En usko että selviän ikinä masennuksesta
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan pysty auttamaan, jos et itse tee yhtään mitään. Sama koskee alkoholismia, sairauksia, ongelmia yms. Terapeutti kuuntelee, antaa neuvoja, keinoja. Ja ne lääkkeet.
Mulla on kyllä nuo psykiatriset sairaanhoitajat vaan kuunnelleet hiljaa, samoin psykologit. Enpä ole mitään neuvoja koskaan saanut.ap
Kokeile ilmaista nettiterapiaa.
Ei Valikselle kannata mitään ehdottaa. Oli asia ihan mikä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Älä heitä kirvestä kaivoon. Lähivuosina masennukseen on tulossa psykedeelipohjaisia (psilosybiini, LSD, DMT) lääkkeitä usean eri yhtiön toimesta ja näiden lääkkeiden tehokkuus on aivan toista luokkaa nykyisiin SSRI lääkkeisiin verrattuna. Lääkkeiden vaikutus alkaa heti, se on pitkäkestoinen (jopa yli vuoden kerta annoksesta) ja merkittäviä haittavaikutuksia ei ole. Olen seurannut alan kehitystä puoli vuosikymmentä sijoittajan näkökulmasta ja ensimmäinen uusi lääke on vihdoin tulossa USA:n markkinoille Compass Pathwaysin toimesta ensi vuoden alussa (Eurooppaan myöhemmin), mikäli lääke saa tarvittavat viranomaishyväksynnät. Myös luomulääkintä Suomen luonnostakin löytyvillä psilosybiinisienillä on vaihtoehto, mutta kokemus on varmasti parempi virallisia kanavia pitkin, sillä vaikuttavia aineita on modifioitu vastaamaan paremmin terapeuttista käyttöä.
Tähän vielä lisäyksenä, että nykyiset masennuslääkkeet eivät hoida masennuksen juurisyitä, vaan ainoastaan pyrkivät peittämään oireita. Psykedeelit puolestaan
auttavat muuttamaan ajattelua ja pitkään juurtuneita mielikuvia ja uskomuksia vahvistamalla yhteyksiä aivojen eri osien välillä ja muuttamalla aivojen plastisuutta. Tällöin pystyt näkemään asiat uusin silmin ja käsittelemään vaikeita masennukseen johtaneita asioita eri näkökulmasta. Kannattaa perehtyä aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan pysty auttamaan, jos et itse tee yhtään mitään. Sama koskee alkoholismia, sairauksia, ongelmia yms. Terapeutti kuuntelee, antaa neuvoja, keinoja. Ja ne lääkkeet.
Mulla on kyllä nuo psykiatriset sairaanhoitajat vaan kuunnelleet hiljaa, samoin psykologit. Enpä ole mitään neuvoja koskaan saanut.ap
En usko. Ovat taatusti kehottaneet esimerkiksi liikkumaan, hallitsemaan painoa, hankkimaan harrastuksia ja sitä myötä ehkä saamaan uusia tuttavuuksia elämään. Sulla on liian pienet piirit ja liikaa aikaa miettiä surkeita asioita.
Sitten kannattaa yrittää etsiä joku muu terapeutti/ psykologi tms. Voi toki maksaa ja olla kallistakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae apua, lääkitys voi auttaa pahimman yli.
Joskus olen kokeillut masennuslääkkeitä ja ne on tehnyt vain tokkuran olon eikä ole mitään apua ollut.ap
Kerran kokeilit ja päätit omatoimisesti, että lääkkeistä ei ole mitään apua? Hieno homma, jatka samalla asenteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae apua, lääkitys voi auttaa pahimman yli.
Joskus olen kokeillut masennuslääkkeitä ja ne on tehnyt vain tokkuran olon eikä ole mitään apua ollut.ap
Kerran kokeilit ja päätit omatoimisesti, että lääkkeistä ei ole mitään apua? Hieno homma, jatka samalla asenteella.
Miten niin kerran? Vuosikymmeniä kävin eri hoidoissa ja terapioissa. Jo 13- vuotiaasta alkaen.ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan pysty auttamaan, jos et itse tee yhtään mitään. Sama koskee alkoholismia, sairauksia, ongelmia yms. Terapeutti kuuntelee, antaa neuvoja, keinoja. Ja ne lääkkeet.
