Anoppi toi mulle 2 euron syntymäpäivälahjan Tokmannin alelaarista.
Sanoin kauniisti kiitos ja paketoin sen hänelle jouluksi.
Kommentit (64)
Ei minun anoppi antanut koskaan yhtään mitään. Ei kai se ole edes tapana miniää lahjoa. Ei se kyllä oman lapsensa syntymäpäivääkään muistanut.
Yhden kerran mun mutsi kysyi, että mitä haluaisin lahjaksi kun täytin pyöreitä. Kerroin mitä haluaisin. Ei hän sitä ostanut, vaan parin kympin halpisjutun. Niitä sai siihen aikaan tilaajalahjana kun tilasi lehden.
No sit tuli myöhemmin veljen merkkipäivä. Mutsi kertoi, että aikoo ostaa lahjaksi sen, mitä minä olin aiemmin toivonut.
Tällä tavalla hän alleviivasi ja hieroi naamaani sen, että ei sillä ole mitään merkitystä mitä toivoin. Ja sen, että arvojärjestys se olla pitää. Tämä tuli selväksi.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin kerran työpaikasta, niin sain läksiäislahjaksi halvimman mahdollisen valkoisen posliinieläimen.
Kai se oli vittuilua.
Minä samoin, 19 vuoden palvelusajan jälkeen. Niin sain lahjaksi kirjan, joka toimitettiin kolme viikkoa viimeisen työpäiväni jälkeen. Ja siis irtisanomisaika oli ensin neljä viikkoa, etten ihan puun takaa lähtenyt.
Vierailija kirjoitti:
Ei minun anoppi antanut koskaan yhtään mitään. Ei kai se ole edes tapana miniää lahjoa. Ei se kyllä oman lapsensa syntymäpäivääkään muistanut.
Yhden kerran mun mutsi kysyi, että mitä haluaisin lahjaksi kun täytin pyöreitä. Kerroin mitä haluaisin. Ei hän sitä ostanut, vaan parin kympin halpisjutun. Niitä sai siihen aikaan tilaajalahjana kun tilasi lehden.
No sit tuli myöhemmin veljen merkkipäivä. Mutsi kertoi, että aikoo ostaa lahjaksi sen, mitä minä olin aiemmin toivonut.
Tällä tavalla hän alleviivasi ja hieroi naamaani sen, että ei sillä ole mitään merkitystä mitä toivoin. Ja sen, että arvojärjestys se olla pitää. Tämä tuli selväksi.
Anoppini antoi noita tilaajalahjoja kummilapsilleen merkkipäivinä. Kauheaa rihkamaa.
Niitä heitin just hänem jäämistöstään ison kasan roskiin. Oli kerännyt vastaisen varalle😅
15.40 jatkaa
Vihille mennessäni mutsi antoi minulle itsellään käytössä aikoinaan olleen vanhan kukkaron, joka on leveä malli, mieheni hän lahjoi isäni vanhalla kangasnenäliinalla.
Tämä nenäliina oli nätisti kukkaron sisällä. Olis sinne kukkaroon mahtunut kokonsa puolesta kympin seteli tai isompikin seteli. Mut tulihan selväksi, että pennin pyörylää ei kyllä käyttänyt lahjaan, vaan kaivoi vintiltä nämä poismenevät-laatikosta.
Koska arvostus oli tiedossa, niin en vaivautunut mutsin hautajaisiin. Siihen olis mennyt rahaa.
Ostan lahjat aina kierrätysliikkeestä; ne voi aina palauttaa, jos ne eivät jostain syystä ole hyviä tai toivottuja. Minulle on hieman vieras ajatus valittaa lahjoista. On mukavaa, jos joku edes muisti syntymäpäiväni. Mihin aikuiset ylipäätään tarvitsevat lahjoja?
15.49 jatkaa
Ei siinä mitään, että saimme häälahjaksi mutsilta vintiltä napatun räkäliinan ja kulahtaneen kukkaron. Se taas on huomionarvoista, että mieheni vanhemmat eivät muistaneet mitenkään hääpäiväämme.
