Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten uhmaikäinen hoidetaan oikealla tavalla pois kiikusta
25.05.2007 |
Tilanne:
Ollaan uhmaikäisen kanssa ulkona, mutta pitää lähteä laittamaan ruokaa. Uhmaikäinen ei halua lopettaa kiikkumista, vaan kurtistaa kulmat ja sanoo EI.
No niin, miten tämä tilanne pitäisi hoitaa niin että se menisi kasvatuksellisesti eniten oikein? Ellei houkuttelu ja harhautus onnistu, vaihtoehtona on ainoastaan erilaisia huutoa sisältäviä toimintatapoja. Tässä joitain vaihtoehtoja:
a) Äiti toteaa, että lapsi saa vielä kahdet vauhdit ja sitten mennään sisälle. Vauhtien jälkeen lapsi tietysti haluaa edelleen kiikkua, mutta äiti toteaa, että kahdet vauhdit on kiikuttu ja nyt mennään ruuan laittoon. Äiti nostaa rimpuilevan lapsen pois kiikusta ja raahaa itkupotkuraivarin saaneen uhmiksen sisälle.
b) Äiti toteaa, että sitten lapsi saa jäädä yksin kiikkuun, äiti lähtee sisälle ruuan laittoon ja laittaa ikkunan auki, huuda sitten kun haluat pois kiikusta. Lapsi alkaa huutamaan äitiä viimeistään siinä vaiheessa, kun äiti on menossa ovesta sisään. Alkaa uusi neuvottelu.
c) Äiti toteaa, että lapsella on kaksi vaihtoehtoa: tulla kiikusta pois joko nätisti tai huudon kanssa, nyt lähdetään ruuan laittoon. Uhmis ei halua lähteä kiikusta, joten äiti nostaa rimpuilevan lapsen pois kiikusta ja raahaa itkupotkuraivarin saaneen uhmiksen sisälle.
d) Joku muu, mikä?
Oletuksena tässä on se, että uhmaikäisen harhauttaminen pois kiikusta hyvissä ajoin ennen sisälle menemistä ei ole onnistunut.
Kommentit (19)
Aikanaan sitten oppii, mitä viimeiset vauhdit tarkoittavat kun tietää, ettet anna periksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kahdet vauhdit sikäli hyvä, että lapsi saa sen totuttautumisajan, vaikkei se lopputulokseen auttaiskaan (eli huuto tulee silti). Mut tossa iässä vanhemman on vaan otettava lapsi kainaloon, vanhemmalle vasta voi sanoa että jää siihen sitten...
sitten kun hetki mennyt, sanot, että nyt hetki meni ja lähdetään tekemään ruokaa, jos ei lapsi itse lähde mukaasi, nostat syliin ja menette.
Kuin suoraan meidän elämästämme! Oikeasta vastausta ei ole, meillä useimmiten käytössä a tai b ja kumpikaan ei siis toimi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ensin A ja sit C. Eli sanotaan lapselle että 2 vauhtia vielä ja sit kotiin. Sit ku ne kaksi vaihtia on otettu niin huutakoot vaikka äänensä käheäksi, mutta kotiin mennään piste.
Mun hermot ainaki riittää kuunnella vaikka 2h sitä huutoa. Olen nimittäin vanhin sisarusparvesta ja tottunu aikanaan siihen että joku ränkyy...
Yleensä se menee kyllä niin, että sanon lapsille, että nyt vielä vikat vauhdit niin sitten mennään sisään. Eli en edes aloita käskyttämällä lopettamaan heti. (Meillä on myös käytössä termit 15 minuutin varoitus ja 5 minuutin varoitus, eli ko. ajan kuluttua lähdetään.) Ja kun on aika mennä sisään, niin sitten todellakin *mennään* sinne sisään - vaikean paikan tullen pystyn vielä fyysisesti kantamaan molemmat lapset kainalossa kotiin pihalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3-vuotiaani pois hesen leikkipaikasta pois karjuvana,ilman päällysvaatteita(talvi)ja varmaan sain paheksuvia katseita,mutta se on ainut tapa. ei olisi mistään lähtenyt pois. nyt 6 vuotiaana ymmärtää jo puhetta.
esikoinen ja kuopus ovat sellaisia, että heillä tuo a-malli toimi aika hyvin eli suostuivat useimmiten lähtemään sovulla kaksien vauhtien jälkeen pois. tosin ei tämäkään juttu aina toiminut vaan välillä piti raahata väkisin rähjäävänä sisälle mutta oli silti kokeilemisen arvoinen.
mutta keskimmäinen on sen verran jääräpäisempi tapaus että hänellä a-mallin harhautus ei yleensä toiminut ja jouduin joka tapauksessa ottamaan rääkyvän lapsen väkisin pois. lopulta päädyin ajan säästämiseksi toimimaan c-mallin mukaisesti kun tiesin että ne kahdet vauhdit on ihan turhia, samanlainen tappelu on edessä joka tapauksessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi käsittää vaihtoehtoa B ollenkaan.
