Mikä tyhmistyttää Suomen pojat? Mikseivät pärjää tytöille Pisa-testeissä
Kommentit (80)
Matematiikka
Kantasuomalaiset 490 p.
1. polven maahanmuuttajat 411 p
2. polven maahanmuuttajat 441 p.
Lukutaito
Kantasuomalaiset 499 p.
1. polven maahanmuuttajat 382 p.
2. polven maahanmuuttajat 438 p.
Miehet perustavat mieluummin menestyviä yrityksiä kuin nyhjäävät turhaan koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.
Erinomainen huomio ja niin totta
Kyllä Suomessa on ollut perinteosesti niitä nörttipoikia mutta eivät ole järin arvostettuja oman tai vastakkaisen sukupuolen keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet lukevat Suomessa kovia tieteitä, teknologiaa ja luonnontieteitä, ja naiset lukevat pulinapohjaisia pehmotieteitä. Kaikki Suomen Nobelit ovat menneet miehille, eikä suomalaiset naiset ole voittaneet yhtään Nobelia. Korkeimmat teknologian ja matematiikan palkinnot Suomessa ovat menneet miehille, eikä suomalaiset naiset ole voittaneet yhtään teknologian tai matematiikan korkeinta palkintoa. Tyypillinen mensalainen Suomessa on suomensuomalainen mies, joka on diplomi-insinööri koulutukseltaan. Kaikki kovatuloisimmat suomalaiset ovat joka vuosi miehiä. Mikä suomalaisia naisia oikein vaivaa? Eikö terapia parannakaan naisia?
Miksi valehtelet?
Esimerkiksi palkituin tämän hetken matemaatikko Suomessa on nainen (ja vieläpä 3 lapsen äiti)
Naiset ei käy Mensan testeissä, ei niitä sellaiset kiinnosta. Mensan jäsenten sukupuolijakauma on sama kuin testeihin menevien.
Luonnontieteiden korkeakouluopiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista enemmistö on naisia.
Älä puhu paskaa. Ainoa suomalainen Fields-palkinnon eli Fieldsin mitalin voittanut matemaatikko on Lars Ahlfors. Hän sai arvostetun tunnustuksen vuonna 1936 ansiokkaasta kompleksianalyysin tutkimuksestaan, jolloin palkinto jaettiin historiansa ensimmäisen kerran. Fields -palkinto on matematiikan Nobel.
Osaatko lukea? "Tämän hetken"
Kun Lars Ahlfors aloitti matemaatiikan yliopisto-opinnot, siellä ei naisia ollut käytännöstä lainkaan (naisten pääsy koulutukseen oli hyvin vaikeaa).
Fieldsin palkinto ei toisekseen ole matematiikan Nobel, se on pelkästään nuorten lupaavien tutkijoiden palkinto, yli 40-vuotias ei sitä voi saada. Lars Ahlfors oli 28 v.
Pojat pärjäsivät liian hyvin kun matematiikka oli pääsykokeissa tärkeässä roolissa. Siksi sen merkitystä piti laskea.
Yliopistot olivat menneet tähän koska ne olivat huomanneet että matematiikassa hyvin pärjänneet suorittavat yliopiston hyvin arvosanoin. Tästä piti päästä eroon jotta naiset pärjäävät pääsykokeissa.
Miten "pojat" voisivat pärjätä yliopiston pääsykokeissa, kun eivät pärjää peruskoulussakaan, ap?
Heikkolahjaiset isät. Äidit joutuvat valitsemaan siitä surkeasta joukosta, mikä tarjolla. Naiset ovat akateemisia lähes kaikki, miehistä vain muutama prosentti.
Sivistymätön isä ei näytä mallia lukemalla kirjoja, viemällä museoihin, keskustelemalla evoluutiosta tai maailmanhistorian käänteistä. Miehen malli ratkaisee pojan tulevaisuuden.
Vierailija kirjoitti:
Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.
