Kauanko olisit valmis elämään seksittömässä suhteessa? (ei johdu kumppanin sairaudesta)

Luonto on viisas. Naisen vaihdevuodet ja miehen luontainen testosteronin lasku ohjaavat useimpien elämää, ja hyvä niin. 

Kun lapset on tehty eikä seksi enää huvita, jää ihanasti aikaa kaikelle muulle. Nautin mieheni kanssa tästä iästä, paljon.

N64

Vierailija kirjoitti:

Luonto on viisas. Naisen vaihdevuodet ja miehen luontainen testosteronin lasku ohjaavat useimpien elämää, ja hyvä niin. 

Kun lapset on tehty eikä seksi enää huvita, jää ihanasti aikaa kaikelle muulle. Nautin mieheni kanssa tästä iästä, paljon.

N64

Minä olin tehnyt lapseni 32-vuotiaana. Seksi huvitti silloin ja huvittaa edelleen 49-vuotiaana. 

Vierailija kirjoitti:

Luonto on viisas. Naisen vaihdevuodet ja miehen luontainen testosteronin lasku ohjaavat useimpien elämää, ja hyvä niin. 

Kun lapset on tehty eikä seksi enää huvita, jää ihanasti aikaa kaikelle muulle. Nautin mieheni kanssa tästä iästä, paljon.

N64

Luonto ei ole viisas ja sillä ei ole päämäärää, moraalia yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonto on viisas. Naisen vaihdevuodet ja miehen luontainen testosteronin lasku ohjaavat useimpien elämää, ja hyvä niin. 

Kun lapset on tehty eikä seksi enää huvita, jää ihanasti aikaa kaikelle muulle. Nautin mieheni kanssa tästä iästä, paljon.

N64

Luonto ei ole viisas ja sillä ei ole päämäärää, moraalia yms.

Pitkä matka sinullakin edessä, luonto on viisas tai ainakin joku luontoa ohjaava luoja joka on kaiken takana, luonnosta voi ammentaa paljonkin viisautta jos on henkistä ymmärrystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kuinka kauan. Ikää on riittävästi eikä halut ole olleet kiihkeät ennenkään. Miksi teistä seksi määrittää suhteen? Koska joku terapeutti väittää niin?

Koska minä nautin seksistä, ja se on tärkeä osa elämänvoimaani. Olen nyt kolmatta vuotta seksittömässä suhteessa, en ole rakkauden takia halunnut lähteä. Nyt en enää jaksa uskoa tilanteen muuttumiseen. Ero on edessä. 

N

Sama täällä. Toivo on täysin huvennut että oltaisiin muutakin kuin ok kämppiksiä. 

N

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kuinka kauan. Ikää on riittävästi eikä halut ole olleet kiihkeät ennenkään. Miksi teistä seksi määrittää suhteen? Koska joku terapeutti väittää niin?

Koska minä nautin seksistä, ja se on tärkeä osa elämänvoimaani. Olen nyt kolmatta vuotta seksittömässä suhteessa, en ole rakkauden takia halunnut lähteä. Nyt en enää jaksa uskoa tilanteen muuttumiseen. Ero on edessä. 

N

Sama täällä. Toivo on täysin huvennut että oltaisiin muutakin kuin ok kämppiksiä. 

N

Ero on parempi kuin kurjassa läheisyyden puutteesta kärsivässä suhteessa riutuminen.

Itellä sellainenkin kokemus mikä ei niin harvinaista ole mitä nyt muitten parisuhteita tarkkailee. Mies olen ja avioliitossa ollut mikä eroon päätyi, siinä oli sellainen ongelma että lopulta varmaan molemmista tuntui että se on enemmän sellainen äiti-poika suhde mikä on vähän sairaalloistakin ja mitä pitää pyrkiä välttämään. Se alkaa siitä kun vaikka baarissa ensitutustuminen niin nainen alkaa selllaista "pyhempää" elämää elämään ja ei niin baarit kiinnosta samalla tavalla kuin miestä ja mies sitten yksinään karkaa baareihin poikien kanssa oluselle ja nainen siitten tietynlaisena äitihahmona mäkättää siitä ja jotain muita vastaavia juttuja tulee ja mies vajoaa jonnekkin teinipojan tasolle kun nainen on taas sellainen vastuullisempi hahmo. Jäähän siinä seksi vähälle, ei sitä äitiä niin huvita nussia. Nuokin jutut on hyvä ajoissa huomata ja pyrkiä jonkin näköiseen ratkaisuun, kaikki kivet hyvä kääntää ennen eroa, jos molemmat toisia rakastaa, mutta erokin sitten voi olla väistämätön.

Olen elänyt jo 20 vuotta. Ei kiinnosta seksi pätkääkään ja kumppani on samaa mieltä. 

Seksiä oli 13 vuoden ajan tosi vähän. Sitten yritin vielä kaikkeni seksielämämme eteen ennen kuin annoin itselleni luvan mennä vieraisiin. Ja nyt kuksin ihan hulluna setämiehiä! 

Seksittömyys on pelkkää plussaa, mutta se parisuhde siinä muuten niin... ei kiitos.

Kumppanuus ei perustu omaan hyötyyn ja nautintoon vaan avioliittoon ja velvollisuuteen. Elämä muuttuu aika nopeasti paskaksi jos juoksee vain oman hupinsa ja nautintonsa perässä, eikä kannattele ja huolehdi muista.

