Lue keskustelun säännöt.
Yhdysvaltain valtionvelka kasvoi yli 40 biljoonaan dollariin
20.08.2026 |
40 tuhatta miljardia! Mutta onko se paljon vai vähän, vaikka meihin ja talouksien kokoon suhteutettuna? Ja että dollarilla on vieläkin melkoisen iso asema reservivaluuttana + raaka-ainekaupan maksuvälineenä.
Näitä lukuja on ihan turha heitellä, jos niitä ei suhteuteta mihinkään.
Ja miksi tästä ei päästä yksimielisyyteen, että biljoona ja triljoona tarkoittaisi edes samaa lammen molemmin puolin?
Nythän USA:ssa biljoona tarkoittaa meidän miljardia??? vaimitensemeni?
Herrrmot meni tänäkin aamuna tästä.
Kommentit (41)
"Suurin virhelähde on englanninkielisen tekstin suorassa kääntämisessä tai talousuutisten tulkinnassa:
Englannin sana "billion" ei ole suomeksi biljoona, vaan miljardi (10).Englannin sana "trillion" ei ole suomeksi triljoona, vaan biljoona (10)."
Mutta Trump luottaa siihen, että kukaan ei vaadi heitä maksamaan velkoja. Siksi sitä voi ottaa rajattomasti, eikä kansakaan välitä.
Koko valtio on niin korruptoitunut, että Venäjä jää kohta toiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen valtionvelka on nyt noin 200Mrd€.
Jos sanotaan nyt karkeasti, että USA on taloudeltaan 100 x Suomi, niin onhan niillä velkaa yli tuplat.
Ja tämä on tosiaan karkea heitto. Ilman mitään valuuttakursseja. $=€
Ja tässä ei ole mukana muiden julkisyhteisöjen velkoja.
Tekoäly antoi valtionvelaksi/henkilö USA:ssa noin 120.000$ ja Suomessa 35.000€, että tämän mukaan velkaa on USA:ssa yli 3x enemmän per nuppi. Mutta riippuu laskijasta ja tavasta.
Ja sitten vielä tämä:
Velkasuhde: USA: Velka suhteessa BKT:hon on noin 122–134 %
Valtioidenhan ei tarvitse maksaa velkojaan ja muutenkin velka on vain numero.
Vierailija kirjoitti:
Valtioidenhan ei tarvitse maksaa velkojaan ja muutenkin velka on vain numero.
Asia ei ole noin yksinkertainen. Esimerkiksi Suomi maksaa ulkomaalaisista lainoistaan korkoa. Sen sijaan Yhdysvalloilla on oma valuutta, joten se voi tavallaan ottaa lainaa itseltään. Tai painaa lisää dollareita. Tosin jos ne lasketaan kansalaisten lompakoihin, se aiheuttaa hintojen nousua.
Vierailija kirjoitti:
"Suurin virhelähde on englanninkielisen tekstin suorassa kääntämisessä tai talousuutisten tulkinnassa:
Englannin sana "billion" ei ole suomeksi biljoona, vaan miljardi (10).Englannin sana "trillion" ei ole suomeksi triljoona, vaan biljoona (10)."
Mutta Trump luottaa siihen, että kukaan ei vaadi heitä maksamaan velkoja. Siksi sitä voi ottaa rajattomasti, eikä kansakaan välitä.
Koko valtio on niin korruptoitunut, että Venäjä jää kohta toiseksi.
Mutta ne korkomenot on aika kamalat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valtioidenhan ei tarvitse maksaa velkojaan ja muutenkin velka on vain numero.
Mutta korot pitää maksaa ja jenkeille se meinaa jotain Suomen budjetin verran korkoja joka vuosi -)))!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Suurin virhelähde on englanninkielisen tekstin suorassa kääntämisessä tai talousuutisten tulkinnassa:
Englannin sana "billion" ei ole suomeksi biljoona, vaan miljardi (10).Englannin sana "trillion" ei ole suomeksi triljoona, vaan biljoona (10)."
Mutta Trump luottaa siihen, että kukaan ei vaadi heitä maksamaan velkoja. Siksi sitä voi ottaa rajattomasti, eikä kansakaan välitä.
