Lue keskustelun säännöt.
Lähipiirin vaikeasti sairaat masentuneet vanhukset. Miten tästä selviää itse järjissään?
18.08.2026 |
Itkuiset puhelut, jatkuvat kuolemapuheet, kiukku ja ärtymys, vainoharhaisuus, muistiongelmat ja niiden aiheuttamat huolet...
Voinko vaan nostaa kädet ylös ja sanoa en jaksa, älkää soittako? En ole mikään terapeutti, enkä haluakaan olla.
Kommentit (29)
Koeta saada niille jotain rauhoittavaa lääkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et voi. Sun pitää ymmärtää kuinka ikävä tilanne vanhuksilla on.
Raamatussa sanotaan: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" (Matteus 7:12). Tämä ohje tunnetaan nimellä kultainen sääntö.
Pistä välillä känny vaikka puoleksi päivää kiinni. Siis kokonaan kiinni ettei nää edes monta kertaa ne on sekopuheluillaan pommittaneet.
Saat vähän lomaa.
Mitä se tarkoittaa?
Kohtele toisia hyvin.
Ole ystävällinen.
Ajattele muiden parasta niin kuin omaasi.
Se on kristinuskon perusohje lähimmäisenrakkaudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama tilanne. Mistään ei saa apua. Itse olen ainoa läheinen.
Minulla on ollut puhelin äänettömällä vuodesta 2012 alkaen. Suosittelen samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mahdollista, yritä saada heitä kommunikoimaan keskenään ja muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Kestävät muut vaivansa paremmin jos eivät kärsi pahasti yksinäisyydestä, sille kun voi sentään tehdä jotain. Tsemppiä, olet selvästi kultainen ja huolehtivainen ihminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin, eivät elä ikuisesti. Kuuntelet nyt, kymmenen vuoden päästä ei enää tarvitse.
Sellaista se yksinäisyys on. Koita ymmärtää että kaipaavat seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko laitoksessa vai kotona, soita hyvinvointialueelle josta kotihoito jos ei vielä ole ja mielialalääkitys. Jos elävät kahdestaan yöksi puhelin äänettömälle.
Ja sitten vaan suret jonkun aikaa ja pidät itsestäsi huolta, loma tai viikonloppu jossain.
Sitten on vaan pakko itseään säästääkseen kylmettää itsensä ulkopuoliseksi ja kuunnella ja auttaa niin kuin kuuntelisi vierasta.
Mieti miten ne vanhukset selviää tuosta järjissään? Ei ole helppoa niilläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluatko sitten tuntea syyllisyyttä kun et auttanut tarpeeksi?
Sama tilanne itsellä, en voi laittaa luuria äänettömälle. Olen itsekseni valmentautunut omaan vanhuuteni niin, että apua en pyydä eikä sitä tule. Joutuu nyt kuitenkin avustamaan omaista, jonka lähtökohdat oli tottua antamaan naapuri-, sukulais- ja omaisapua kun sitä pyydettiin. En kehtaa olla antamatta apua kun sitä tarvitaan, mutta pikkuasioissa ei ole mukavaa olla esim. seuralaisena.
Itselläni auttaa se, kun on ollut myös itse sairas ja masentunut.
Ei huonoa käytöstä tarvitse kestää. Varsinkin jos olet kestänyt sitä koko ikäsi.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin, eivät elä ikuisesti. Kuuntelet nyt, kymmenen vuoden päästä ei enää tarvitse.
Tämä neuvo on vähän absurdi, kun 10 vuoden päästä AP itsekin on 10 vuotta vanhempi, eikä kukaan edes lupaa että hän saisi elää niin kauan /pysyä terveenä.
Lasten ainoa lapsuus on meidän ainoa nuori aikuisuus, vanhempien vanhuus on meidän ainoa keski-ikä...
Rakastan ja huolehdin- liikaakin - mutta koitan myös joka päivä sallia itselleni jotain hyvää ja kivaa, ettei yht äkkiä huomaa että uhrasi 30-40 vuotta itsestään vain muille. Antaessaan saa, mutta rajansa siinäkin. Katkeruus, väsymys ja uupuminen ei auta ketään eikä kukaan palkitse (jollei sitten se taivaanportin vartija)
Vierailija kirjoitti:
Raamatussa sanotaan: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille" (Matteus 7:12). Tämä ohje tunnetaan nimellä kultainen sääntö.
Mutta ei koske sitä toista osapuolta?
Tutkimusten mukaan vanhainkodissa asuvista 30-50 % kärsii masennuksesta.