Lue keskustelun säännöt.
Miehen työpaikan vaihto ja arjen vastuun kaatuminen naisen niskaan
17.08.2026 |
Mitä olette mieltä tästä tilanteesta? Mies siis halusi vaihtaa itse työpaikkaa ja löysikin sellaisen, josta sitten itse kovasti innostui. Työpaikka vaan sijaitsee 1,5 tunnin ajomatkan päässä ja lisäksi se on pitkälti reissuhommaa eli työmatkoja voi olla ympäri Suomen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että mies on arkipäivät poissa kokonaan jossain päin Suomea. Meillä on useampia lapsia aina eskari-ikäisestä toisen asteen opinnoissa oleviin ja heillä toki omat menonsa ja harrastuksensa joka viikko ja joihinkin niihin tarttevat kyytimistä yms.
Tietysti nyt tämän työpaikan vaihdoksen vuoksi kaikki arjen asiat kaatuu minun niskaani. Käyn itsekin kokopäivätöissä paitsi loppuvuodesta jään vanhempainvapaalle. Tämä uusi tulokas oli kyllä tiedossa ennen työpaikan vaihtoa. Mies ei myöskään meinaa mitään isyysvapaata pitää nyt, kun on edelleen sit uusi työpaikka ja ei viitsi sieltä heti olla pois. Lähinnä tässä vaan huolettaa, että miten omat voimavarat taas riittää kaiken yksin pyörittämiseen. Eikä tämä työpaikan vaihdos ollut yhdessä keskusteltu ja sovittu asia vaan sen mies päätti ihan itse. Lisäksi on ihmeissään, miksi en voi vain olla iloinen, että on saanut toisen työpaikan ja kutsuu minua itsekkääksi. Ehkä tavallaan olenkin, mutta koen tilanteen todella epäreiluksi, että toinen tekee päätöksiä, jotka vaikuttaa meidän molempien sekä toki lasten arkeen, ihan kysymättä minulta ja olettaa vain, että hyväksyn kaiken mukisematta.
Olisko jollakin antaa jotain neuvoja, miten tähän pystyisi paremmin sopeutumaan ja miten saan arjen yksin toimimaan ja jaksan kaiken keskellä? Olisin tosi kiitollinen neuvoista. Tällä hetkellä olen vain ärsyyntynyt ja turhautunut koko asiaan.
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä märiset? Iteppä porsit, kärsi seuraukset. Ole onnellinen työpaikoista,sitä se on.
Luetunymmärtäminen. Lapset ovat miehen, ei ap:n, ja ap käy töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kuunnella ulkopuolisten mielipiteitä?
Koska läheiset ovat ap:n tukiverkko yksinhuoltajaäitinä.
Minlälainen tukiverkko on ihmiset jotka tuomitsee sinun tekemiset?
Suosittelen jatkossa ehkäisyä, koska mies on selvästi kyllästynyt ja pakenee helpompaan elämään työpaikan vaihdosta kilpenään käyttäen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä märiset? Iteppä porsit, kärsi seuraukset. Ole onnellinen työpaikoista,sitä se on.
Olihan miehellä työ, mutta halusi vaihtaa työpaikkaa. Palkkakin pysyy liki samana. Etuna vaan mahdollinen yleneminen, ehkä sitten joskus.
Tottakai kannattaa erota. Kun antaa koiran jonnekin hyvään kotiin ja lopettaa eron jälkeen miehen ex-suhteen lasten hoitamisen, niin elämästä tulee jo monin verroin keveämpää. Ap:n vastuu on jatkossa hänen omasta lapsestaan, miehen mukanaan tuoma seurue on pois jaksamisesta oman lapsen hoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki saatanan mummot taas ilmiselvään miesvihaprovoon vastaamassa HUOH!!!
Vierailija kirjoitti:
Kaikki saatanan mummot taas ilmiselvään miesvihaprovoon vastaamassa HUOH!!!
Ja aina sama kirjoittaja joka käyttää sanaa mies ei koskaan mieheni tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä märiset? Iteppä porsit, kärsi seuraukset. Ole onnellinen työpaikoista,sitä se on.