Koko valtio on niin korruptoitunut, että Venäjä jää kohta toiseksi.
Mutta ne korkomenot on aika kamalat.
Trumplandiassa ei millään muulla ole väliä, kuin Trumpin suvulla.
Vähänkö huvitti, kun tuli pommiuhka Trumpin lentokoneeseen, niin kenellekään ei kerrottu mitään ja Trump vaihtoi konetta, jättäen henkilökunnan syötiksi.
Kun asia tuli ilmi, lehdistösihteeri irtisanoutui välittömästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtioidenhan ei tarvitse maksaa velkojaan ja muutenkin velka on vain numero.
Asia ei ole noin yksinkertainen. Esimerkiksi Suomi maksaa ulkomaalaisista lainoistaan korkoa. Sen sijaan Yhdysvalloilla on oma valuutta, joten se voi tavallaan ottaa lainaa itseltään. Tai painaa lisää dollareita. Tosin jos ne lasketaan kansalaisten lompakoihin, se aiheuttaa hintojen nousua.
Ja höpsistä nyt. Valtion taloushallinto ei tainnut olla sinun juttusi?
Keille USA on velkaa? Israel ja Japani?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jenkkien korkomenot vuodessa TUHAT BILJARDIA. Se on paljon nappuloita.
Vierailija kirjoitti:
Keille USA on velkaa? Israel ja Japani?
sIJOITTAJILLE JA kIINALLE. iSRAELIHAN usa RAHOITTAA JOKA VUOSI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se ole kuin reilu 100000 naamaa kohti.
Taskurahoja.
Suurimmat ulkomaiset velkojat (arviolta noin 1,1–1,2 biljoonaa dollaria per maa historian ja viimeisimpien U.S. Department of the Treasury tietojen mukaan):
Japani: Ykkössijalla, omistaa selvästi eniten USA:n velkaa (yli 1,1 biljoonaa dollaria).
Iso-Britannia: Toisella sijalla.
Kiina (Manner-Kiina): Kolmannella sijalla (omistuksia on vähennetty merkittävästi aiemmista vuosista, nyt noin 680 miljardia dollaria).
Muita merkittäviä omistajia ovat mm. Belgia, Kanada, Luxemburg ja Cayman-saaret.
Israel pitää hallussaan pienehköä määrää Yhdysvaltain valtionlainoja osana oita valuuttavarantojaan, mutta se on globaalissa mittakaavassa hyvin pieni tekijä suhteessa Japaniin tai Kiinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keille USA on velkaa? Israel ja Japani?
Kiina, Japani, Belgia, UK ja Kanada, mutta ensisijaisesti omille kotimaisille sijoittajilleen, instituutioilleen ja Yhdysvaltain keskuspankille (Federal Reserve).
Eihän se velka, vaan ne kulut. Ja silläkin on merkitystä, että kenelle valtio on velkaa.
Esim. Japani:
"Japanin valtionvelka on suhteessa maan bruttokansantuotteeseen (BKT) kehittyneiden teollisuusmaiden suurin, noin 250–260 prosenttia. Velkaa on kertynyt yhteensä yli tuhat biljoonaa jeniä, mutta tilannetta vakaannuttaa se, että suuri osa velasta on maan sisällä omistettua. [1, 2, 3, 4]
Velan rakenne ja tausta
Ennätyssuhde: Velan suhde BKT:hen on pysytellyt pitkään yli 250 prosentissa, mikä on poikkeuksellisen paljon verrattuna muihin suuriin talouksiin. [1, 2]
Kotimainen omistus: Noin 90–95 prosenttia Japanin valtionvelasta on maan omaa kotimaista velkaa, ja sen omistavat pääasiassa japanilaiset instituutiot ja keskuspankki. [1]
Pieni ulkomaanriski: Koska velka on pääosin maan omaa valuuttaa (jenejä) ja kotimaisissa käsissä, Japani ei ole altis samanlaisille äkillisille ulkomaisille luottamuskriiseille kuin ulkomaiseen valuuttaan velkaantuneet valtiot.
Tämä jää usein huomiotta.
