Lue keskustelun säännöt.
Näin vanhan koulukiusaajani ja muistui mieleen asiat joista minua kiusattiin. Kaikkein kamalin kiusaamisen aihe oli etteivät vanhempani
28.08.2026 |
puuttuneet kiusaamiseeni ja pahoinpitelemiseeni ja kiusaajien mielestä oli kiva kiusaamisen aihe myös se etteivät vanhempani välittäneet minusta. Alun perin kiusaaminen lähti liikkeelle silloisen akneni vuoksi. Vanhempani muuten myös naureskelivat ulkonäölleni ja pilkkasivat minua. Tätä tosin kiusaajat eivät tienneet. Vartaloltani olin todella hoikka ja vanhempani todella ylipainoisia, mutta he katsoivat asiakseen nälviä ulkonäköäni. En ole koskaan päässyt tasapainoon itseni kanssa vaikka aikuisena olen ulkoisesti pärjännyt elämässä hyvin.
Kommentit (38)
Hanki elämä ja lopeta vanhojen vatkaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho. Se aknen hoitaminenkin olisi ollut sun vanhempien vastuulla. Veivätkö he koskaan ihotautilääkärille?
Vierailija kirjoitti:
Ja miten monta kymmentä vuotta tuosta jo on?
Sillä ei ole väliä, kerroin jo aloituksessa etten ole päässyt asiasta yli. Onko siinä sinulle jokin ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Hanki elämä ja lopeta vanhojen vatkaaminen.
Mä sulle vanhojen vatkaamisen näytän!
Rivo-Riitta
Vierailija kirjoitti:
Oho. Se aknen hoitaminenkin olisi ollut sun vanhempien vastuulla. Veivätkö he koskaan ihotautilääkärille?
Eivät vieneet. Menin 17-vuotiaana itse säästämilläni kesätyörahoilla. Kesätyöpaikallenikin kiusaajat tulivat naureskelemaan minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi vetänyt "lättyyn"...korkojen kera..
Vierailija kirjoitti:
Hanki elämä ja lopeta vanhojen vatkaaminen.
En minä mitään vatkaa. Ptsd niin asiat tulevat takaumina mieleen. Ja hanki sinä elämä ettei tarvitse muita tällä arvostella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ettien että! Et voi menneisyydestä muuttaa mitään!! Olisiko aika mennä eteenpäin!!?? Prkl!
Vierailija kirjoitti:
Ja miten monta kymmentä vuotta tuosta jo on?
Kiusaamisen kohteeksi joutuminen muuttaa suhtautumista toisiin ihmisiin koko loppu elinajaksi. Pysyy jotenkin sivuosassa ja ei uskalla ilmaista mielipidettään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi vetänyt "lättyyn"...korkojen kera..
Olisi melkein tehnyt mieli mutten harrasta tämän kaltaista toimintaa. On jännä nähdä miten kiusaajat ovat ikääntyneet. Itselläni iho ei ole rypistynyt eikä liikakiloja ole tullut toisin kuin noilla kenellä yläaste oli elämän parasta aikaa. Oikeasti voin myöntää vihaavani heitä, ei minun tarvitse olla yhtään parempi ihminen nyt kuin he aikoinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voi olla tuollaiset vanhemmat.
Vaikka oma nyt jo dementoitunut äitini olisi ehkä voinut olla tuollainen, jos emme olisi sopineet 'muottiin' sisareni sairastui kroonisesti ja lääkitys turvotti hänet alkuun 45kg-70kg ja tuntui että äidille 14v 'lihominen' oli suurempi suru kuin elinikäinen lääkitystä vaativa sairaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja miten monta kymmentä vuotta tuosta jo on?
Kiusaamisen kohteeksi joutuminen muuttaa suhtautumista toisiin ihmisiin koko loppu elinajaksi. Pysyy jotenkin sivuosassa ja ei uskalla ilmaista mielipidettään.
Tämä. Varsinkin kun oma perhe ei mitenkään tukenut vaan kiusasi vielä kotonakin. Missään ei ollut paikkaa jossa olisi saanut olla rauhassa ja turvassa. Koko elämäni olen elänyt jotenkin sivussa jopa omasta elämästäni. Ulkoisesti vaikka olen saavuttanut paljon, silti on jatkuva sisäinen tyhjyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On hienoa, että olet kiusaamisesta huolimatta pärjännyt ulkoisesti.
Se saattaa harmittaa typeriä kiusaajiasi.
Millainen suhde sinulla oli vanhempiisi aikuistuttuasi ja päästyäsi vastaamaan itse omasta elämästäsi?
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla tuollaiset vanhemmat.
Vaikka oma nyt jo dementoitunut äitini olisi ehkä voinut olla tuollainen, jos emme olisi sopineet 'muottiin' sisareni sairastui kroonisesti ja lääkitys turvotti hänet alkuun 45kg-70kg ja tuntui että äidille 14v 'lihominen' oli suurempi suru kuin elinikäinen lääkitystä vaativa sairaus.
Olen miettinyt samaa enkä voi ymmärtää miksi. Itse olen aina ollut lasteni tukena ja heidän teinivuosinaan mietin miten vanhemmat olivatkaan voineet kohdella minua niin kuin kohtelivat. Teinit ovat ihan lapsia vielä, mutta minulta vaadittiin (vaadittiin jo paljon aikaisemminkin jo) täyttä työpanosta kuten aikuisilta voisi vaatia. Esim. minä olin perheessäni ainoa kuka tiskasi. Muille astioiden sotkeminen oli ihan kunnia-asia. Ja tietenkään ei ollut tiskikonetta. Kun sairastuin anoreksiaan vanhempani olivat sitä mieltä että tein sen kiusatakseni heitä ja varsinkin häpäistäkseni heidät. Silloinkaan ei tukea tullut vaan vuodatusta miten olen häpäissyt heidät. Kuolemaani toivottiin ihan avoimesti koska olin kuulemma sellainen taakka heille.
Vierailija kirjoitti:
alkoholi auttaa aina.
Kiusaajaa unohtamaan? Monet ainakin käyttää päihteitä.
Sitten on näitä jotka ei edes osaa lopettaa. Anonyyminä av.llaki nälvii kuten tässäkin ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
On hienoa, että olet kiusaamisesta huolimatta pärjännyt ulkoisesti.
Se saattaa harmittaa typeriä kiusaajiasi.
Millainen suhde sinulla oli vanhempiisi aikuistuttuasi ja päästyäsi vastaamaan itse omasta elämästäsi?
Vielä nuorena aikuisena kerjäsin heidän hyväksyntäänsä ja huomiota. Sittemmin kun tietoisuus iän myötä sekä terapian avulla lisääntyi, vähensin yhteydenpitoa koska kaikki tapaamiset ja puhelut tekivät vain huonomman olon. Nyt yhteydenpito on hyvin vähäistä.
Oma vikasi kun et servannut häntä räp taistelussa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
alkoholi auttaa aina.
Kiusaajaa unohtamaan? Monet ainakin käyttää päihteitä.
Sitten on näitä jotka ei edes osaa lopettaa. Anonyyminä av.llaki nälvii kuten tässäkin ketjussa.
AV: lla on tosi sekoa sakkia. Ei kun ilmiantamaan kaikkein asiattomimpia kommentteja. Ei kenenkään tarvitse käydä mitään vuoropuhelua sellaisten kanssa, jotka toivovat täällä toisten kuolemaa jne.
Ja miten monta kymmentä vuotta tuosta jo on?