Lue keskustelun säännöt.
Saako anopin heivata elämästään?
27.08.2026 |
Kaipaan jonkinlaista selkeyttä tilanteeseen ja ehkä vertaistukea, kenties teillä olisi ajatuksia?
Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä yli 20 vuotta, ja koko ajan anoppisuhteeni on hiertänyt. En mene alkuaikojen asioihin vaan kerron tämän hetken tilanteesta. Nyt anoppini on jo kohta 80 vee, aika raihnainenkin. Siksi olen yrittänyt niellä ja sietää.
Anoppini on aika voimakas ihminen, tai tilaa vievä. Tiedättekö ihmistyypin, joka on koko ajan äänessä ja joka kertoo näkemyksensä pyytämättä ja yllättäen? Viime vuosina hän on alkanut tölviä minua, milloin esim. ulkonäöstä, milloin vaikkapa käsityötaidoista. Milloin kuulen sukunimivalinnastani, milloin vihjauksen, että olisin pettänyt miestäni. Hän tölvii minulle myös esim. oman äitini ulkonäöstä tai sisareni parisuhteesta.
Joo, tiedän, en minäkään ole täydellinen. Tiedän senkin, että monesti ihmissuhteet ovat väärinkäsityksiä täynnä. Silti ahdistaa. Tekisi mieli lopettaa yhteydenpito kokonaan.
Kiitos, jos et vastaa "Taas anoppivalitusta, mene itseesi, nönnönnöö..."
Kommentit (32)
Saa. Ei se sen kummosempi olio ole kuin muutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kelpaa tämän tulevan anopin poika, on elämään mukaan otettava myös anoppi.
Anopilla on usein niin kokematon miniä, että sitä on pakko välillä ojentaa.
Anopilla on paljon tietoja, mitä tällä miniällä ei ole.
Eiköhän se vaan ole tismalleen niin, että, jos ei anopin kanssa pärjää, on syy miniässä.
Lakkaat olemasta tekemisissä. Annat miehesi hoitaa yhteydenpidon omaan äitiinsä.
Vanhat ihmiset jatkavat huonoa käytöstään elämänsä loppuun saakka, jos kukaan ei ikinä uskalla puuttua siihen. Nämä anopit ovat tottuneita siihen että saavat puhua rumasti ja olla inhottavia, koska nuoremmat sukulaiset mahdollistavat sen.
Kuinka usein häntä tapaat? Mulla on ihan ok, mutta ei millään muotoa lämpimät välit anoppiini. Ollaan hyvin eriaisia ja mielipiteet monissa asioissa lähes päinvastaisia. Asutaan 40 km päässä toisistamme, nähdään muutaman kerran vuodessa. Jos nähtäisiin esim. viikottain, niin varmaan alkaisi hermoja kiristää.
Mieheni näkee vanhempiaan lähes viikottain (pistäytyy siellä ohikulkiessaan työreissulla tai harrastuksensa puitteissa) ja se on mielestäni oikein hyvä juttu. Hyvä asia on myös se, että mieheni ei ole pätkääkään mammmanpoika, eli voin luottaa siihen, että jos äitinsä sanoo/tekee jotain typerää, niin hän kyllä pistää äitinsä ruotuun ja on minun puolellani. Niin on pari kertaa 30 vuotta sitten tapahtunut, niin sen jälkeen ei olekaan tarvinnut enää vääntää :)
Vierailija kirjoitti:
Jos kelpaa tämän tulevan anopin poika, on elämään mukaan otettava myös anoppi.
Anopilla on usein niin kokematon miniä, että sitä on pakko välillä ojentaa.
Anopilla on paljon tietoja, mitä tällä miniällä ei ole.
Eiköhän se vaan ole tismalleen niin, että, jos ei anopin kanssa pärjää, on syy miniässä.
Haista sinä ihmishirviö paska. Sinulla ei ole oikeutta ojentaa ketään.
(Ja eiköhän ap:stä ole 20 vuotta kestäneen parisuhteen aikana kehittynyt jo melko kokenut miniä.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa. Minusta anopin kuolema teki Nordean Premium-asiakkaan. Hyvää kannatti odottaa.
Kiitos tähänastisista näkemyksistä! Olen kai ajatellut, ettei toista ihmistä voi muuttaa, vain itseään ja suhtautumistaan. Vaikeaa se vain on.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa. Oma isäni on tuollainen, enkä ole hänen kanssaan missään tekemisissä, paitsi perhejuhlissa jonne meidät molemmat on kutsuttu voin vaihtaa pari sanaa. Olen tässä 40+ iässä todennut, että mulla ei ole mitään kiinnostusta eikä velvollisuutta olla tekemisissä jonkun kanssa, joka tekee mun olon huonoksi.