Ai niin kuin lääketiede ja oikeustiede? Naisvaltaisia molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Pojat pärjäsivät liian hyvin kun matematiikka oli pääsykokeissa tärkeässä roolissa. Siksi sen merkitystä piti laskea.
Yliopistot olivat menneet tähän koska ne olivat huomanneet että matematiikassa hyvin pärjänneet suorittavat yliopiston hyvin arvosanoin. Tästä piti päästä eroon jotta naiset pärjäävät pääsykokeissa.
Hehheh. Matemaatiikan painoarvoa päinvastoin nostettiin ja mitä siitä seurasi: naiset alkoivat opiskella enemmän pitkää matematiikkaa ja ottivat vielä suuremman osuuden yliopiston opiskelupaikoista.
Vierailija kirjoitti:
Pojat pärjäsivät liian hyvin kun matematiikka oli pääsykokeissa tärkeässä roolissa. Siksi sen merkitystä piti laskea.
Yliopistot olivat menneet tähän koska ne olivat huomanneet että matematiikassa hyvin pärjänneet suorittavat yliopiston hyvin arvosanoin. Tästä piti päästä eroon jotta naiset pärjäävät pääsykokeissa.
Ei vaan päinvastoin. Poikia haluttiin yliopistoon lisää ja siksi matikasta (ja fysiikasta) alettiin antaa enemmän pisteitä kuin muista aineista. Tästä seurasi vain se että tytöt alkoivat opiskella enemmän niitä. Poikien osuus yliopistoissa ei kasvanut vaan laski entisestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tytöt eivät kiinnostu fiksuista ja koulumyönteisistä pojista.
Höpsis
"Matalampi koulutustaso on yhteydessä suurempaan riskiin jäädä kokonaan parisuhteiden ulkopuolelle"
Miten tuo lainaus liittyy siihen ketkä pojat ovat tyttöjen mielestä kuuminta hottia yläkoulussa ja lukiossa ja ketkä eivät?
Ai ihan yhtäkkiä n. 20-vuotiaana se miesmaku muuttuu?
Ei ne heikkolahjaiset dropout-pojat ole yhtään koskaan tyttöjen suosiossa.
Tuskin se miesmaku oleellisesti muuttuu, mutta vanhempana saatetaan ottaa älykäs mies ihan jälkikasvun takia, vaikka sukat eivät pyörisikään jalassa. Lukioikäisenä ei tarvitse näitä asioita miettiä, joten voi kuolata niitä komeita ja sosiaalisia seiskapuolen urheilijapoikia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tytöt eivät kiinnostu fiksuista ja koulumyönteisistä pojista.
Höpsis
"Matalampi koulutustaso on yhteydessä suurempaan riskiin jäädä kokonaan parisuhteiden ulkopuolelle"
Miten tuo lainaus liittyy siihen ketkä pojat ovat tyttöjen mielestä kuuminta hottia yläkoulussa ja lukiossa ja ketkä eivät?
Ai ihan yhtäkkiä n. 20-vuotiaana se miesmaku muuttuu?
Ei ne heikkolahjaiset dropout-pojat ole yhtään koskaan tyttöjen suosiossa.
Tuskin se miesmaku oleellisesti muuttuu, mutta vanhempana saatetaan ottaa älykäs mies ihan jälkikasvun takia, vaikka sukat eivät pyörisikään jalassa. Lukioikäisenä ei tarvitse näitä asioita miettiä, joten voi kuolata niitä komeita ja sosiaalisia seiskapuolen urheilijapoikia.
Ei seiska ole huono lukiossa.
