Mitä teit tai olet ajatellut tehdä, kun lapset muuttavat kotoa? Koti myyntiin ja muutto vai jäättekö vanhaan kotiin?
Itsellä tämä mietinnässä. Tehdään miehen kanssa molemmat etätöitä ja jos jäämme tähän taloon lasten lähdettyä, saisimme molemmat omat työhuoneet, mikä tuntuu luksukselta. Oon tehnyt töitä keittiönpöydän ääressä koronan alkamisesta lähtien, miehellä työpiste nyt meidän makkarissa.
Mutta silti tuntuu oudolta pitää kahdestaan taloa, jossa näin monta makkaria, Toisaalta mietin, että ehkä omille juuri muuttaneille nuorille olisi kiva, että olisi olemassa se vanha koti, jonne joskus palata tai tulla käymään.
Kommentit (82)
Ei se mun mielestä ole mitään hylkäämistä, että vanhemmat myy talon, kun lapset ovat muuttaneet pois. Mutta eiköhän aikuisilla ihmisillä oo toisaalta oikeus asua kodissaan just niin kauan kuin haluavat, eikä painua kyyhöttämään loppuiäkseen johonkin yksiöön, sen takia, että perikunta sitten kuoleman jälkeen pääsisi helpolla.
Osa kiintyy koteihinsa enemmän kuin toiset. Ja osa nauttii nimenomaan siitä, että on tilaa ympärillä ja esim. oma työhuone, jos tekee etätöitä.
Vierailija kirjoitti:
Käsittämätöntä keskustelua jälleen kerran.
Vanhemmat jäävät asuttamaan isoa perheasuntoa syrjäseudulle ja odottavat lapsia kylään. Näin kuluu 50 vuotta ja sitten ollaan kusessa kun kukaan ei käy eikä talo mene kaupaksi eikä palveluja ole enää lähimaillakaan ja puutarhanhoito ja lumityöt käyvät sydämen päälle eikä rollaattorilla pääse yläkertaan mutta kukaan ei auta.
Mistä ihmeestä repäisit syrjäseudun?
Vierailija kirjoitti:
Ei se mun mielestä ole mitään hylkäämistä, että vanhemmat myy talon, kun lapset ovat muuttaneet pois. Mutta eiköhän aikuisilla ihmisillä oo toisaalta oikeus asua kodissaan just niin kauan kuin haluavat, eikä painua kyyhöttämään loppuiäkseen johonkin yksiöön, sen takia, että perikunta sitten kuoleman jälkeen pääsisi helpolla.
Osa kiintyy koteihinsa enemmän kuin toiset. Ja osa nauttii nimenomaan siitä, että on tilaa ympärillä ja esim. oma työhuone, jos tekee etätöitä.
Kuka on puhunut vankilamaisesta yksiöstä?
Kuinka iso talo teillä sitten on jos se on liian suuri kahdelle? Olemme lapseton pariskunta ja nimenomaan halusimme asunnon jossa on 3 makuuhuonetta (makuuhuone, työhuone ja vierashuone).
Alemme pitämään uskonnollisia orgioita...
Teemme " SITÄ" aina kun haluamme ;)
Ystäväni lapset muutti lähelle, sama kaupunki. Heillä oli ennenkin vierashuone, nyt on 3 vierashuonetta.
Sanoi joka kk tulee yövieraita.
Mä muutin miesystävän asuntoon. Lasten makkarit alakerrassa. Huoneet airbnb käytössä.
Toinen huone on vuokrattu yritykselle, joka on lähellä ja tj hakee asukkaan aina joka aamu meiltä. Tj asuu ihan lähellä. Firma on vuokrannut huoneen ma-pe ja maksavat vaikka siellä ei yöpyisi ketään. Joka viikko joku on.
Toisessa huoneessa on vakiovieras. Tulee su illalla ja lähtee pe töiden jälkeen. Tai joskus to.
Heinäkuun ei huoneet olleet vuokralla, oli omia vieraita, samoin on viikonloppuisin, koko pääsiäisen oli vieraita.
Nyt jouluna lähdemme Singaporeen ja sieltä tulee perhe tänne 3 viikoksi.
Olen kotiutunut tänne täysin. Mies osti tämän n 30 v sitten ja on miettinyt myyntiä.
Hänellä on hyvä työpaikka, joka on lähellä
Jos on aikuisia lapsia niin voi ehkä olla tarve vierashuoneelle. Jos vanhemmilla etätyöt niin on silloin kiva omassa rauhassa tehdä ilman että on välillä toisen jaloissa. Me, työeläkeläispariskunta, asumme kahdestaan kerrostalokolmiossa. Aikamiespoikamme lapsiperheineen asuu 15 minuutin ajon päässä niin siellä kokoonnumme kahville, joulupäivälliselle jne.
Koska itse olen kolme kertaa operoitu kaularankapotilas niin ei pysty kiinteistön lumi- jne töitä tekemään eli kerrostaloasuminen jatkuu loppuun saakka.
