Uusperheen muodostaminen, kumpaan asuntoon muuttaa?
Millaisia kokemuksia teillä on, kun olette perustaneet uusperheen, jossa on jo kouluikäisiä lapsia? Kumman asuntoon olette muuttaneet ja millä perusteella vai oletteko ostaneet/vuokranneet uuden asunnon? Onko lasten täytynyt vaihtaa koulua muuton takia?
Itselläni on siis 2. luokalla oleva lapsi vuoroviikoin exän kanssa. Miesystäväni, joka on lapseton, asuu samalla paikkakunnalla reilun 10km päässä asunnoltani. Hän asuu omakotitalossa, johon olisi siinä mielessä helppo muuttaa, että se on niin tilava, että lapselleni olisi siinä myös oma huone. Toisaalta tällöin lapseni joko pitäisi vaihtaa koulua tai sitten koulumatka pitenisi reilusti niinä viikkoina, kun hän on luonani. Tai sitten miesystävän pitäisi muuttaa minuna asuntooni kerrostaloon. Helppoa olisi jos lapsi olisi niin pieni, että ei ole vielä aloittanut koulunkäyntiä tai jos lapsi kävisi vain viikonloppuisin isällään, mutta kouluikäinen on jo vähän sidottu siihen nykyiseen kouluun.
Millaisia ratkaisuja te olette tehneet ja olitteko tyytyväisiä valintaanne?
Kommentit (253)
Vaikea uskoa että lapsesta joka ydinperheen jälkeen ollut vaikkapa kolmessa eri uusperhehimmelissä voi kasvaa mieleltään tasapainoista.
Vanhemman vastuu on suuri.
Kaikista ei vain ole sitä kantamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla afrikkalaisen tasoinen ihminen, että perustaan uusioperheen, kun jokainen tietään tuon olevan pahinta maanpäällistä helvettiä mitä olla ja voi?????
Mitä tarkoitat? Eiköhän valtaosa uusperheessä asuvista aikuisista ja lapsista ole erittäin tyytyväisiä tilanteeseensa.
Niinhän aikuiset haluavat itselleen uskotella.
Todella moni huonossa uusioperheessä oleva lapsi vain odottaa että koska pääsisi helvetin kauas pois sieltä,
Todella moni lapsiperheessä oleva aikuinen vain odottaa että koska pääsisi helvetin kauas pois sieltä,
Elämä on valintoja,
Et ole yhtään hyvää vielä tehnyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pääsin lastensuojelun kautta laitokseen, ala-aste ikä uusperheessä johti persoonallisuushäiriöön jonka seurauksena huostaanotto. Tiedän valtavasti vastaavia. Älkää perustako näitä.
Aina kun puhutaan lastensuojelun asiakkaiden ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten räjähdysmäisestä kasvusta, ihmiset miettivät jotain narkkiksien vauvoja. Mutta tosiasiassa huomattavasti useampi päätyy laitokseen murrosiässä, kun omat vanhemmat ovat lähteneet omaa onneaan etsimään ja lapsi etsii keinoja kipunsa käsittelyyn.
No tähän täytyy sanoa, että jos nuori oireilee voimakkaasti, olisi hän oireillut ydinperheessäkin.
Mutta joo, ap laittaa nyt lapsensa edun uuden miehensä edelle.
Olen aivan satavarma, että teini, joka elää ydinperheessä, jossa vanhempien liitto on eleettömästi kelottunut kaverisuhteeksi, lapsi oireilee murto-osan siitä, mitä vaikkapa kirjoittajan 125 kuvailemassa perheympäristössä.
Teinille tylsyys on paras henkivakuutus. Hänellä itsellään myllertää jo valmiiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pääsin lastensuojelun kautta laitokseen, ala-aste ikä uusperheessä johti persoonallisuushäiriöön jonka seurauksena huostaanotto. Tiedän valtavasti vastaavia. Älkää perustako näitä.
Näitä tarinoita on valtavasti.
Niistä pitäisi puhua enemmän ja kovemmalla äänellä.
Todellakin.