Luetunymmärtäminen. Lapset ovat miehen, ei ap:n, ja ap käy töissä.
Oliko kaikki lapset muuten miehen?
Ettei siinä ollut sekä että ja tämä tuleva mahdollisesti eka yhteinen? En ole niin tarkkaan ketjua lukenut, että olisin tuota huomannut🤔
-eri kuin tuo porsimisviestin kirjoittanut
Vierailija kirjoitti:
Anna ainakin lapsille lisää vastuuta kotitöiden jakamisesta ja itsenäisesti harrastuksissa kulkemisista, ettei aivan kaikki kaadu itsesi niskaan. Mies voi palkata vaikka siivoojan helpottamaan arkeasi.
Tämä, kun mies ei kerran uuden työnsä vuoksi pysty hoitamaan omaa osaansa perheenne arjen pyörittämisestä, tee selväksi, että hän on velvollinen hankkimaan sinulle apua, ettet selviä yksin. Toinen asia on, että kun kerroit teillä olevan jo isojakin lapsia, kotitöitä ja vastuuta voisi varmasti jakaa heillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna ainakin lapsille lisää vastuuta kotitöiden jakamisesta ja itsenäisesti harrastuksissa kulkemisista, ettei aivan kaikki kaadu itsesi niskaan. Mies voi palkata vaikka siivoojan helpottamaan arkeasi.
Tämä, kun mies ei kerran uuden työnsä vuoksi pysty hoitamaan omaa osaansa perheenne arjen pyörittämisestä, tee selväksi, että hän on velvollinen hankkimaan sinulle apua, ettet selviä yksin. Toinen asia on, että kun kerroit teillä olevan jo isojakin lapsia, kotitöitä ja vastuuta voisi varmasti jakaa heillekin.
Ei heillä ole isoja lapsia, miehellä on.
Mies toi omat ex-liittonsa lapset ap:n hoidettaviksi ja muutti itse toiselle paikkakunnalle.
Miehen ex-vaimo ei bielä tiedä, että mies ei tapaa lapsiaan isäviikonloppuina vaan on järjestänyt ap:n hoitamaan heidät yksin.
Ihan sairas kuvio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna ainakin lapsille lisää vastuuta kotitöiden jakamisesta ja itsenäisesti harrastuksissa kulkemisista, ettei aivan kaikki kaadu itsesi niskaan. Mies voi palkata vaikka siivoojan helpottamaan arkeasi.
Tämä, kun mies ei kerran uuden työnsä vuoksi pysty hoitamaan omaa osaansa perheenne arjen pyörittämisestä, tee selväksi, että hän on velvollinen hankkimaan sinulle apua, ettet selviä yksin. Toinen asia on, että kun kerroit teillä olevan jo isojakin lapsia, kotitöitä ja vastuuta voisi varmasti jakaa heillekin.
Ei heillä ole isoja lapsia, miehellä on.
Mies toi omat ex-liittonsa lapset ap:n hoidettaviksi ja muutti itse toiselle paikkakunnalle.
Miehen ex-vaimo ei bielä tiedä, että mies ei tapaa lapsiaan isäviikonloppuina vaan on järjestänyt ap:n hoitamaan heidät yksin.
Ihan sairas kuvio.
Ai korjaan isäVIIKKOINA.
Ap siis hoitaa yksinään miehen "ex-lapset" viikko-viikko-systeemissä, kun mies muutti toiselle paikkakunnalle, ja miehen ex-vaimo luulee, että lapset asuvat silloin isänsä kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehellä on yhteishuoltajuus exänsä kanssa heidän lasten suhteen. Miehen pitää jutella exän kanssa lastenhoidot uusiksi, että lapset ovat exällä miehen työ reissujen ajan ja miehellä kun on kotona. Ap,muista että sinulla on oikeus kieltäytyä ottamasta miehen lapsia jos mies ei ole kotona. He sopikoot uuden järjestelyn keskenään. Muistuttaa miestä, että niinkin voi käydä että teillä tulee kohta ero ja miehellä loppuu reissutyö heti,koska sieltäpä tulee kahden erän lapset miehelle juuri silloin kun mies on reissutyössä,jos ei kerta onnistu kun mies on kotona. Mikä se mies on,jos töistä kotiin tullessa luulee että voi vaan löhötä sohvalla vaikka on perhe ( tai kaksi perhettä) huolehdittavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi ei näytä ymmärtävän minkälainen työkuorma ja vastuu kaikesta sinulla on silloin kun hän on poissa.