Mulla on kyllä nuo psykiatriset sairaanhoitajat vaan kuunnelleet hiljaa, samoin psykologit. Enpä ole mitään neuvoja koskaan saanut.ap
En usko. Ovat taatusti kehottaneet esimerkiksi liikkumaan, hallitsemaan painoa, hankkimaan harrastuksia ja sitä myötä ehkä saamaan uusia tuttavuuksia elämään. Sulla on liian pienet piirit ja liikaa aikaa miettiä surkeita asioita.
Samaa ihmettelen. Olen käynyt tuollaisella sairaanhoitajalla. Tai parillakin, kun vaihtui välillä. Kuuntelivat, keskusteltiin ja sain neuvojakin. Vain yksi heistä oli sellainen, jonka kanssa hoitosuhde ei ollut kovin hyvä. Mutta tämä hoitosuhde jäikin lyhyemmäksi. Tosin terapeutin vaihtuminenkaan ei ole välttämättä hyvä asia. Onneksi kävi niin, että pääsin viimeksi uudelleen vanhalle, samalle terapeutilleni. Hän osasi kuunnella ja oli myös sopivan jämäkkä. Ja huumorintajuinen. Ei kaikki sairaanhoitajat, terapeutit, lääkärit, sun muut sovi kaikille. Kannattaa edes yrittää etsiä itselle sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Masennus on elämäntapasairaus.
Kiitos tiedosta. Elämäntapahan tämä vain.
-lapsen kuoleman takia masentunut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan pysty auttamaan, jos et itse tee yhtään mitään. Sama koskee alkoholismia, sairauksia, ongelmia yms. Terapeutti kuuntelee, antaa neuvoja, keinoja. Ja ne lääkkeet.
Mulla on kyllä nuo psykiatriset sairaanhoitajat vaan kuunnelleet hiljaa, samoin psykologit. Enpä ole mitään neuvoja koskaan saanut.ap
En usko. Ovat taatusti kehottaneet esimerkiksi liikkumaan, hallitsemaan painoa, hankkimaan harrastuksia ja sitä myötä ehkä saamaan uusia tuttavuuksia elämään. Sulla on liian pienet piirit ja liikaa aikaa miettiä surkeita asioita.
Samaa ihmettelen. Olen käynyt tuollaisella sairaanhoitajalla. Tai parillakin, kun vaihtui välillä. Kuuntelivat, keskusteltiin ja sain neuvojakin. Vain yksi heistä oli sellainen, jonka kanssa hoitosuhde ei ollut kovin hyvä. Mutta tämä hoitosuhde jäikin lyhyemmäksi. Tosin terapeutin vaihtuminenkaan ei ole välttämättä hyvä asia. Onneksi kävi niin, että pääsin viimeksi uudelleen vanhalle, samalle terapeutilleni. Hän osasi kuunnella ja oli myös sopivan jämäkkä. Ja huumorintajuinen. Ei kaikki sairaanhoitajat, terapeutit, lääkärit, sun muut sovi kaikille. Kannattaa edes yrittää etsiä itselle sopiva.
Julkisella puolella ei vaan niin ole vaihtoehtoja. Tuollakin, missä kävin juttelemassa, oli vain tuo yksi psykiatrinen sairaanhoitaja.ap
Vaarallista ja asiatonta kommentoida ihan oikeaa sairautta typerillä, tietämättömillä kommenteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kukaan pysty auttamaan, jos et itse tee yhtään mitään. Sama koskee alkoholismia, sairauksia, ongelmia yms. Terapeutti kuuntelee, antaa neuvoja, keinoja. Ja ne lääkkeet.
Mulla on kyllä nuo psykiatriset sairaanhoitajat vaan kuunnelleet hiljaa, samoin psykologit. Enpä ole mitään neuvoja koskaan saanut.ap
En usko. Ovat taatusti kehottaneet esimerkiksi liikkumaan, hallitsemaan painoa, hankkimaan harrastuksia ja sitä myötä ehkä saamaan uusia tuttavuuksia elämään. Sulla on liian pienet piirit ja liikaa aikaa miettiä surkeita asioita.
