verovelvollisuuden näkökulmasta vaan ne ovat todiste väitetystä tahallisuudesta.
Jos oikeutta nyt käytäisiin vain verovelvollisuudesta tai niistä Suomi-päivistä, toki niiden ilmoittaminen suoraan ratkaisisi asian.
Joo, kun puhutaan Suomi-päivistä, pitää erottaa mistä puhutaan. Ne yksittäisten vuosien Suomi-päivien ylitykset on eri asia kuin asumisen osoittaminen. Vaikka nuo Suomi-päivät olisikin ilmoitettu vahingossa noin, ei se suoraan poissulje mahdollisuutta että on asunut Suomessa (niiden päivien lisäksi) ilmoittamatta verottajalle, mikä on petos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Puhut nyt kahdella eri tasolla. Oikeus voi todeta, että Suomi-päivät ylittyivät, mutta Latvala ei pyrkinyt niitä piilottelemaan vaan kyseessä oli laskentaero-> ei petos.
Tai Suomi-päivät eivät ylittyneet, oli rajoitetusti verovelvollinen, mutta siteet Suomeen ja Monacon kämppä todistavat tahallisuuden -> petos.
Toki jälkimmäinen on outo tulkinta.
Mutta oikeus ei tarkastele ja laske niitä Suomi-päiviä ensisijaisesti verovelvollisuuden näkökulmasta vaan ne ovat todiste väitetystä tahallisuudesta.
Jos oikeutta nyt käytäisiin vain verovelvollisuudesta tai niistä Suomi-päivistä, toki niiden ilmoittaminen suoraan ratkaisisi asian.Joo, kun puhutaan Suomi-päivistä, pitää erottaa mistä puhutaan. Ne yksittäisten vuosien Suomi-päivien ylitykset on eri asia kuin asumisen osoittaminen. Vaikka nuo Suomi-päivät olisikin ilmoitettu vahingossa noin, ei se suoraan poissulje mahdollisuutta että on asunut Suomessa (niiden päivien lisäksi) ilmoittamatta verottajalle, mikä on petos.
Tai vaikka Suomi-päivät on ylittyneet, se siitä vielä asumista tee.
Mutta, eiköhän ne siellä oikeudessa sen päätä 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Latvalan kohdalla syyttäjä ei syytä häntä Suomi-päivien ylityksen piilottelusta.
Syyttäjä syyttää häntä nimenomaan siitä, että hän pimitti ja jätti ilmoittamatta todelliset Suomi-päivänsä ja oleskelunsa Suomessa.
Juu, u, mutta nuo Suomi-päivät on koskee vain noita Suomi-päiviä, ei niitä oletettuja ilmoittamattomia päiviä. Varmaan nyt ymmärrät miksi suoraan nuo päivät ei ole syytteen syy vaan todiste?
Verottaja hakee tästä ennakkotapausta. Tämä juttu menee korkeimpaan oikeuteen asti, ja sen päätöstä sovelletaan jatkossa vastaaviin tapauksiin.
Kyllä siellä oikeudessa nyt pikkasen saatetaan pohtia niitä latvalan suomipäiviä. Taitaa mennä niin että myös sitä hänen verovelvollisuutta tullaan pohtimaan 😂
Ihmeellisiä trolleja tässä ketjussa 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleinen verovelvollisuus pitää ensin näyttää toteen, koska jos sitä ei ole ollut, ei ole voinut olla veropetosta tässä tapauksessa. Verottaja on aiemmin ilmoittanut oman kantansa verovelvollisuudesta, mutta se pitää näyttää uudelleen toteen oikeudessa ennen kuin sen pohjalta voidaan edetä veropetossyytteeseen.
Kun se petos on Monacon kämpän käyttö veronkiertoon, niin sillä ei ole väliä todettiinko hänet noina vuosina rajoitetusti vai täysin verovelvolliseksi. Ilmeisesti ajattelet nyt että oikeudessa mietitään sitä oliko hän koskaan oikeutettu rajoitetusti verovelvolliseksi, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Verottaja ei ole mitään omaa kantaa esittänyt vaan ihan todennut, eikä syyttäjä koskaan niitä verotuspäätöksiä edes tee.Nimenomaan tuolla verovelvollisuudella on merkitystä ja sitä nyt tarkastellaan oikeudessa, koska ilman sitä ei olisi koko tapausta. Siinä olet oikeassa, että syyttäjä ei tee verotuspäätöksiä ja sitähän ei käsitellä tässä oikeudessa. Tässä käsitellään törkeää veropetosta, mutta siihen ei ole voinut syyllistyä ellei ensin ole ollut yleisesti verovelvollinen. Sen takia se kysymys pitää ratkaista ensin. Jos oikeus toteaa, että Latvala ei ole ollut yleisesti verovelvollinen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi hakea maksettuja veroja takaisin. Verovelvollisuus on kaikkein keskeisin asia tässä tapauksessa.