Molemmilla meistä on harvinaisen kitupiikkisukulaisia. Noh miehen sisarukset perheineen muutaman vuoden kuluttua kävi kodissamme. Perheitä kolme. Kukaan ei tuonut tuliaisia. Yks pariskunta jäi yllätyksekseni asumaan 3 päiväksi syöden kaapit tyhjäksi. Ketään en ollut kutsunut. Näihin upposi reippaasti rahaa ja vaivaa.
Näin meitä on moneen junaan. Minä vien jopa naapurille kahvipaketin kun poikkean kutsuttuna kahvikupposelle 15 minuutiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ostan lahjat aina kierrätysliikkeestä; ne voi aina palauttaa, jos ne eivät jostain syystä ole hyviä tai toivottuja. Minulle on hieman vieras ajatus valittaa lahjoista. On mukavaa, jos joku edes muisti syntymäpäiväni. Mihin aikuiset ylipäätään tarvitsevat lahjoja?
Olen pärjännyt hyvin lahjoitta. Mut sen harvan kerran kun sellaisen saa lähisukulaiselta, niin se on tyyliin vanha kirja, jossa kellastuneet sivut ja pokkarikokoa, eli tilaajalahja.
Siis minä en vain kehtaisi. Mieluummin ei sit mitään.
Toinen teistä on kahden pennin paskiainen - en vain tiedä kumpi...
Hyvä että aapeellä on sentään tapoja. Osaa kiittää lahjasta. Minun sukulaiset eivät osaa kiittää lahjasta. Senpä takiakin en enää lahjo heitä. Toinen syy on se, että on ollut täysin yksipuolista se muistaminen. Suuri ihmetyksen aihe on sekin, että minä en kutsu heitä käymään nykyään.
Kestikievari, hollitupa ja majoitustoiminta täyshoitoineen on nyt sitten loppu. Aikansa sitä yksipuolisesti kestitsin näitä tuulen huuhtomia prseitä.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin kerran työpaikasta, niin sain läksiäislahjaksi halvimman mahdollisen valkoisen posliinieläimen.
Kai se oli vittuilua.
Minä en saanut mitään, en edes korttia. Paska pulju.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin kerran työpaikasta, niin sain läksiäislahjaksi halvimman mahdollisen valkoisen posliinieläimen.
Kai se oli vittuilua.
Minä en saanut mitään, en edes korttia. Paska pulju.
Kunta-ala... taisi kunta olla konkurssissa. Onneksi en asu siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän palstan mukaan on aivan yhdentekevää, mitä anoppi antaa 2 euron vaasi tai 2000 euron desing vaasi, kuitenkin haukutaan, koska anoppi.
2 euron lahja on parempi. Jos on hutihankinta, niin sen voi heittää roskiin. 2000 euron lahja on paljon hankalampi tapaus.
Miten niin... ethän sä itse ole sitä rahaa käyttänyt, roskiin vaan.
Kun olin lapsi niin tätini toi monena vuonna lahjaksi oman lapsensa pieneksi jääneet sukkahousut :D
Mies täytti 30 vuotta. Äitini antoi lahjaksi vanhan mainoslippiksensä.
Vierailija kirjoitti:
Synttärit eivät ole mitään free loot box tapahtumia vaan toisen muistamista.
Mikä helvatan free loot box. Miksi et voi sanoa suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen höpöhöpö-stoori tänään 🥱
Sellainen kommentti sieltä taas.
Sellainen, sellainen, sellainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen höpöhöpö-stoori tänään 🥱
Sellainen kommentti sieltä taas.
Sellainen, sellainen, sellainen.
Kas kun ei toki toki toki toki
Vierailija kirjoitti:
Oliko hintalappu, vai mistä tiedät?
Minulle on kerran käynyt niin, että sain lahjaksi kynttilän, jossa ale-tarra -50.
No, huvittaa vieläkin. Ystäväni oli tunnetusti piti. Kynttilä kyllä paloi ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä on muistaminen.
Minä sain anopilta lahjaksi laminoidun BMI-taulukon. Ei ollut edes synttäri tai joulu.
T. miniä, joka sai anopilta lahjaksi laminoidun BMI-taulukon
Oliks porsas?