Seiskan tyttö (nykyinen DI)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet lukevat Suomessa kovia tieteitä, teknologiaa ja luonnontieteitä, ja naiset lukevat pulinapohjaisia pehmotieteitä. Kaikki Suomen Nobelit ovat menneet miehille, eikä suomalaiset naiset ole voittaneet yhtään Nobelia. Korkeimmat teknologian ja matematiikan palkinnot Suomessa ovat menneet miehille, eikä suomalaiset naiset ole voittaneet yhtään teknologian tai matematiikan korkeinta palkintoa. Tyypillinen mensalainen Suomessa on suomensuomalainen mies, joka on diplomi-insinööri koulutukseltaan. Kaikki kovatuloisimmat suomalaiset ovat joka vuosi miehiä. Mikä suomalaisia naisia oikein vaivaa? Eikö terapia parannakaan naisia?
Miksi valehtelet?
Esimerkiksi palkituin tämän hetken matemaatikko Suomessa on nainen (ja vieläpä 3 lapsen äiti)
Naiset ei käy Mensan testeissä, ei niitä sellaiset kiinnosta. Mensan jäsenten sukupuolijakauma on sama kuin testeihin menevien.
Luonnontieteiden korkeakouluopiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista enemmistö on naisia.
Teknologian ja luonnontieteiden osaajista Suomessa ylivoimainen enemmistö on miehiä, jopa Helsingin Sanomat juuri raportoi asiasta. Sinulla on päässä yleissivistysvaje.
Sulla on selkeästi ongelmia lukutaidossa, niin kuin muillakin pojilla?
Luonnontieteiden opiskelijoissa on enemmistö naisia. En kirjoittanut mitään tekniikan opiskelijoista. Heissäkin kyllä naisten osuus kasvaa vuosi vuodelta. DI-opiskelijoista kolmasosa on naisia.
Teknologia ja luonnontieteet ovat Suomessa poikkeuksellisen miesvaltaisia aloja. Jopa HS kertoi tämän jutussaan äskettäin. Mitään muutosta näiden alojen sukupuolijakaumassa ei ole tapahtunut vuosikymmeniin, ihan tiedoksi vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Negroilla on maailman alhaisin älykkyysosamäärä ihmisroduista, ja nimenomaisesti S2-pojista juuri negropojat heikentävät PISA-tuloksia kaikkialla missä heitä on.
Vaikka tuloksista otetaan pois S2-oppilaat, ne on silti ihan yhtä huonot poikien kohdalla. S2-oppilaita on prosentuaalisesti niin vähän.
Mitä enemmän on tullut maahan muuttoa kehitysmaista, sitä huonommaksi oppimistulokset Suomessa ovat käyneet. Maahan muutto on tuhonnut Suomen peruskoulun. Kiitoksia vaan, hölmöläiset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet lukevat Suomessa kovia tieteitä, teknologiaa ja luonnontieteitä, ja naiset lukevat pulinapohjaisia pehmotieteitä. Kaikki Suomen Nobelit ovat menneet miehille, eikä suomalaiset naiset ole voittaneet yhtään Nobelia. Korkeimmat teknologian ja matematiikan palkinnot Suomessa ovat menneet miehille, eikä suomalaiset naiset ole voittaneet yhtään teknologian tai matematiikan korkeinta palkintoa. Tyypillinen mensalainen Suomessa on suomensuomalainen mies, joka on diplomi-insinööri koulutukseltaan. Kaikki kovatuloisimmat suomalaiset ovat joka vuosi miehiä. Mikä suomalaisia naisia oikein vaivaa? Eikö terapia parannakaan naisia?
Miksi valehtelet?
Esimerkiksi palkituin tämän hetken matemaatikko Suomessa on nainen (ja vieläpä 3 lapsen äiti)
Naiset ei käy Mensan testeissä, ei niitä sellaiset kiinnosta. Mensan jäsenten sukupuolijakauma on sama kuin testeihin menevien.
Luonnontieteiden korkeakouluopiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista enemmistö on naisia.
Älä puhu paskaa. Ainoa suomalainen Fields-palkinnon eli Fieldsin mitalin voittanut matemaatikko on Lars Ahlfors. Hän sai arvostetun tunnustuksen vuonna 1936 ansiokkaasta kompleksianalyysin tutkimuksestaan, jolloin palkinto jaettiin historiansa ensimmäisen kerran. Fields -palkinto on matematiikan Nobel.