Voisin kuvitella että jokainen voi hahmottaa tarpeensa kun tulee uusi, aiemmasta poikkeava elämäntilanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin sitä kotoa lähtisi
Uuteen kotiin?
No miksi ihmeessä. Omakotitalon asumiskulut ovat yleensä hyvinkin pienet verrattuna kerrostaloasuntoon. Kerrostalossa ei olisi mitään tekemistä. Kesällä oma puutarha on ihana.
Minulla on aina ollut tekemistä, asuin sitten kerrostalossa tai muussa. Maan tasalla olevan kerrostalon takapiha on usein sellainen, että sinne voi värkätä kaikenlaista, ja niin voi parvekkeellekin.
Sitä paitsi, asunnosta voi lähteä ulos. Harrastamaan ja mökille. Sen sisällä taas pystyy tekemään samaa kuin muissakin taloissa.
Ja kun ikää tulee lisää, ei koko ajan tarvitse tehdä mitään.
Tulkaa jo pois sieltä 70-luvun ajatusmaailmasta. Onhan usei kerrostalojen pahoillakin grillausta ja viljelyä.
Vierailija kirjoitti:
Teemme " SITÄ" aina kun haluamme ;)
En minäkään tee sitä, kun en halua.
Jatkettiin elämää aika samalla tavalla kuin silloin, kun lapset asuivat kotona. Olimme reilusti alle 50-vuotiaita, kun nuorimmainenkin muutti pois. Työelämässä tukevasti ja iso potti asuntolainaa maksamatta.
Mihin ja miksi minä kotoani lähtisin?
Tarkoitus muuttaa pienenpään jo aiemmin ja lisäksi joku asunto etelästä lämmöstä mietinnässä. Tällä hetkellä vielä 5/7 lapsesta asuu kotona, mutta kun heitä on 2-3 niin on mietitty, että on aika muuttaa pienenpään ja helpompaan asuntoon missä oltaisiin sitten loppu elämä. Nyt 2-kerroksinen iso talo ja iso piha mikä vaatii kyllä työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mun mielestä ole mitään hylkäämistä, että vanhemmat myy talon, kun lapset ovat muuttaneet pois. Mutta eiköhän aikuisilla ihmisillä oo toisaalta oikeus asua kodissaan just niin kauan kuin haluavat, eikä painua kyyhöttämään loppuiäkseen johonkin yksiöön, sen takia, että perikunta sitten kuoleman jälkeen pääsisi helpolla.
Osa kiintyy koteihinsa enemmän kuin toiset. Ja osa nauttii nimenomaan siitä, että on tilaa ympärillä ja esim. oma työhuone, jos tekee etätöitä.
Kuka on puhunut vankilamaisesta yksiöstä?
ööööö.....sinä?
Meillä on lapset olleet omillaan jo yli 20 vuotta. Asumme edelleen samassa talossa kuin lasten ollessa pieniä. Meille on tärkeää, että lapsille perheineen on omat huoneet, kun tulevat tänne käymään. Asuvat sen verran kaukana, että jäävät aina yöksi. Sitten täytyy harkita muuttoa kerrostaloon vuokralle tai palvelutaloon, kun kunto ei enää kestä omakotitalon hommia.
Sitkun elämää ei ole olemassa, tämä hetki vaan.
Muutan Ranskaan ilman puolisoani. Asunto on jo, ja voin tehdä nykyistä duuniani sikäläisestä toimistosta.
Juuri tapahtumassa tämä ja avioero. Toki jään kotiin järven rannalle.
Onpahan työhuonetta nyt ja tilaa kyläilijöille. Lapsenlapsillekin jos niitä alkaa tulemaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on lapset olleet omillaan jo yli 20 vuotta. Asumme edelleen samassa talossa kuin lasten ollessa pieniä. Meille on tärkeää, että lapsille perheineen on omat huoneet, kun tulevat tänne käymään. Asuvat sen verran kaukana, että jäävät aina yöksi. Sitten täytyy harkita muuttoa kerrostaloon vuokralle tai palvelutaloon, kun kunto ei enää kestä omakotitalon hommia.
Joskus kannataa kokeilla meneekö asunto edes kaupaksi.
Vaivoja kun tulee niin voipi olla hankalaa.
Me miehen kanssa päinvastoin rakennettiin omakotitalo vasta sitten, kun lapset oli jo muuttaneet pois kotoa ja oli varaa. Tehtiin kaikille oma huone, aiemmin ei kerrostaloasunnoissa näin ollutkaan. Nyt viettävät kaikki kesälomat, joulut, pääsiäiset jne. puolisoiden ja lastenlasten kanssa täällä ja usein viikonloppuja muutenkin. En voisi olla onnellisempi. Talo on täynnä elämää vähintään pari kertaa kuukaudessa. Ellei olisi tätä taloa, ei se olisi mahdollista. En aio tästä muuttaa minnekään muualle kuin hautuumaalle :)