Voisko joku tsemppaa mua että eron jälkeen on helpompaa?

Asumme omistamassame talossa, tätä ei voi myydä vielä koska on rajaongelmia. En pelkää väkivaltaa sinänsä mutta luulen että luulee että lopulta annan anteeksi (taas) ja jos en annakaan niin mistä sitä tietää mitä toinen tekee. Exä vei oikeuteen kaikenlaisista asioista, esim talon myyminen ei onnistunut ennenkuin oikeus päätti niin. Poliisit kävi ovella monesti. Ensin pelkäsin mitä on tapahtunut, lopulta olin vaan että niin no tulkaa sisään, mitä se nyt väittää? Tällä hetkellä on suostunut siihen että olemme vain kämppiksiä kunnes tiedän mitä haluan mutta se lopullinen ero pelottaa ensinnäkin teenkö virheen ja toisekseen mitä jos se sekoaa niinkuin exä. Ulkopuolisille hän on aivan mahtava mies, mä näen eri ihmisen kuin muut. 

Huonossa suhteessa on huonompi olla kuin yksin. Hyvässä suhteessa on parempi olla kuin yksin. Yksinolo on neutraali keskikohta, jossa kaikki on omassa hallussa. Tämä matematiikka on täysin selvää. Ongelma, mistä moni jää vatuloimaan on se, onko mahdollista ja haluaako molemmat muuttaa huonon suhteen hyväksi, jolloin yhtälö keikahtaa suoraan yksinoloa positiivisemmaksi eikä tarvita sitä välivaiheena ja epävarmasti jopa ikuiseksi pitkittyvänä. Tutkaile itseäsi.

Håmåileva mies vituttaa.