Hän ei sitä todennäköisesti ymmärrä ennen kuin hän joutuu itse kantamaan vastuun kaikesta yksin vähintään viikon ajan sisältäen omat työt, kuskailut, ruuanlaitot, siivouksen, koiran hoidon yms.Ja vaikka miehesi hoitaisi kaikki hommat viikonloppuisin, jotta sinullakin olisi vapaa-aikaa (mikä olisi vähimmäisvaatimus) ei se silti ole sama, kuin arkena, jolloin on koulut/eskari+harrastukset jne.
Miehellesi pitäisi vielä laittaa vesimeloni elmukelmulla mahankohdalle, jotta saisi käsityksen minkälaista arkisten hommien tekeminen on raskausvatsalla (lattialta tavaroiden kerääminen, kengän nauhojen sitominen, autolla ajaminen) ja sen vesimeloninhan pitäisi tietysti olla myös yöllä nukkuessa :)
Joku taisi aiemmin mainita teidän molempien työ(ja vastuu)tehtävien listaamisen, joten se olisi myös sellainen missä teidän työtehtävien määrän erot konkretisoituisivat selkeästi.Kasaat ap:n tehtäväksi miehelle perheestä ja kodista aiheutuvan työmäärän kuvaamisen, vaikkei mies voisi sellaisesta tippaakaan välittää, koska hän on päättänyt ottaa uuden työpaikan ja jättää kaikki koti- ja perhevastuut ap:lle ihan tietoisesti. Ei häntä kiinnosta myöskään se, että ap tekee myös täyttä työviikkoa ja on raskaana. Sitä paremmin vaan pysyy ap:lla pallo jalassa, kun raskaana ja lapsen ollessa ihan pieni harva nainen kehtaa erota, vaikka pitäisi.
Onko eroaminen kiinni kehtaamisesta vai siitä että se ei kannata?
Melko rankkaa tuomitsemista naiselle tulee, jos eroaa raskaana tai lapsen ensimmäisenä ikävuotena ulkoisesti kunnollisesta miehestä, eikä anna isälle "mahdollisuutta kasvaa isyyteen". Sallitut syyt eroon tuossa tilanteessa ulkopuolisten mielestä ovat lähinnä vain väkivaltaisuus ja päihdeongelmat, muu tulee hyväksyä isyyteen kasvamiseen kuuluvana "kipuiluna".
Kuka on tuomitsemassa? Ja mitä sitten?
No minua ei auttanut kukaan edes muutossa, vaikka kerroin että eroon on vakavat syyt. Oli aikamoista tehdä kaikki muuttoon liittyvä yksin, samalla pientä vauvaa hoitaen. Tulona vanhempainpäiväraha.
-eräs ketjuun vastanneista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muut ovatkin jo perustelleet niin hyvin, että totean vaan, että miehesi on itsekäs mulkku. Sellainen yleensä joutuu lopulta valitsemaan oman halunsa ja perheen välillä, sinä päätät koska.