Uhkaus täytyy myös pystyä toteuttamaan. Aika usein tuota B vaihtoehtoa (eri tilanteissa) kuulee esim. kauppakeskuksissa. Mitä ihmeen hyötyä on tiuskaista 3-vuotialle että " Emme osta sitä lelua. Joko tulet nyt äidin mukaan tai jäät siihen!" ?
Aika harva lapsi tuntee kellon, joten 10min on aika epämääräinen käsite lapselle ja lähtö tulee kuitenkin yllärinä saatikka sitten kohta. joka voi olla melkein mitä tahansa. Kahdet vauhdit on ihan hyvä ja sen jälkeen tosiaan lähtö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos ei poika suostu muuten tulemaan, niin sanon heippa ja lähden kävelemään poispäin. johan tulee lapsi salamana perässä huutaen.
Morre:
En voi käsittää vaihtoehtoa B ollenkaan.
Uhkaus täytyy myös pystyä toteuttamaan. Aika usein tuota B vaihtoehtoa (eri tilanteissa) kuulee esim. kauppakeskuksissa. Mitä ihmeen hyötyä on tiuskaista 3-vuotialle että " Emme osta sitä lelua. Joko tulet nyt äidin mukaan tai jäät siihen!" ?
Minun uhmikseen toi tehosi, muu ei auttanut, oisin voinut jäädä koko päiväksi määnittelemaan tai raahata väkisten sen maata pitkin, kun vetää ittenbsä aivan löysäksi...joten toi on paras vaihtoehto, silloin tulee omilla jaloilla.
ja on auttanu, nyt uhma vähän hellittää ja yleensä pari sanomista riittää...
paitsi että minun lapseni ei hirveästi halajaa leluja kaupoista,mielummin juoksentelee ja kiipeilee siel..:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
jos ei poika suostu muuten tulemaan, niin sanon heippa ja lähden kävelemään poispäin. johan tulee lapsi salamana perässä huutaen.
Ei ole luottamus äitiin kunnossa jos lapsi oikeasti luulee että hänet jätetään kauppaan/puistoon tms.
B on kauhein mahdollinen vaihtoehto, meillä käytetään A:ta.
Aikuisen kuuluu ottaa lapsi kainaloon vaikka heittäytyis millaseksi, koska se on vanhemman tehtävä: laittaa lapselle rajat turvallisesti ja rakkaudella.
Vierailija:
jos ei poika suostu muuten tulemaan, niin sanon heippa ja lähden kävelemään poispäin. johan tulee lapsi salamana perässä huutaen.
sovitan lapsen kanssa (2,5 v.) että saat keinua vielä esim. 2 min ja laitetaan äidin kännykkään herätys piippaamaan kahden minuutin kuluttua (lapsi muistaa itse muistuttaa että laitetaan piippaus). Sitten lapsi saa itse painaa piippauksen pois päältä ja päästää sovinnolla lähtemään. Sama toimii monissa muissakin tilanteissa.
Ennen meilläkin oli hirveää tappelua ja huutoa, mutta onneksi nyt päästää sovussa pois edellämainituista tilanteista =)
Jätin kerran 2-vuotiaan 10 minuutiksi sisälle huutamaan kun ei suostunut lähtemään pyykkitupaan. Sen jälkeen ei ollut ongelmia saada sitä mistään mukaan.
Eli sanon että yhdet vauhdit vielä ja sitten mennään kotiin.
En uhkaa jättää, sillä omani on jo keksinyt, että vallan hyvin voisi jäädä ainakin omalle pihalle yksinkin, ainakin omasta mielestään (kt-piha).
Alue: Aihe vapaa
Vierailija:
Niin kai noinkin voi tehdä? Eikös se ole huonoa uhkailua, jos uhataa sellaisella mitä ei voi tehdä, esim. jättää kauppaan yksin? Kotipihan keinuun voi jättää, ja jos juuri se äidin vauhdinantaminen on kiukun aihe, niin siitä voi poistua jättämällä lapsen keinumaan yksin. Meillä ainakin yleensä kipittää nopeasti perässä.