Aivan. Mutta miksi Latvala vapaaehtoisesti halusi maksaa verot noilta vuosilta Suomeen, vaikka oli ollut rajoitetusti verovelvollinen Suomeen jo vuosia? Verohallinto laittoi hänelle mätkyjä, mutta miksi Latvala ei vedonnut asuvansa jo vuosia pysyvästi Monacossa, ja itse hakenut oikaisua vero4tukseen?
Onhan tässä ristiriita, että maksaa verot jälkikäteen monelta vuodelta, kun niitä kovistellaan, mutta edelleenkin väittää, ettei asunut Suomessa, eikä siten ollut verovelvollinen Suomeen.
Latvala riitautti verotarkastuspäätöksen ja oikaisuprosessin ansiosta mätkyt putosivat 6,2 miljoonasta 4,5 miljoonaan. Hän ei halunnut maksaa veroja vapaaehtoisesti vaan maksoi ne yksinkertaisesti siksi, että määrätyt verot on pakko maksaa. Muuten ne olisivat menneet ulosottoon. Verojen maksamisesta voi olla hyötyä tuomiota lieventävänä tekijänä, jos tulee tuomio. Ja tietenkin hän yrittää väittää ettei ollut verovelvollinen Suomeen, koska jos oikeus päätyy siihen, häntä ei voi tuomita veropetoksesta ja hän voi vaatia maksettuja veroja takaisin.
Voi luoja 😂 Näytäpäs se syytekohta, jossa siitä verovelvollisuudesta puhutaan. Ei oikeus ota tuohon kantaa, yritä nyt ymmärtää. Latvala ei ole edes ratsastanut tällä rajoitetusti verovelvollisuudella vaan riitauttanut uudelleen lasketut Suomi-päivät.
Verovelvollisuudesta ei tarvita erillistä rikossyytettä. Kyse on siitä, millä perusteella syytteessä tarkoitetut tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Syytenimike ja syytteen perusteet ovat eri asioita: haastehakemuksessa eritellään sekä väitetty rikos että sitä koskeva teonkuvaus. Tämä erottelu löytyy rikosasioiden oikeudenkäyntilain 5 luvun 3 :stä.
Tässä se syyttäjän perustelu julkisesta oikeudenkäyntiraportista: Yle/STT kirjoitti 31.8.2026, että syyttäjän mukaan Suomi oli Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, ”koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti”. Tämä on uutisesta, ei alkuperäisestä haastehakemuksesta, enkä väitä muuta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Väitteesi, että puolustus olisi puhunut vain uudelleen lasketuista päivistä, on sekin liian kapea. Samassa Ylen jutussa puolustuksen kannaksi kerrotaan: ”Latvalan käsityksen mukaan hän asui ulkomailla ja vain kävi Suomessa.” Puolustus vetoaa siis myös siihen, miten Latvala ymmärsi oman asumistilanteensa. Tämä voi olla erityisesti tahallisuutta koskeva puolustusargumentti, mutta se ei ole pelkkää päivien yhteenlaskua.
Ja väitteeseen ”ei oikeus ota tuohon kantaa” löytyy vastaus KKO 2004:58:n kohdasta 13:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
Saman ratkaisun kohdassa 14 KKO vielä arvioi, ettei vastaaja voinut syyllistyä kyseiseen veropetokseen siltä osin kuin veroa ei olisi lain mukaan alun perinkään voitu määrätä. Rikostuomioistuin siis arvioi myös verotuksen oikeudellista perustaa, eikä käsitellyt veropetosta siitä irrallisena kysymyksenä.
Tämä ei tarkoita, että Latvalan oikeudenkäynti olisi verovalitus tai että jokainen riidaton verolaskelman kohta pitäisi riitauttaa uudelleen. Se tarkoittaa, ettei aiempi verotuspäätös yksin sido oikeutta sen ratkaistessa rikossyytettä. ”Asiasta ei tarvitse riidellä uudestaan” ja ”asialla ei ole merkitystä rikoksen edellytyksille” eivät ole sama väite.