Vierailija kirjoitti:
Jenkkien korkomenot vuodessa TUHAT BILJARDIA. Se on paljon nappuloita.
Eiku siis tuhat miljardia.
Vierailija kirjoitti:
Jenkkien korkomenot vuodessa TUHAT BILJARDIA. Se on paljon nappuloita.
Ei mikään ongelma. Painaa painokoneella tuhat biljardia dollaria uutta rahaa ja maksaa korot pois.
Vierailija kirjoitti:
Eihän se velka, vaan ne kulut. Ja silläkin on merkitystä, että kenelle valtio on velkaa.
Esim. Japani:
"Japanin valtionvelka on suhteessa maan bruttokansantuotteeseen (BKT) kehittyneiden teollisuusmaiden suurin, noin 250–260 prosenttia. Velkaa on kertynyt yhteensä yli tuhat biljoonaa jeniä, mutta tilannetta vakaannuttaa se, että suuri osa velasta on maan sisällä omistettua. [1, 2, 3, 4]
Velan rakenne ja tausta
Ennätyssuhde: Velan suhde BKT:hen on pysytellyt pitkään yli 250 prosentissa, mikä on poikkeuksellisen paljon verrattuna muihin suuriin talouksiin. [1, 2]
Kotimainen omistus: Noin 90–95 prosenttia Japanin valtionvelasta on maan omaa kotimaista velkaa, ja sen omistavat pääasiassa japanilaiset instituutiot ja keskuspankki. [1]
Pieni ulkomaanriski: Koska velka on pääosin maan omaa valuuttaa (jenejä) ja kotimaisissa käsissä, Japani ei ole altis samanlaisille äkillisille ulkomaisille luottamuskriiseille kuin ulkomaiseen valuuttaan velkaantuneet valtiot.
Tämä jää usein huomiotta.
Vielä useammin jää huomiotta mistä otsikossa puhuttiin. Nyt siis kyseessä USAn valtion velka. Ja usein jää huomiotta et osavaltioillakin melkoiset velat siihen päälle!
Voiko USA tuhoutua velkaansa?
Kyllä voi. Vaikka Yhdysvallat voi teknisesti tulostaa omia dollareitaan velkojen maksuun, hallitsematon velkaantuminen voi johtaa taloudelliseen romahdukseen kolmen mekanismin kautta:
1. Korkospiraali (Debt Spiral)
Yhdysvaltain velka ylitti juuri historiallisen 40 biljoonan dollarin rajan. Kun velkamäärä kasvaa ja korot nousevat, pelkät velan korkomenot alkavat viedä jättimäisen osan valtion budjetista. Vuosittaiset korkokulut ovat jo ylittäneet biljoona dollaria. Jos korkojen maksuun on otettava jatkuvasti lisää velkaa, valtio ajautuu spiraaliin, jossa rahaa ei riitä enää armeijalle, terveydenhuollolle tai infrastruktuurille.
2. Luottamuksen menetys ja hyperinflaatio
Jos sijoittajat (kuten suuret eläkerahastot tai ulkovallat) alkavat pelätä, ettei USA selviä veloistaan, ne vaativat sijoituksilleen huomattavasti korkeampaa korkoa. Jos Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) yrittäisi ratkaista tämän vain painamalla rajattomasti uutta rahaa velkojen kuittaamiseksi, dollarin arvo romahtaisi. Tämä johtaisi rajuun inflaatioon (rahan arvon alenemiseen), mikä tuhoaisi kansalaisten ostovoiman ja säästöt.
3. Dollarin supervaltiasaseman mureneminen
Yhdysvaltojen suurin etu on se, että dollari on maailman pääasiallinen varantovaluutta. Öljy ja muut raaka-aineet hinnoitellaan dollareissa, joten maailmalla on pakko olla dollareita. Jos luottamus USA:n talouteen menee ja maailma siirtyy käyttämään muita valuuttoja (tai esimerkiksi kultaa ja kryptovaluuttoja), USA menettää kykynsä velkaantua halvalla muiden maiden kustannuksella.
Sielläkin talousnerot vallassa, ja Sirpa ja Teemu fanittaa.