Tännepä on tullut paljon vastauksia. Selvennän, että tosiaan molemmilla on omia lapsia eli itsellänikin, mutta he ovat jo teini-iässä. Miehen lapsen äitiin en ole ollut yhteydessä, koska hänen kanssaan välit eivät ole olleet mitkään parhaat ja aiemminkin on tullut paljon valitusta, jos joku lapsista on mennyt äidillään käymään isä-viikolla (eli on unohtanut jotain vaikka kouluun liittyvää ja on mennyt käymään sitten hakemassa). Eli haluaa pitää kiinni omasta ajastaan. Mihin toki hänelläkin täysi oikeus on. Ei tosin pitäisi kuulua minunkaan vastuulleni lapset, jos kumpikaan biovanhemmista ei heistä vastuuta halua ottaa, mutta itse en ala lapsille sanomaan, että eivät ole tervetulleita, vaikka isä on poissa. Täytyy miehen kanssa puhua ja saa itse kyllä nyt ottaa tämän asian esille lasten äidin kanssa. Aion myös vaatia sitä apua, mitä täällä moni on sanonut. Vähintään siivojaan saa palkata meillä käymään. Koirasta aloitin jo keskustelun, että pitää etsiä uusi koti koiralle, jos tosiaan meinaa viikot olla poissa, että minulla ei kertakaikkiaan rahkeet riitä tätä kaikkea pyörittämään ja lapsille ei voi lykätä kaikkea aikuisen vastuuta vaikka kuinka teini-iässä olisivat. Mielestäni teineillekin kuuluu vapaa-aika ja omien kaverien kanssa oleminen toki sopivissa määrin. Ja tiedän, että varsinkin omat teinini ovat kyllä apuna tarvittaessa, mutta en halua heistä tehdä toisen aikuisen korvikkeita.
Eilen sentään mies pyysi anteeksi omaa reaktiotaan siihen keskusteluun. Ei silti vielä päästy yhteisymmärrykseen asioista, mutta aion ne ottaa uudelleen puheeksi tänään illalla. En voi sanoa, että täysin luotan hänen sanoihinsa ja tekemisiinsä enää tämän kaiken jälkeen. Eli aika isoja toimia tarvitaan, että tulisi sellainen olo, että tässä ollaan yhdessä perheenä eikä niin, että minä ja lapset ollaan perhe ja hän joku ulkopuolinen vierailija, joka välillä käy kylässä...
-Ap
Aion myös vaatia sitä apua, mitä täällä moni on sanonut. Vähintään siivojaan saa palkata meillä käymään.
Ja luulet, että tämä myös tapahtuu? Oh sweet summer child... Sinä etsit teille sopivan ja kivan siivoojan ja lasku menee miehelle. Jos jäät odottelemaan, että mies teille jonkun palkkaa, niin siinähän sitten odottelet. Perhe on miehen arvoasteikolla siellä jossain alimpien joukossa. En ymmärrä, että jos teillä on muutenkin ollut tuollainen ilmoitusluontoinen keskustelutapa, niin miksi se ei toimi myös sinun puolelta? Ei sinun tarvitse mitään lupia kysellä, keskustella tai odotella, kun ei sitä mieskään tee. Sovi siivous ja lasku miehelle.
Keskustelitte tämän asian varmasti läpi ennen kuin mies hyväksyi työtarjouksen. Vai tuliko työmatkat yllätyksenä sinulle tai jopa miehelle?
Palkkaa apua. Mies voi hyvin maksaa sen avun uusista ansioistaan.
Mikä ihmeen pakko niitä lapsia on aina porsia ja mies ottaa samaan huusholliin?!
Onhan se jo tullut selväksi että ihan täysin p a s k a diili naiselle.
Do not, be happy.
Tässä käy kyllä niin, että "rankan" työviikon-/reissujen jälkeen mies tulee viikonlopuksi kotiin lepäämään ja passattavaksi.
Mies on päättänyt täysin itsenäisesti ja vakaasti ottaa työn, joka kuormittaa aapeeta ja ei nyt näe yhtään omaa täydellistä itsekkyyttä asiassa ja syyttää aapeeta sitä vastoin itsekkääksi.
Ymmärrän, että aapee luonnollisesti vierastaa ajatusta erosta, enkä sanokaan, että erota pitäisi, mutta tuo miehen temppu kyllä nakertaa liiton perusteita melkoisesti, että en varsinaisesti usko sadun onnelliseen loppuun.
Ellei mies sitten omin avuin tajua itsekkyyttään ja ala hommaamaan aapeelle apuja arjen sujumiseen