Haastehakemuksen tarkkaa kohtaa saa aivan hyvin pyytää. Mutta sen puuttuminen tästä palstakeskustelusta ei kumoa syyttäjän julkisesti raportoituja perusteluja eikä KKO:n linjausta.
Suomessa oleva varsinainen asunto ja koti on nimenomaan tuloverolain mukainen yleisen verovelvollisuuden peruste. Syyttäjä ei siis puhu kodin sijainnista irrallisena moraalikysymyksenä, vaan perustelee sillä Suomen verotusoikeutta.
Ei perustele vaan petosta, syyttäjä ei ota siihen verotukseen kantaa ollenkaan. Tottakai sitä käytetään näyttönä.Ei tuo ole joko-tai. Syyttäjä perustelee veropetossyytettä, ja osana sitä hän perustelee, miksi kyseiset tulot kuuluivat Suomen verotukseen. Yle/STT kirjoittaa aivan suoraan:
”Syyttäjä kuitenkin katsoo, että Suomi on ollut Latvalan verotuksellinen asuinvaltio vuosina 2014-2017, koska Latvalalla oli Suomessa varsinainen asunto ja koti.”
Mitä tuo mielestäsi on, ellei kannanotto verotukselliseen asuinvaltioon? Siinä nimetään sekä syyttäjän johtopäätös että sen peruste. Se, että kannanotto esitetään rikossyytteen perustelemiseksi, ei muuta sen sisältöä.
Syyttäjä ei tietenkään tee uutta verotuspäätöstä. Mutta ”ei määrää veroja” ja ”ei ota verotukseen kantaa ollenkaan” ovat eri väitteitä. Veropetossyytteessä pitää arvioida, aiheuttiko tai yrittikö lain tarkoittama menettely aiheuttaa veron jäämisen määräämättä, liian alhaisen veron tai aiheettoman palautuksen. Siihen tarvitaan käsitys siitä, mitä lainmukainen verotus olisi ollut.
Myöskään aiempi verotuspäätös ei sido rikostuomioistuinta. KKO 2004:58:n kohdassa 13 todetaan nimenomaisesti:
”Yleinen tuomioistuin ei myöskään ole ratkaisussaan sidottu verotusmenettelyssä tai hallintolainkäytössä annettuun päätökseen.”
En väitä, että kaikki verotuksen yksityiskohdat olisivat Latvalan jutussa riitaisia tai että asuminen yksin todistaisi tahallisuuden. Ylen jutusta ei selviä kaikkien riidattomien ja riitaisten kysymysten luettelo. Siitä kuitenkin selviää syyttäjän kanta Suomen verotukselliseen asuinvaltioon ja sen perustelut.
”Tottakai sitä käytetään näyttönä” ei siis kumoa tätä. Sinä puhut siitä, mihin perustelua käytetään. Minä puhun siitä, mitä perustelu sisältää. Rikossyytteen perustelu voi sisältää vero-oikeudellisen kannanoton. Tässä se sisältää.
Tottakai se sisältää, koska se on sen väitetyn petoksen teon väitetty syy. Veronkierrolla kierretään veroja juu.
Varmaan sä puhut ihan samasta asiasta kuin minäkin, mutta ihan turhaan puhut ”verovelvollisuuden pohtimisesta” tai ”verovelvollisuuden perustelusta”, kun nuo ilmaisut tarkoittaisivat siyä että niitä veroja tai verovelvollisuutta tutkittaisiin.Verovelvollisuutta käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei ole voinut olla veropetosta. Siksi sitä pitää tarkastella ja siksi oikeudessa käydään läpi asumisjärjestelyitä, Suomi-päiviä ja muita asioita, joden perusteella verovelvollisuus määräytyy. Sitten, jos päädytään siihen, että on ollut yleisesti verovelvollinen ja asia etenee törkeän veropetoksen käsittelyyn, verojen määrälläkin on merkitystä petoksen vakavuuteen. Siksi myös verojen määrää tarkastellaan.
Niitä käydään läpi todisteina ja näyttönä siitä veronkierrosta, ei niitä arvioida itsessään. Ne on verotarkastuksessa arvioitu, niiden arviointi ei kuulu rikosoikeuteen.
