Kaveri ei tiedä etten pidä lapsista ja nyt pitäisi mennä tapaamaan hänen vauvaansa. Apua!

Kyseessä pitkäaikainen ja läheinen kaveri, josta olen pitänyt etäisyyttä raskausajan verran, koska minulla on aika vaikeanlaatuinen tokofobia. 

En pidä alle teini-ikäisistä lapsista ja ajatus vauvan tunkemisesta syliini kylmää luihin ja ytimiin asti. Kaveri on nyt keksinyt, että haluaa minusta kummin lapselleen ja että olisin osa lapsen elämää viikottain. Ihan hirveä ja ahdistava ajatus, mutta en vaan tiedä miten asian ilmaisisi loukkaamatta häntä ja tuhoamatta ystävyyttämme. 

Olisin valmis lyhyisiin kahvitteluihin hänen kodissaan sitten kun lapsi on jo isompi ja omatoimisempi. Muuten haluaisin nähdä kaveria vaikka kaupungilla kahvien merkeissä ilman lasta. 

Miten itse toimisit, jos olisit minä? Ja asiallisia vastauksia kiitos.