Osaatko lukea? "Tämän hetken"
Kun Lars Ahlfors aloitti matemaatiikan yliopisto-opinnot, siellä ei naisia ollut käytännöstä lainkaan (naisten pääsy koulutukseen oli hyvin vaikeaa).
Fieldsin palkinto ei toisekseen ole matematiikan Nobel, se on pelkästään nuorten lupaavien tutkijoiden palkinto, yli 40-vuotias ei sitä voi saada. Lars Ahlfors oli 28 v.
Yksikään suomalainen nainen ei ole voittanut matematiikan, teknologian tai tieteen korkeinta palkintoa. Mikä tässä on nyt niin vaikea ymmärtää? Huiput ovat miehiä Suomessa ja muuallakin. Get over it!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska tytöt eivät kiinnostu fiksuista ja koulumyönteisistä pojista.
Höpsis
"Matalampi koulutustaso on yhteydessä suurempaan riskiin jäädä kokonaan parisuhteiden ulkopuolelle"
Miten tuo lainaus liittyy siihen ketkä pojat ovat tyttöjen mielestä kuuminta hottia yläkoulussa ja lukiossa ja ketkä eivät?
Ai ihan yhtäkkiä n. 20-vuotiaana se miesmaku muuttuu?
Ei ne heikkolahjaiset dropout-pojat ole yhtään koskaan tyttöjen suosiossa.
Tuskin se miesmaku oleellisesti muuttuu, mutta vanhempana saatetaan ottaa älykäs mies ihan jälkikasvun takia, vaikka sukat eivät pyörisikään jalassa. Lukioikäisenä ei tarvitse näitä asioita miettiä, joten voi kuolata niitä komeita ja sosiaalisia seiskapuolen urheilijapoikia.
Ei seiska ole huono lukiossa.
Seiskan tyttö (nykyinen DI)
Ei olekaan huono vaan keskitasoa. Jos haluaa saada tyttöjä, kannattaa panostaa opiskelun sijaan urheiluun ja kaljaan. Entisenä teekkarina varmaan muistat miten ne sun miespuoliset opiskelutoverit olivat sinkkuja suurin osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistojen pääsykokeet on korvattu koulutodistuksilla, miksi myös suomalaisten yliopistojen suorituskyky on heikentynyt nopeasti.
No ei nyt kokonaan korvattu, n. puolet
Puolet jäljellä olleista pääsykokeista, jotka olivat jo valmiiksi vähemmistössä.
Miksi valehtelet?
Esimerkiksi Helsingin oikikseen vain 40 % otetaan todistusvalinnassa. Lääkikset 50 %.
Tietääkseni Suomessa on muutama opinahjo näiden lisäksi. Miten on pääsykokeiden kanssa, valitaanko niiden joukosta pelkästään pääsykokeen tuloksen pohjalta, vai onko kyseessä todistus + pääsykoe? Muistikuvani mukaan on käytetty sekä että menetelmää.
Vierailija kirjoitti:
Miehet perustavat mieluummin menestyviä yrityksiä kuin nyhjäävät turhaan koulussa.
Ne yritykset joita kouluja käymättömät miehet* perustavat, ovat harvemmin menestyviä. Satojen tuhansien joukosta löytyy sitten muutama poikkeus joka vahvistaa säännön.
*) Sama koskee naisia.
Naiset on päätetty päästää työelämään minkä takia heille piti kehittää ammatttteja joihin miehet eivät halua. Siksi piti kasvattaa julkista sektoria jotta kaikille naisille löytyy töitä. Tässä on onnistuttu Suomessa parhaiten. Siksi meillä on suurin julkinen sektori ja eniten naisia käsienheiluttelutöissä, joissa kulutetaan verorahoja mielikuvituksellisissa toimenpiteissä.