Samaa ihmettelen. Olen käynyt tuollaisella sairaanhoitajalla. Tai parillakin, kun vaihtui välillä. Kuuntelivat, keskusteltiin ja sain neuvojakin. Vain yksi heistä oli sellainen, jonka kanssa hoitosuhde ei ollut kovin hyvä. Mutta tämä hoitosuhde jäikin lyhyemmäksi. Tosin terapeutin vaihtuminenkaan ei ole välttämättä hyvä asia. Onneksi kävi niin, että pääsin viimeksi uudelleen vanhalle, samalle terapeutilleni. Hän osasi kuunnella ja oli myös sopivan jämäkkä. Ja huumorintajuinen. Ei kaikki sairaanhoitajat, terapeutit, lääkärit, sun muut sovi kaikille. Kannattaa edes yrittää etsiä itselle sopiva.
Julkisella puolella ei vaan niin ole vaihtoehtoja. Tuollakin, missä kävin juttelemassa, oli vain tuo yksi psykiatrinen sairaanhoitaja.ap
Nuo mainitsemani hoitajat olivat ihan julkiselta puolelta. Ja tosiaan vain yksi oli sellainen, joka ei oikein toiminut. Valitettavasti aina ei ole vaihtoehtoja. Sitten voi miettiä, mistä muualta saisi keskusteluapua. Kysyä siltä terapeutilta, lääkäriltä tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae apua, lääkitys voi auttaa pahimman yli.
Joskus olen kokeillut masennuslääkkeitä ja ne on tehnyt vain tokkuran olon eikä ole mitään apua ollut.ap
Kerran kokeilit ja päätit omatoimisesti, että lääkkeistä ei ole mitään apua? Hieno homma, jatka samalla asenteella.
Miten niin kerran? Vuosikymmeniä kävin eri hoidoissa ja terapioissa. Jo 13- vuotiaasta alkaen.ap
Eli joku muu syy siellä on takana kuin mainitsemasi kyvyttömyys opiskella ammattia tai saada työpaikkaa. Et sä 13-vuotiaana vielä noita asioita masistellut.
Vierailija kirjoitti:
Vaarallista ja asiatonta kommentoida ihan oikeaa sairautta typerillä, tietämättömillä kommenteilla.
Eiköhän täällä monellakin ole masennuksesta kokemusta joko omalla tai jonkun läheisen kohdalla.
En minäkään vaikka lääkkeitä syön ja tulen syömään lopun elämääni. Pahimmat kuilut poistuneet enkä esim itke enää ikinä (viimeksi olen itkenyt 2019 kun koirani kuoli) mutta en minä onneakaan tunne. Kaikki päivät menee kotona sängyssä maaten, edes tv:tä en enää jaksa katsoa.
No, ainakin sä olet lopettanut eutanasian suunnittelun. Sehän on jo hyvä.
Lopeta se pillereiden popsiminen. Ne ei pelasta ketään ja suorastaan pahentavat tilannetta. Itse se oma kiva elämä pitää tehdä. Ei sitä kukaan muu teille masentuneille tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hae apua, lääkitys voi auttaa pahimman yli.
Joskus olen kokeillut masennuslääkkeitä ja ne on tehnyt vain tokkuran olon eikä ole mitään apua ollut.ap
Kerran kokeilit ja päätit omatoimisesti, että lääkkeistä ei ole mitään apua? Hieno homma, jatka samalla asenteella.
Miten niin kerran? Vuosikymmeniä kävin eri hoidoissa ja terapioissa. Jo 13- vuotiaasta alkaen.ap
Eli joku muu syy siellä on takana kuin mainitsemasi kyvyttömyys opiskella ammattia tai saada työpaikkaa. Et sä 13-vuotiaana vielä noita asioita masistellut.
Silloin lintsailin koulusta, kun oli koulukiusaamista ja sitten oli kaikki äidin jutut. Olin silloin melkein koko vuoden sairaalakouluissa.ap
Vierailija kirjoitti:
Lopeta se pillereiden popsiminen. Ne ei pelasta ketään ja suorastaan pahentavat tilannetta. Itse se oma kiva elämä pitää tehdä. Ei sitä kukaan muu teille masentuneille tee.
En mä syö muutakuin sydän, nesteenpoisto ja särkylääkettä.ap
Ei ne lääkkeet tai terapeutit voi tälle työpaikaksi muuttua.