Mutta joillekin tuo aihe on todella kielletty alue. Punainen vaate.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla afrikkalaisen tasoinen ihminen, että perustaan uusioperheen, kun jokainen tietään tuon olevan pahinta maanpäällistä helvettiä mitä olla ja voi?????
Mitä tarkoitat? Eiköhän valtaosa uusperheessä asuvista aikuisista ja lapsista ole erittäin tyytyväisiä tilanteeseensa.
Niinhän aikuiset haluavat itselleen uskotella.
Todella moni huonossa uusioperheessä oleva lapsi vain odottaa että koska pääsisi helvetin kauas pois sieltä,
Todella moni lapsiperheessä oleva aikuinen vain odottaa että koska pääsisi helvetin kauas pois sieltä,
Elämä on valintoja,
Et ole yhtään hyvää vielä tehnyt
Vaikka niin jos se oloasi helpottaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse pääsin lastensuojelun kautta laitokseen, ala-aste ikä uusperheessä johti persoonallisuushäiriöön jonka seurauksena huostaanotto. Tiedän valtavasti vastaavia. Älkää perustako näitä.
Mitä sun lapsuudessa tapahtui? Miksi syytät ongelmistasi uusperhettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi tarvitsee ehjän vakaan ydinperheen.
Hyvin harvasta on uusperheeseen ja näissä pilataan lapsen elämä.
Itselle kehittyi persoonallisuushäiriö ja tiedän liki 10 muuta joilla sama.
Ei tee hyvää lapselle kasvaa niin.
Ei siihen ydinperhettä tarvita. Riittää että riittävän turvallinen ja vakaa kasvuympäristö. Turvallisia aikuisia ympärillä ja tasapainoinen arki.
Vai meinaatko, että kaikista lapsista, joiden toinen vanhempi on kuollut, tulee automaattisesti epävakaita? Tai toinen vanhemmista ei sairautensa tai vammansa vuoksi kykene osallistumaan täysillä lastenhoitoon, lapsen kohtalo laitoksessa on sinetöity? Enpä usko.
Toivottavasti sulla on pokkaa mennä sanomaan jokaiselle yllättäen leskeksi jääneelle, että hei, sun lapsi tulee nyt epäonnistumaan kaikessa elämässään.
Niin mutta jos toinen vanhempi kuolee, niin se on mun mielestä edelleen ydinperhe, koska siinä ei ole mukana ulkopuolisia aikuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kannattanut muuttaa jo ennen kuin tokaluokka alkoi. Ala-astetta vielä 5 vuotta, ehtii saamaan uudet kaverit. Okt alue lapsellekin usein turvallisempi koulutien kannalta
Tarkoitus olisi muuttaa joko joululomalla tai sitten ensi kesän alussa.
Ap
Lapsi raukka :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä pistäisi lastani vaihtamaan koulua tai muuttamaan kauas kavereista oman uuden suhteeni takia! Etenkin noin pienten on tosi tärkeää voida juosta soittamaan kaverin ovikelloa tms. kun siltä tuntuu.
Uusperhe on ylipäätään riski lapsille. Seurustelkaa omista asunnoista käsin.
Täysin samaa mieltä!
Ja muutto yhteen, kun lapsi vaihtaa yläasteelle.
Sivusta seurannut paria uusperhettä, ihmettelen jos lapset selviää loppuelämänsä ilman terapiaa.
Mitä näissä perheissä on sitten tapahtunut, kun epäilet lasten tarvitsevan terapiaa aikuisena?
Järkyttävää henkistä, joskun jopa fyysistä, jossa liittoudutaan jotakuta vastaan tilanteesta riippuen, usein sitä bonus-vanhempaa, joka joutuu syntipukiksi kaikesta. Lisäksi kahden elintason perheitä, joissa bonusvanhempi köyhäilee ja kustantaa lapsipuoliensa elämistä omasta pussistaan.
