Saako anopin heivata elämästään?
Kaipaan jonkinlaista selkeyttä tilanteeseen ja ehkä vertaistukea, kenties teillä olisi ajatuksia?
Olemme mieheni kanssa olleet yhdessä yli 20 vuotta, ja koko ajan anoppisuhteeni on hiertänyt. En mene alkuaikojen asioihin vaan kerron tämän hetken tilanteesta. Nyt anoppini on jo kohta 80 vee, aika raihnainenkin. Siksi olen yrittänyt niellä ja sietää.
Anoppini on aika voimakas ihminen, tai tilaa vievä. Tiedättekö ihmistyypin, joka on koko ajan äänessä ja joka kertoo näkemyksensä pyytämättä ja yllättäen? Viime vuosina hän on alkanut tölviä minua, milloin esim. ulkonäöstä, milloin vaikkapa käsityötaidoista. Milloin kuulen sukunimivalinnastani, milloin vihjauksen, että olisin pettänyt miestäni. Hän tölvii minulle myös esim. oman äitini ulkonäöstä tai sisareni parisuhteesta.
Joo, tiedän, en minäkään ole täydellinen. Tiedän senkin, että monesti ihmissuhteet ovat väärinkäsityksiä täynnä. Silti ahdistaa. Tekisi mieli lopettaa yhteydenpito kokonaan.
Kiitos, jos et vastaa "Taas anoppivalitusta, mene itseesi, nönnönnöö..."
Kommentit (32)
Jos et ole tekemisissä anopin kanssa niin kuka sua sitten nälvii ja sulle v*ttuilee? Miten sun itsetuntosi pysyisi matalalla ilman anoppia? Voiko joku tuttusi tai työkaverisi täyttää anopin paikan henkisen väkivallan toimijana sua kohtaan?
Tätäkö sä kysyit vai miksi kysyt pitääkö olla tekemisissä? En tajua.
Kyllä voit heivata anopin elämästäsi. Olen itse tehnyt samoin oman hyvinvointini takaamiseksi. Anoppi on möläytellyt niin paljon ikäviä kommentteja, etten jaksa suhtautua niihin enää lehmän hermoilla, vaan yksinkertaisesti vältän hänen tapaamistaan niin paljon kuin mahdollista.
Mies tapaa äitiään ihan niin paljon kuin haluaa ja tarve on - vanha ihminen tarvitsee säännöllisesti apua milloin mihinkin - , minä vaan en mene mukaan, ja mieskin on tämän ihan hyväksynyt.
On anoppeja ja appeja, jotka sietävät kamalaa ja ääliömäistä miniää. Kaikenlisäksi poika ei ole saattanut maailmaan omia lapsia, eikä ole tehnyt vanhenmistaan isovanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voit heivata anopin elämästäsi. Olen itse tehnyt samoin oman hyvinvointini takaamiseksi. Anoppi on möläytellyt niin paljon ikäviä kommentteja, etten jaksa suhtautua niihin enää lehmän hermoilla, vaan yksinkertaisesti vältän hänen tapaamistaan niin paljon kuin mahdollista.
Mies tapaa äitiään ihan niin paljon kuin haluaa ja tarve on - vanha ihminen tarvitsee säännöllisesti apua milloin mihinkin - , minä vaan en mene mukaan, ja mieskin on tämän ihan hyväksynyt.
Meillä se siirtyi sitten kirjoittelemaan lapsillemme mustamaalausviestejä minusta. Mutta siinäpäs kirjoittelee
Entäpä kun miniä haukkuu anoopiaan? Mitä silloin tehdään? Miniälle ei kelpaa anopin tausta, ent ammatti, varallisuus, koti. Ulkonäkö, ikä.
Tuota ainaista avun tarvetta ihmettelen. Olen liki 80, lasteni anopit samoja ikiä. Ei kukaan vielä ainakaan ole tarvinnut lastensa apuja.
Viet sille kukkia ja sanot että sä kuolit mulle just.
Vierailija kirjoitti:
On anoppeja ja appeja, jotka sietävät kamalaa ja ääliömäistä miniää. Kaikenlisäksi poika ei ole saattanut maailmaan omia lapsia, eikä ole tehnyt vanhenmistaan isovanhempia.
Onko sinulla sellainen miniä?
Poikasikin on tuhkamuna, mutta eihän se miniän syytä ole.
Vierailija kirjoitti:
Tuota ainaista avun tarvetta ihmettelen. Olen liki 80, lasteni anopit samoja ikiä. Ei kukaan vielä ainakaan ole tarvinnut lastensa apuja.
Et ymmärrä, että ihmiset ovat erilaisia? Jos aloittaja käyttää anopistaan sanaa "raihnainen", sen pitäisi jo luoda sinulle jonkinlaista kuvaa siitä, miksi joku voisi tarvita apua, vaikka juuri sinä tai lastesi anopit ette tarvitse.
Dementialta vaikuttaa , jos hän kritisoi ihmisiä ympärillään ilman syytä ja surutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota ainaista avun tarvetta ihmettelen. Olen liki 80, lasteni anopit samoja ikiä. Ei kukaan vielä ainakaan ole tarvinnut lastensa apuja.
Et ymmärrä, että ihmiset ovat erilaisia? Jos aloittaja käyttää anopistaan sanaa "raihnainen", sen pitäisi jo luoda sinulle jonkinlaista kuvaa siitä, miksi joku voisi tarvita apua, vaikka juuri sinä tai lastesi anopit ette tarvitse.
Ja hän on raihnaisen ihmisen kimpussa?
No sitten asia on vielä simppelimpi. En enää olisi anopin seurassa. Kyse voi olla muistisairaudestakin, mutta ei se tee tuollaista tölvimistä yhtään mukavammaksi. Koska olette olleet miehesi kanssa noin kauan, voit varmasti kertoa hänelle tuon, minkä kirjoitit avaukseen ja ilmoittaa, että otat nyt etäisyyttä anoppiin, koska et jaksa tuollaista. Sano, että voit nähdä miehen sisaruksia ja isää kyllä jos se luontevasti onnistuu ilman anoppia.
Jos sitten joudutte samaan tilaan, niin hyviä reaktioita on "lopetahan se minun haukkuminen saman tien, Ritva" tai "Mitä tarkoitat tuolla?/Miksi sanot noin". Nuo jälkimmäiset tosin eivät ehkä noin vanhalla toimi yhtä hyvin kuin nuoremmilla. Minun isäni suun ne tukkivat silloin kun oltiin vielä tekemisissä.
-se isäänsä välit katkaissut