En usko että selviän ikinä masennuksesta

Tuo on yksi tyypillisimmistä masennuksen oireista, että ei ole toivoa paremmasta. itsellänikin aina masennuskauden alussa tulee ajatus, että "tämä on nyt tätä koko loppu elämän". Viimeistään seuraavana keväänä toukokuuhun mennessä helpottaa kuitenkin.

Hae apua, lääkitys voi auttaa pahimman yli.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on yksi tyypillisimmistä masennuksen oireista, että ei ole toivoa paremmasta. itsellänikin aina masennuskauden alussa tulee ajatus, että "tämä on nyt tätä koko loppu elämän". Viimeistään seuraavana keväänä toukokuuhun mennessä helpottaa kuitenkin.

Mä olen ollut vuosikymmeniä masentunut.ap

Vierailija kirjoitti:

Hae apua, lääkitys voi auttaa pahimman yli.

Joskus olen kokeillut masennuslääkkeitä ja ne on tehnyt vain tokkuran olon eikä ole mitään apua ollut.ap

Tiedän tunteen. Olen sairastanut masennusta jo 13 vuotta, eikä ole mitään toivoa elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hae apua, lääkitys voi auttaa pahimman yli.

Joskus olen kokeillut masennuslääkkeitä ja ne on tehnyt vain tokkuran olon eikä ole mitään apua ollut.ap

Minä kokeilin aikanaan montaa eri masennuslääkettä. Jotkut niistä aiheuttivat tokkuraisen olon. Toiset auttoivat oikeasti.

Nykyisin tunnistan masennuksen jaksottaisuuden.

Epäilen, että masennukseni johtuu siitä, että tarvitsen taukoa sosiaalisuudesta. Yleensä masennus tulee sosiaalisemman jakson jälkeen. Nyt olen hyvän jakson aikana tehnyt päätöksen, että luovun vähäksi aikaa lähes kaikesta sosiaalisesta elämästä. Tuntuu helpottavalta. Ehkä en masennukaan tänä syksynä. Aika näyttää.

Minä toivuin masennuksesta kun irrottauduin ns. huonojen ihmisten vaikutuksen alaisuudesta ja eristäydyin kotiini opiskelemaan.

Käytin kaikki voimavarani opiskeluun ja ajattelin että jos tämä ei nyt onnistu niin teen kys. Onnistui ja sain töitä. Masennus katosi kuin itsestään kun tilille alkoi ilmestyä tukien sijaan 2500e/kk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hae apua, lääkitys voi auttaa pahimman yli.

Joskus olen kokeillut masennuslääkkeitä ja ne on tehnyt vain tokkuran olon eikä ole mitään apua ollut.ap

Minä kokeilin aikanaan montaa eri masennuslääkettä. Jotkut niistä aiheuttivat tokkuraisen olon. Toiset auttoivat oikeasti.

Nykyisin tunnistan masennuksen jaksottaisuuden.

Epäilen, että masennukseni johtuu siitä, että tarvitsen taukoa sosiaalisuudesta. Yleensä masennus tulee sosiaalisemman jakson jälkeen. Nyt olen hyvän jakson aikana tehnyt päätöksen, että luovun vähäksi aikaa lähes kaikesta sosiaalisesta elämästä. Tuntuu helpottavalta. Ehkä en masennukaan tänä syksynä. Aika näyttää.

Minä taas tiedän juurisyyni, mistä masennukseni johtuu. Eli siitä etten pärjännyt opiskeluissa ja elinolosuhteistani. Enkä niitä pysty muuttamaan.  Niihin ei lääkkeet auta.ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on yksi tyypillisimmistä masennuksen oireista, että ei ole toivoa paremmasta. itsellänikin aina masennuskauden alussa tulee ajatus, että "tämä on nyt tätä koko loppu elämän". Viimeistään seuraavana keväänä toukokuuhun mennessä helpottaa kuitenkin.

Mä olen ollut vuosikymmeniä masentunut.ap

Masennuksen larppaaminen ei ole oikeaa masennusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on yksi tyypillisimmistä masennuksen oireista, että ei ole toivoa paremmasta. itsellänikin aina masennuskauden alussa tulee ajatus, että "tämä on nyt tätä koko loppu elämän". Viimeistään seuraavana keväänä toukokuuhun mennessä helpottaa kuitenkin.