Kaverini muutti miehen, jolla kolme lasta, luo. Pari vuotta myöhemmin tilanne on se, että isäpuoli kiusasi kaverini lapsia, 2kpl, niin, että nämä muuttivat kokonaan isälleen ja nyt mies on kolmen lapsensa kanssa yhtenä rintamana kaveriani vastaan ja nämä lapset peluuttaa isäänsä ja mun kaveria toisiaan vastaan joka tilanteessa. Manipuloivat sisaruksiaan, äitiään ja isäänsä kaikkia toisiaan vastaan. En kutsuisi kovin terveelliseksi ympäristöksi kasvaa. Kirsikkana kakun päällä miehen ja lasten äidin oikeuteen edennyt huoltajuuskiista ja erittäin tulehtuneet välit. Myös kaverillani erittäin huonot välit lastensa isän kanssa, sielläkin asianajajia tarvittu.
Unohdin mainita, että myös kaverini ja miehen suhde on täysin karilla, mutta koska kaverini meni lunastamaan miehen talosta puolet 5kk tuntemisen jälkeen, ei pysty irtaantumaan ilman, että talo menisi myyntiin. Mies ei pysty lunastamaan puolikasta itselleen. Miehen lasten syntymäkoti ja sukutila.
Onpa tyhmä nainen, kun ostaa puolet asunnosta 5kk seurustelun jälkeen, ilmeisesti vielä muuttotappioalueelta, kun kirjoitit sen olevan sukutila. Siis aivan käsittämättömiä riskejä ihmiset ottavat.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa että lapsesta joka ydinperheen jälkeen ollut vaikkapa kolmessa eri uusperhehimmelissä voi kasvaa mieleltään tasapainoista.
Vanhemman vastuu on suuri.
Kaikista ei vain ole sitä kantamaan.
Hyvä pointti. Jos ajatellaan, että vanhemmat ovat eronneet lapsen ollessa vaikka 4-vuotias, sitten hän asuu eri uusperheissä vaikka sanotaan ikävuodet 6-8, 11-12 ja 14-17, niin aika monta kertaa on porukka ympärillä vaihtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse pääsin lastensuojelun kautta laitokseen, ala-aste ikä uusperheessä johti persoonallisuushäiriöön jonka seurauksena huostaanotto. Tiedän valtavasti vastaavia. Älkää perustako näitä.
Aina kun puhutaan lastensuojelun asiakkaiden ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten räjähdysmäisestä kasvusta, ihmiset miettivät jotain narkkiksien vauvoja. Mutta tosiasiassa huomattavasti useampi päätyy laitokseen murrosiässä, kun omat vanhemmat ovat lähteneet omaa onneaan etsimään ja lapsi etsii keinoja kipunsa käsittelyyn.
No tähän täytyy sanoa, että jos nuori oireilee voimakkaasti, olisi hän oireillut ydinperheessäkin.
Mutta joo, ap laittaa nyt lapsensa edun uuden miehensä edelle.Olen aivan satavarma, että teini, joka elää ydinperheessä, jossa vanhempien liitto on eleettömästi kelottunut kaverisuhteeksi, lapsi oireilee murto-osan siitä, mitä vaikkapa kirjoittajan 125 kuvailemassa perheympäristössä.
Teinille tylsyys on paras henkivakuutus. Hänellä itsellään myllertää jo valmiiksi.
Juu juu, mutta on tosi typerää yleistää. Teinin mt-ongelmat ei vanhemmista tai perheestä johdu, ne voivat niiden voimakkuuteen vaikuttaa toki. Ihan kuten aikuisellakin ympäristö.
^ no yleensä ne lapset joilla on pahoja psykiatrisia ongelmia, on vanhemmat ihan hulluja.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tilanne niin päin, että itse asuin keskustassa kerrostalossa ja mies syrjemmällä omakotitalossa 16v poikansa kanssa. Ei edes harkittu muuta vaihtoehtoa, kuin se että minä muutan sinne.
Voi 16v poika raukkaa. Miksi ette kiimoissanne voineet odottaa paria vuotta, että poika pääsi muuttamaan kotoa? Ihan killeriä tuon ikäiselle joku uusi äitipuoli ja isän uusi hellu. Apua!!