Seksiaddiktio on vakava sairaus, johon tulee hakea apua.

Vierailija kirjoitti:

Kumppanuus ei perustu omaan hyötyyn ja nautintoon vaan avioliittoon ja velvollisuuteen. Elämä muuttuu aika nopeasti paskaksi jos juoksee vain oman hupinsa ja nautintonsa perässä, eikä kannattele ja huolehdi muista.

Seksiaddiktio on vakava sairaus, johon tulee hakea apua.

Kumppanuuteen ei tarvita avioliittoa ja suhde on todella paska, jos siinä roikutaan mukana vain velvollisuudesta. Parisuhteeseen kuuluu läheisyys ja suurimmalla osalla ihmisistä seksikin. Se ei ole addktiota, vaan normaali tarve. Aseksuaalit sitten erikseen. 

Vierailija kirjoitti:

En pysty antamaan vastausta. Riippuu niin monesta asiasta. Sen olen kuitenkin oppinut että jos kyseessä olisi tuore suhde, en jäisi odottamaan että tilanne muuttuu ainakaan parempaan suuntaan. Mutta siinä kohtaa kun on jo ehtinyt rakastua ja suhteessa on kuitenkin niin paljon hyvää, lähteminen ei ole enää niin yksinkertaista ja helppoa. 

Kyllä se lähteminen loppujen lopuksi on helppoa, kun pelissä on se, että mitä itse haluaa elämältä. Vaikka kuinka rakastaisi, niin seksin puute hiertää sen suhteen rikki ennemmin tai myöhemmin. Poikkeuksia toki on.

Mä katselin sitä touhua yhden pitkän kevään ja oli vaikea ajanjakso elämässäni. Sitten kun se ulottui myös kesälomaan - aikaan jolloin niitä tekosyitä pitäisi olla vähemmän, niin tein päätökseni. Kolme viikkoa tuon päätöksen jälkeen tuli häneltä joku aloitteenpoikanen, en suostunut, too little too late.

Oli oikea päätös, 3 kk myöhemmin löytyi uusi kumppani joka haluaa juuri minua ja joka päivä. Elämä on muuttunu ratkaisevalla tavalla paremmaksi. Seksi on niin keskeinen hyvinvoinnin lähde ja paras tapa osoittaa välittävänsä.

Vierailija kirjoitti:

Seksiä oli 13 vuoden ajan tosi vähän. Sitten yritin vielä kaikkeni seksielämämme eteen ennen kuin annoin itselleni luvan mennä vieraisiin. Ja nyt kuksin ihan hulluna setämiehiä! 

Normaaliälyinen puhuisi asiasta kumppaninsa kanssa ja joko avaisi suhteen tai eroaisi. Siinä ei ole mitään leuhkimisen aihetta, että pettää puolisoaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kumppanuus ei perustu omaan hyötyyn ja nautintoon vaan avioliittoon ja velvollisuuteen. Elämä muuttuu aika nopeasti paskaksi jos juoksee vain oman hupinsa ja nautintonsa perässä, eikä kannattele ja huolehdi muista.

Seksiaddiktio on vakava sairaus, johon tulee hakea apua.

Mitä helevettiä? Ei ollut kyse mistään addiktiosta, vaan normaalista parisuhteesta ja siihen kuuluvasta läheisyydestä ja seksistä.

Vierailija kirjoitti:

Luonto on viisas. Naisen vaihdevuodet ja miehen luontainen testosteronin lasku ohjaavat useimpien elämää, ja hyvä niin. 

Kun lapset on tehty eikä seksi enää huvita, jää ihanasti aikaa kaikelle muulle. Nautin mieheni kanssa tästä iästä, paljon.

N64

Miehesi nauttii varmaan vieraista. 

Vierailija kirjoitti:

Kumppanuus ei perustu omaan hyötyyn ja nautintoon vaan avioliittoon ja velvollisuuteen. Elämä muuttuu aika nopeasti paskaksi jos juoksee vain oman hupinsa ja nautintonsa perässä, eikä kannattele ja huolehdi muista.

Seksiaddiktio on vakava sairaus, johon tulee hakea apua.

Liittyyhän siihen velvollisuuksia mutta ei nyt siltä pohjalta kiinnosta mitään aloittaakkaan, kai sitä jonkinlaista raukkautta ja intohimoa tarvitaan että suhteessa on mitään järkeä ja aktiivinen seksin harrastelu siihen kanssa luontaisesti kuuluu jos kaikki on kunnossa, ellei sitten molemmat ole jotain aseksuaaleja. Jos ite ajattelee että on ok että ei ole seksiä niin kumppani voi olla toisenlaisilla ajatuksilla ja etsii sitten seksiä muualta ja se että oma kumppani ei seksiä halua niin sen äkkiä tulkitsee ettei se myöskään rakasta minua.

Olin naimisissa 34 vuotta, josta puolet eli 17 vuotta ilman seksiä. Avioliitto päättyi puolison kuolemaan. Minulla olisi ollut haluja koko ajan ja on vieläkin. Kuolemasta nyt 8 v ja eipä ole ollut seksiä sinäkään aikana.

Seksitön suhde olisi ainoa suhde, jossa voisin olla. Jos suhteessa pitää olla seksiä, niin minä en suostuisi siihen. T: Mies 45v.