Mä olen ollut vuosikymmeniä masentunut.ap

Masennuksen larppaaminen ei ole oikeaa masennusta.

Ei se ole larppaamista, kun se lukee ihan lääkärin diagnooseissa.ap

Sitten on itsemurhan aika.

Vierailija kirjoitti:

Sitten on itsemurhan aika.

Ei. Kiusallaan pitää elää.ap

Jos ei pärjää tai asiat eivät mene ihan niin, kuten itse haluaa, kannattaa yrittää keskittyä muihin asioihin. Niihin, mitä on ja mitkä ovat hyvin. Keksiä elämäänsä sisältöä asioista, jotka tuottavat iloa. Ei elämä ole pelkkää opiskelua, työtä tms. On myös muita asioita, joita voi tehdä. Vaikkapa ne ihmissuhteet, joita on ja jotka ovat tärkeitä. Harrastukset, luonto, kirjat, käsityöt yms. 

Kaipaat huomiota ja apua, koska jankutat tästä samasta asiasta ihan jatkuvasti. Mutta turha antaa mitään neuvoja, koska et niitä huoli. Eikä kelpaa terapia, eivätkä lääkkeetkään. Oletko muuten tietoinen, että sekä terapiaa että lääkkeitäkin on erilaisia? Yleensä sopivat löytyvät molempien kohdalla vain kokeilemalla.

En minäkään. Mieli sinänsä parempi, että haaveilen jaksamisesta. Suru johti masennukseen.

Vierailija kirjoitti:

Kaipaat huomiota ja apua, koska jankutat tästä samasta asiasta ihan jatkuvasti. Mutta turha antaa mitään neuvoja, koska et niitä huoli. Eikä kelpaa terapia, eivätkä lääkkeetkään. Oletko muuten tietoinen, että sekä terapiaa että lääkkeitäkin on erilaisia? Yleensä sopivat löytyvät molempien kohdalla vain kokeilemalla.

Taas toi sun asenne. Tottakai tiedän. Julkiselta puolelta saa sellaista apua kuin saa. Olenhan mä käynyt vaikka kuinka pitkään keskustelemassa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Ja toki on eri lääkkeitä tullut kokeiltua.ap

Älä heitä kirvestä kaivoon. Lähivuosina masennukseen on tulossa psykedeelipohjaisia (psilosybiini, LSD, DMT) lääkkeitä usean eri yhtiön toimesta ja näiden lääkkeiden tehokkuus on aivan toista luokkaa nykyisiin SSRI lääkkeisiin verrattuna. Lääkkeiden vaikutus alkaa heti, se on pitkäkestoinen (jopa yli vuoden kerta annoksesta) ja merkittäviä haittavaikutuksia ei ole. Olen seurannut alan kehitystä puoli vuosikymmentä sijoittajan näkökulmasta ja ensimmäinen uusi lääke on vihdoin tulossa USA:n markkinoille Compass Pathwaysin toimesta ensi vuoden alussa (Eurooppaan myöhemmin), mikäli lääke saa tarvittavat viranomaishyväksynnät. Myös luomulääkintä Suomen luonnostakin löytyvillä psilosybiinisienillä on vaihtoehto, mutta kokemus on varmasti parempi virallisia kanavia pitkin, sillä vaikuttavia aineita on modifioitu vastaamaan paremmin terapeuttista käyttöä. 

Masennus on joskus semmoinen juttu, että sen kanssa on vain opittava elämään. Kuten joidenkin muidenkin sairauksien kanssa. On parempia ja huonompia aikoja/jaksoja. Ja just terapia ja lääkkeet ovat niitä, jotka voivat helpottaa oloa. Myös se, että oikeasti yrittää työstää ajatusmaailmaansa. Huomaa sen, milloin mieli alkaa madaltua ja jo siinä vaiheessa yrittää stopata ne ajatukset ja tunteet. Etteivät ne ota ylivaltaa.