Lue keskustelun säännöt.
Kadehdin teitä, jotka ette tarvitse ketään
21.08.2026 |
Monesti täälläkin on saanut lukea yksinäisistä ihmisistä lukiessaan, että monikaan ei tarvitse ystäviä tai kumppania. Olen aidosti kateellinen teille, jotka pystytte elämään aina yksin. Tai pystyn minäkin yksin elämään, mutta on tämä aika ankeaa hommaa näin pidemmän päälle.
Ehkä sitä joskus itsekin oppii tästä yksin olemisesta nauttimaan ja arvostamaan, mutta olisi kyllä kiva kun olisi kaveri/kumppani jonka kanssa vaikka pelata iltaisin korttia, käydä jossain tapahtumissa, eräillä jne.
Saa tuntemaan itsensä kyllä todella paskaksi ihmiseksi kun kukaan ei halua aikaansa kanssani viettää, mutta syynsähän sillekin on oltava ja lienee vain ansaittua jäädä yksin.
Terveisin Naispelko33
Kommentit (30)
Jokainen tarvitsee Jeesusta Kristusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No juu, sinänsä kai onni onnettomuudessa, että on kokemusta niin paskoista ihmisistä, että näihin verrattuna yksinolo on armollisuutta. Riskiä ei ota, että kukaan enää pääsee tätä rauhaa pilaamaan.
Rumana miehenä on pakko elää yksin koska ei tässä ole muita vaihtoehtoja.
En ymmärrä ihmisiä, jotka tarvitsee lauman. Tai edes toisen. Yksinolo on mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Rumana miehenä on pakko elää yksin koska ei tässä ole muita vaihtoehtoja.
Pää kiinni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me diginatiivit olemme tottuneet käyttämään pikaviestimiä ja somea jo lapsesta lähtien. Ei tarvitse fyysisesti kyhjöttää vieri vieressä, vaan voi chattailla tuhansien ihmisten kanssa ihan kotisohvalta.
Kyllä he yksin viihtyvätkin tarvitsevat ihmiskontaktia, tajusi sitä tai ei. Ihminen lajina tarvitsee, vaikka voi myös tänä päivänä selviytyä yksinkin. Selviytyminen ei kuitenkaan takaa että voi hyvin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on alkujaan laumaeläin. Yksinäisyys sopii vain harvoille. Olisikohan niin, että monella tulee se sosiaalinen kiintiö täyteen jo töissä? Päivät pitkät yksin on vähän eri asia kuitenkin.
Voi pitää paikkansa. Minulle riittää, kun näen ystäviä noin kerran kuussa ja kumppania en tarvitse. Töissä tulee puhuttua tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on alkujaan laumaeläin. Yksinäisyys sopii vain harvoille. Olisikohan niin, että monella tulee se sosiaalinen kiintiö täyteen jo töissä? Päivät pitkät yksin on vähän eri asia kuitenkin.
Voi pitää paikkansa. Minulle riittää, kun näen ystäviä noin kerran kuussa ja kumppania en tarvitse. Töissä tulee puhuttua tarpeeksi.
Mieli voi sanoa, että pärjään / viihdyn ja voin hyvin yksinkin. Sitten vuosien mittaan kropassa alkaa näkyä oireita (ja ehkä siellä päässäkin), ne voivat johtua myös riittämättömästä sosiaalisesta kontaktista jne. no, sanotaanko että yksilöllistä mutta ei laumaeläimestä tehdä sooloeläintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No juu, sinänsä kai onni onnettomuudessa, että on kokemusta niin paskoista ihmisistä, että näihin verrattuna yksinolo on armollisuutta. Riskiä ei ota, että kukaan enää pääsee tätä rauhaa pilaamaan.
Nojoo, ymmärrän varsin hyvin tämän kannan. Maailma kantaa päällään kaikenlaisia hyväksikäyttäjiä ja muita kusipäitä, ja jos heidän kanssaan joutuu tekemisiin niin yksinolo on varmasti yhtä luksusta. Vaikka moni varmasti siitä huolimatta kaipaa seuraa, näistä lienee hyviä esimerkkejä ne, jotka aina palaavat väkivaltaisiin suhteisiin yms.
Terveisin Naispelko33
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on alkujaan laumaeläin. Yksinäisyys sopii vain harvoille. Olisikohan niin, että monella tulee se sosiaalinen kiintiö täyteen jo töissä? Päivät pitkät yksin on vähän eri asia kuitenkin.
Voi pitää paikkansa. Minulle riittää, kun näen ystäviä noin kerran kuussa ja kumppania en tarvitse. Töissä tulee puhuttua tarpeeksi.
Mieli voi sanoa, että pärjään / viihdyn ja voin hyvin yksinkin. Sitten vuosien mittaan kropassa alkaa näkyä oireita (ja ehkä siellä päässäkin), ne voivat johtua myös riittämättömästä sosiaalisesta kontaktista jne. no, sanotaanko että yksilöllistä mutta ei laumaeläimestä tehdä sooloeläintä.
