Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen keskittyminen
26.08.2026 |
Löytyisiköhän täältä kohtalotovereita lapsen keskittymisen haasteissa?
Lapsi on 8-vuotias loppuvuoden lapsi ja aloittelee kolmatta luokkaa. Hän saa koko ajan hyvää palautetta keskittymisestään, esimerkiksi hän jaksaa todella hyvin 45 minuutin soittotunnin ja on urheilutreeneissä aina innolla ja skarppina mukana. Samoin koulussa jaksaa hienosti tehdä tehtäviä. Opettaja ja valmentaja kuitenkaan tuskin tunnistaisivat lasta kotona.
Kaikkeen menee järkyttävästi aikaa. Aamutoimet, iltatoimet, ruoat, pesut, vaikka vain kynän laittaminen penaaliin. Vartti hupsahtaa ihan vain ihmetellessä. Kyse ei ole koulu- tai harrastusstressistä, hän on ihan samanlainen kesälomallakin. Hoputtaessa hän hermostuu jopa itkuun saakka. Välillä hän pelkää kovasti yksinoloa myös. Aikaa ja huomiota aikuisilta hän saa runsaasti, kavereita on, ja hän on nauravainen lapsi - paitsi kun pitäisi tehdä jotain konkreettista.
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi myös puhuu paljon, ja kun puhe alkaa, toiminta loppuu. Välillä on vaikea jaksaa kuunnella ystävällisesti.
Kuulostaa tähän asti meidän nepsy-lapselta kaikki kuvaamasi.
Eikö nepsy-lapsen haasteiden kuitenkin pitäisi näkyä kaikissa paikoissa ja kaikilla elämänalueilla?
Eivät ne aina näy samalla tasolla kaikkialla. Lapsetkin pystyvät välillä ns. maskaamaan. Tai tietty ympäristö tukee toimimaan ”normaalimmin” vertaispaineen, struktuurin tms. seikkojen ansiosta.
Kotona sitten tämä kapasiteetti on käytetty, tai struktuuri puuttuu, tai uskaltaa olla oma itsensä…
Kukaan ihminen ei yleensä ole aina samanlainen kaikissa ympäristöissä, ns. normaalitkaan.Mutta tuntuu silti oudolta, että lapsi - tai aikuinen - joka selviää koulusta ja harrastuksista mallikelpoisesti, luokitellaan nepsyksi niin kapea-alaisen ongelman kuin arjen rutiinien vuoksi.
Yleensähän diagnoosia haetaan, jotta saataisiin kouluun tukitoimia. Kotona luulisi, että riittäisi valmennus vanhemmille.
Miten pihalla voi ihminen olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttö? Add?
Adhd, add yms piirteet millä saada joku diagnoosi näkyy kaikissa ympäristöissä missä lapsi on, jos näin ei ole on diagnoosi väärä.
Tuo nyt ei ole totta. Erityisesti tytöt ovat loistavia maskaamaan.
Koulussa istuminen ja kuunteleminen on ainakin välillä ponnistelua lähes joka ainoalle 8-vuotiaalle. Eli maskaavatko kaikki lapset?
Ihanko oikeasti olette valmiita hakemaan lapsellenne diagnoosin, joka sulkee pois jopa osan ammattivalinnoista, jos hän pärjää koulussa ja harrastuksissa ja haasteita on ainoastaan kotona?
Onko tämä eettisesti oikein?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi myös puhuu paljon, ja kun puhe alkaa, toiminta loppuu. Välillä on vaikea jaksaa kuunnella ystävällisesti.
Kuulostaa tähän asti meidän nepsy-lapselta kaikki kuvaamasi.
Eikö nepsy-lapsen haasteiden kuitenkin pitäisi näkyä kaikissa paikoissa ja kaikilla elämänalueilla?
Ei.
Kyllä pitäisi ainakin jotakin merkkejä hankaluuksista olla koulussa.
Alue: Aihe vapaa
Ei.