Onko teillä lapsia?
Näkisin kolme vaihtoehtoa.
1. Pidä ärsyyntyminen sisälläsi, sinnittele kunnes eukko kupsahtaa.
2. Anna jokaisen tölväisyn jälkeen pahaa silmää, totea, että "jaha" ja vaihda aihetta.
3. Lopeta yhteydenpito ja anna miehen hoitaa äitisuhteensa parhaaksi katsomallaan tavalla.
En osaa sanoa, mikä näistä on paras. Riippuu paljon persoonastasi. Otsikon kysymyksen vastaus on: kyllä saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä on tosi ihana anoppi, mutta en minä varmaan yli viiteen vuoteen ole sanaakaan vaihtanut hänen kanssaan, puolisoni kyllä viikoittain. Eli ei se sen kummempaa ole kuin annat miehesi hoitaa yhteydenpidon.
Oletteko naimisissa vaiko vain asuinkumppaneita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mahdollisimman vähän tekemisissä anoppisi kanssa. Vaikka olisi ikääkin paljon ei se oikeuta häntä arvostelemaan sinun ulkonäköäsi, tautojasi tai sukulaisiasi. Ymmärrän, että noinkin iäkkä'älle ihmiselle on vaikea sanoa oikein napakasti vastaan mistään, koska siitähän tilanne vaan pahenisi, mutta ainakin sen voit hänelle todeta, ettet pidä hänen arvostelevista puheistaan.
Täh?
Sä oot sietänyt tuota n. 20 vuotta tai jopa enemmän. Hullu oot. Mä en katsois sekuntiakaan. Eka haukkuminen, niin lopettaisin kontaktit. Nyt lopetat. Just tällä sekunnilla. Mulla ei oo miestä eikä luonnollisesti anoppikokelastakaan, mutta sen verran pitää olla itsekunnioituksen rippeitä jäljellä, että ei anna huonojen ihmisten tuhlata arvokkaita elinpäiviä tästä maagisesta elämästä, joka meille suodaan ja pian se on ohi. Valitse viisaasti ihmiset lähelle. Se ompi sun tehtävä. Kukaan muu ei voi tehdä sitä sun puolestasi. Tsempit!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme naimisissa, ei ole lapsia.
ap
Iskikö paniikki vai omatunto..? Anoppi on viskaamassa sut elämästään, joten aiot iskee ensin, voi sua reppanaa. Sellasta se on on väkisin tunkeutuu toisten elämään, eikä osaa käyttäytyä, harmi, sillä hänen lapsensa olisi varmasti saanut arvoisensa puolison ilman sua.
Vierailija kirjoitti:
Iskikö paniikki vai omatunto..? Anoppi on viskaamassa sut elämästään, joten aiot iskee ensin, voi sua reppanaa. Sellasta se on on väkisin tunkeutuu toisten elämään, eikä osaa käyttäytyä, harmi, sillä hänen lapsensa olisi varmasti saanut arvoisensa puolison ilman sua.
Olet säälittävä palstatrolli.
Ei anopin kanssa tarvitse olla läheimen. Omani asuu 300km päässä ja näen sitä n. kerran vuodessa. Meillä ei ole lapsia, mikä on sinänsä hyvä, koska ei tarbitse mitään mummola-touhuja harrastaa. Mieheni saa hoitaa enimmät yhteydenpidot, joskus saatan anopin kanssa puhua puhelimessa. Tee sinäkin samoin.
Vierailija kirjoitti:
Iskikö paniikki vai omatunto..? Anoppi on viskaamassa sut elämästään, joten aiot iskee ensin, voi sua reppanaa. Sellasta se on on väkisin tunkeutuu toisten elämään, eikä osaa käyttäytyä, harmi, sillä hänen lapsensa olisi varmasti saanut arvoisensa puolison ilman sua.
Menehän nyt vttuun täältä. Heippa 👋
Mieheni joutui terapiaan äitinsä käytöksen takia. Terapeutti kylmästi sanoi että katkaise välit. Sen jälkeen ei tarvinnut enää terapiaa.
Lopeta yhteydenpito. Tuommosta käytöstä ei tarvii sietää. Mulla appiukko, joka nälvii vähätellen jatkuvasti. En halua nähdä tätä uskoo enkä olekaan siellä käynyt enää aikoihin.