Mun mielestä
Kyse ei ole uusperheestä jos vain puoliso vaihtuu. Se on uusperhe jos molemmilla on omia lapsia, tai jommalla kummalla omia, ja myös yhteinen. Tuo kaksi asuntoa mikä nyt on tilanne, kuulostaa parhaalta vaihtoehdolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tilanne niin päin, että itse asuin keskustassa kerrostalossa ja mies syrjemmällä omakotitalossa 16v poikansa kanssa. Ei edes harkittu muuta vaihtoehtoa, kuin se että minä muutan sinne.
Voi 16v poika raukkaa. Miksi ette kiimoissanne voineet odottaa paria vuotta, että poika pääsi muuttamaan kotoa? Ihan killeriä tuon ikäiselle joku uusi äitipuoli ja isän uusi hellu. Apua!!
Ei välttämättä. Miehen exän uusi muutti sisään samalla kun mieheni muutti ulos. Lasten mielestä asiassa ei ollut mitään ongelmaa. Ongelmaa ei kuulemma myöskään ollut siinä kun 10v päästä se ”uusi” mies muutti pois ja samalla äiti muutti lapsen kanssa kerostaloon. Eikä sekään kun pari kk muuton jälkeen äiti esitteli uuden miehen, josta tuli ero parin kk päästä🤷 Lasten mielestä kaikki on mennyt hyvin ja hienosti eikä mitään harmia ole koitunut.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä
Kyse ei ole uusperheestä jos vain puoliso vaihtuu. Se on uusperhe jos molemmilla on omia lapsia, tai jommalla kummalla omia, ja myös yhteinen. Tuo kaksi asuntoa mikä nyt on tilanne, kuulostaa parhaalta vaihtoehdolta.
Kyllä. Kaksi asuntoa. Lapsia ei pidä sekoittaa tuohon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli tilanne niin päin, että itse asuin keskustassa kerrostalossa ja mies syrjemmällä omakotitalossa 16v poikansa kanssa. Ei edes harkittu muuta vaihtoehtoa, kuin se että minä muutan sinne.
Voi 16v poika raukkaa. Miksi ette kiimoissanne voineet odottaa paria vuotta, että poika pääsi muuttamaan kotoa? Ihan killeriä tuon ikäiselle joku uusi äitipuoli ja isän uusi hellu. Apua!!
Ei välttämättä. Miehen exän uusi muutti sisään samalla kun mieheni muutti ulos. Lasten mielestä asiassa ei ollut mitään ongelmaa. Ongelmaa ei kuulemma myöskään ollut siinä kun 10v päästä se ”uusi” mies muutti pois ja samalla äiti muutti lapsen kanssa kerostaloon. Eikä sekään kun pari kk muuton jälkeen äiti esitteli uuden miehen, josta tuli ero parin kk päästä🤷 Lasten mielestä kaikki on mennyt hyvin ja hienosti eikä mitään harmia ole koitunut.
Juuri näin. Kaikki lapset aivan syntymästään saakka toivovat tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ikinä pistäisi lastani vaihtamaan koulua tai muuttamaan kauas kavereista oman uuden suhteeni takia! Etenkin noin pienten on tosi tärkeää voida juosta soittamaan kaverin ovikelloa tms. kun siltä tuntuu.
Uusperhe on ylipäätään riski lapsille. Seurustelkaa omista asunnoista käsin.
Lähinnä mietityttää, että koulumatka pitenee tosi paljon, kun joutuu kulkemaan bussilla kun tähän asti kävellyt kouluun. Kouluun ja opettajaan lapsi on ollut tyytyväinen ja viihtyy siellä.
ap
Ja sä meinaat repäistä lapsen pois? Miksi sä tekisit omalle lapselle noin?
Vierailija kirjoitti:
^ no yleensä ne lapset joilla on pahoja psykiatrisia ongelmia, on vanhemmat ihan hulluja.
On tutkittu että äidin mielenterveyden vakavat ongelmat/häiriöt periytyvät poikalapsiin helpommin.
Kyllä turvallinen tasapainoinen arki ja vakaat pysyvät vanhemmat mutta ns uusperhe ei käytännössä voi toimia. Lapsilla kestää todella kauan toipua erosta jne ei pidä pakottaa uusien kanssa. Harva kykenee myöskään bonuslastaan rakastamaan oikeasti. Sanovat kyllä, todellisuus muuta.