Rikosoikeudessa on syyttömyysolettama ja syyttäjän pitää todistaa verovelvollisuuden perusteet kokonaan uudestaan. Verotarkastusraportti ei riitä näytöksi rikosasiassa. Jos syyttäjä ei pysty oikeudessa osoittamaan, että Suomi-päivät ylittyivät ja koti oli Suomessa (eli yleinen verovelvollisuus syntyi), syyte törkeästä veropetoksesta kaatuu. Siksi verovelvollisuuden arviointi kuuluu rikosoikeuteen.
Saako hän rahat takaisin jos todetaan rajoitetusti verovelvolliseksi?
Ei automaattisesti, koska rikosoikeus ei päätä siitä. Hän voi hakea niitä takaisin hallinto-oikeuden kautta.
Miten tämä muka todettaisiin kun sitä ei edes tutkita? Se että on syytön veronkiertoon, ei verovelvollisuutta muuta. Ei he ole oikaisemassa tai muuttamassa niitä Suomi-päiviä.
Et todellakaan tunnu ymmärtävän, miten tapausta käsitellään oikeudessa. Syyttäjän on ensin näytettävä toteen, että Latvala on asunut Suomessa eikä Monacossa, jotta hän olisi yleisesti verovelvollinen. Tätä puolta asiasta nimenomaan tutkitaan ja käsitellään oikeudessa, koska ilman sitä ei voi olla veropetosta.
Paitsi että hän on ollut sitä ja se on jo todettu. Se ei ole edes syntynyt siitä väitetystä asumisesta. Olisit oikeassa, jos olisi.
Joudutaan tutkimaan uudestaan. Verottajan päätös ei ole sitova rikosoikeudessa.
Ei tuo ole vero-oikeus missä tota istutaan. Ei he tutki niitä veroja.
Oikeus ottaa kantaa niihin Suomi-päiviin kyllä, koska syyttäjä käyttää niitä todisteena. Se on toki eri asia kuin se, että niistä syytettäisiin. Eli oikeus ei tarkastele niitä uudelleen verovelvollisuuden kannalta, mutta pakko on todeta onko syyttäjä oikeassa vai puolustus. Ja jos puolustus, silloin Latvala voi hakea oikaisua niihinkin, mikä on toki epätodennäköistä, koska asuminen on eri asia kuin Suomi-päivien ylitys.
Puhutte siis samasta asiasta eri termein.Väärin. Oikeus tarkastelee Suomi-päiviä uudelleen verovelvollisuuden kannalta. Syyttäjä yrittää todistaa Suomi-päivien ylityksellä nimenomaan sen, että Latvala oli yleisesti verovelvollinen, ja puolustus yrittää näyttää, että hän oli rajoitetusti verovelvollinen.
Kyllä syyttäjä pyrkii osoittamaan nimenomaan sen tahallisuuden ja asumisen. Se päätös vaikuttaa sitten myös Suomi-päivien ylitykseen ja verovelvollisuuteen, mikä Latvalan kohdalla ei vain tolla vielä kumoudu.
Ennen tahallisuuden osoittamista pitää osoittaa Suomi-päivien ylitys tai asuminen eli osoittaa, että oli yleisesti verovelvollinen. Jos ei ollut yleisesti verovelvollinen, tahallisuudella tai tahattomuudella ei ole enää mitään merkitystä, koska koko juttu raukeaa siihen.
Latvalan kohdalla syyttäjä ei syytä häntä Suomi-päivien ylityksen piilottelusta.
Syyttäjä syyttää häntä nimenomaan siitä, että hän pimitti ja jätti ilmoittamatta todelliset Suomi-päivänsä ja oleskelunsa Suomessa.
Juu, u, mutta nuo Suomi-päivät on koskee vain noita Suomi-päiviä, ei niitä oletettuja ilmoittamattomia päiviä. Varmaan nyt ymmärrät miksi suoraan nuo päivät ei ole syytteen syy vaan todiste?
Ja jos vielä vähän spekuloidaan, vaikka Latvala olisi tahallaankin ilmoittanut nuo päivät väärin, se todistaa vain verovelvollisuuden peittely-yrityksen (perusmuotoinen (asiakirja)petos), ei sitä, että hän on jättänyt ilmoittamatta muut Suomessa oloaikansa ja asumisen. Ja syyttäjä ei tätä ole lähtenyt edistämään (eli ei syytä juuri noista Suomi-päivistä). Siksi puolustus nimenomaan sanoi, että tuo todiste olisi vain perusmuotoiseen rikokseen viittaava, jos jotain.
Tyrmään vaan veronkiertäjä!