Vanhana tulee oireita, myös sinulle, vaikka eläisit täydellistä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät kaikki ole laumaeläimiä ja tarvitse sosiaalisia kontakteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on alkujaan laumaeläin. Yksinäisyys sopii vain harvoille. Olisikohan niin, että monella tulee se sosiaalinen kiintiö täyteen jo töissä? Päivät pitkät yksin on vähän eri asia kuitenkin.
Voi pitää paikkansa. Minulle riittää, kun näen ystäviä noin kerran kuussa ja kumppania en tarvitse. Töissä tulee puhuttua tarpeeksi.
Mieli voi sanoa, että pärjään / viihdyn ja voin hyvin yksinkin. Sitten vuosien mittaan kropassa alkaa näkyä oireita (ja ehkä siellä päässäkin), ne voivat johtua myös riittämättömästä sosiaalisesta kontaktista jne. no, sanotaanko että yksilöllistä mutta ei laumaeläimestä tehdä sooloeläintä.
Ympärille ei tarvitse mitään laumaa, vaan muutaman hyvän ihmisen, jos niitäkään. Eikä sellaisia jaksa loputtomiin etsiä, jotka olisivat sekä hyviä että kiinnostuneita juuri minusta. Helpompaa olla itsekseen ja nauttia omasta rauhastaan ja olemisestaan juuri miten haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieli voi sanoa, että pärjään / viihdyn ja voin hyvin yksinkin. Sitten vuosien mittaan kropassa alkaa näkyä oireita (ja ehkä siellä päässäkin), ne voivat johtua myös riittämättömästä sosiaalisesta kontaktista jne. no, sanotaanko että yksilöllistä mutta ei laumaeläimestä tehdä sooloeläintä.
Oireita tulee ihmisistä. Oma rauha ja vapaus on korvaamatonta.
En ymmärrä ihmisiä, jotka tarvitsevat sosiaalisia kontakteja.
Vierailija kirjoitti:
Rumana miehenä on pakko elää yksin koska ei tässä ole muita vaihtoehtoja.
No rumuus ei kaverien puutteeseen vaikuta. Ja kyllä varmasti rumakin mies kumppanin löytää jos on tuuria matkassa ja kohtaa "sen oikean". Itse jaksan aina ihmetellä miten epäsiistit ja paskalta haisevat miehet onnistuu saamaan ihan hyviä naisia. Joko ne naiset on todella epätoivoisia tai sitten ne miehet vaan osaa hurmata ne.
Itse olen sen verran ruma, että mitkään deittiäpit on ihan yhtä tyhjän kanssa, eikä mulla ole pätkääkään mitään karismaa millä nainen hurmata. Suht supliikki osaan kyllä olla jos toinen osapuoli on jotenkin ennestään tuttu, mutta tuntemattomien kanssa olen ihan toivoton.
Terveisin Naispelko33
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on alkujaan laumaeläin. Yksinäisyys sopii vain harvoille. Olisikohan niin, että monella tulee se sosiaalinen kiintiö täyteen jo töissä? Päivät pitkät yksin on vähän eri asia kuitenkin.
Ihmisiä on erilaisia ja hyvin erilaisilla piirteillä varustettuja. Tämä vastaa ihmiskunnan tarpeita: se on aina tarvinnut yksilöitä eri tehtäviin. Myös yksin viihtyviä ja pärjääviä ihmisiä on tarvittu aina, vaikkapa ruuan hankkimiseen, pitkien matkojen taittamiseen yksin, tiedusteluun/alueiden tutkimiseen jne. On harhaluulo, että ihmiset olisivat nököttämeet kylissä keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on alkujaan laumaeläin. Yksinäisyys sopii vain harvoille. Olisikohan niin, että monella tulee se sosiaalinen kiintiö täyteen jo töissä? Päivät pitkät yksin on vähän eri asia kuitenkin.
Voi pitää paikkansa. Minulle riittää, kun näen ystäviä noin kerran kuussa ja kumppania en tarvitse. Töissä tulee puhuttua tarpeeksi.
Mieli voi sanoa, että pärjään / viihdyn ja voin hyvin yksinkin. Sitten vuosien mittaan kropassa alkaa näkyä oireita (ja ehkä siellä päässäkin), ne voivat johtua myös riittämättömästä sosiaalisesta kontaktista jne. no, sanotaanko että yksilöllistä mutta ei laumaeläimestä tehdä sooloeläintä.
Vanhana tulee oireita, myös sinulle, vaikka eläisit täydellistä elämää.
Totta, mutta tässä ketjussa oli kyse tietystä asiasta.
Nuorempana edes sukulaiset halusivat seuraa, nykyään eivät edes ne.
En sanoisi, että se olisi ihanneolotila, mutta jossain vaiheessa sitä oppi elämään realismin mukaan.
Jos seura ei kelpaa muille, oma seura on ihan hyvä seura. Pahemminkin voisi olla, kuten olla naimisissa jonkun pahoinpitelijän kanssa.
Ihminen on alkujaan laumaeläin. Yksinäisyys sopii vain harvoille. Olisikohan niin, että monella tulee se sosiaalinen kiintiö täyteen jo töissä? Päivät pitkät yksin on vähän eri asia kuitenkin.