Lue keskustelun säännöt.
Miksi kaikki luulee, että raskaana oleva haluaisi olla aina lapsenvahtina???
02.10.2008 |
Mua niin ärsyttää, että pyydetään kyläilemään ja samalla oletetaan, että jäisin kiltisti (heidänkin) lasten kanssa heille nukkumaan, kun muut lähtevät baariin. Ei sillä, että sinne baariin tekisikään mieli mennä......Mutta ei ole kiva jäädä kylään yksin yöksikään. Hei, mulla ainakin on kotona paljon hauskempaa, kuin toisten nurkissa siskonpetillä tai epämiellyttävällä vuodesohvalla.
Sainpahan purettua taas tätäkin.
Niin ja ennen kuin kukaan sanooe, et voi kieltäytyä kerronpahan vaan, että kieltäydyinki ja nyt pyöritellään silmiä yms. kun olen niii-in hankala.
Kommentit (10)
kaverit inisi lapsenvahdiksi ja vaikka kuulivat että olen kipeänä, todella kova flunssa, niin tuli perään viestejä että kiitos vaan kun pilasit meidän mukavan baari-illan, että olisit voinut ihan hyvin tulla tänne katselemaan tv:tä, kun lapsi nukkuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja silloinkin oltiin itsekin lähdössä häistä, joten heitin kaveritkin kotiinsa. No hätä. Eikä lapsenvahdiksi koskaan raskauden takia, muuten kyllä. Raskauden takia olen just kieltäytynyt, kun olen NIIIIIIIN tajuttoman väsynyt ja joudun keräilemään voimiani oman lapseni hoitoon.
Samoin moni tuntuu luulevan, että pienen vauvan äiti haluaa olla kaiken maailman puolituttujen lapsenvahtina, kun on jo 3. lapsi... Mua ei ole koskaan pyydetty niin usein lapsenvahdiksi kuin raskaana ollessani ja nyt 4 kk ikäisen vauvan kanssa. Ihan mielelläni olen lapsenvahtina, mutta itse en todellakaan pyytäisi pikkuvauvan äitiä lapsenvahdiksi parille alle 2-vuotiaalle...
ollenkaan ole ollut tuollaista. Olemme varmaan sitten onnekkaita. Ja mieheni ei missään vaiheessa olisi lähtenyt luotani, vaikka monasti tarjosinkin ja houkuttelin menemään.
raskaana ollessa. silloin kun esikoista odotin niin aina OLETETTIIN että mä olen kuskina tai voin heittää ja hakea kun olen kumminkin selvinpäin ja sit jos lupauduin jonkun heittämään niin sit olis pitänyt hakea se sieltä ja toinen täältä ja ajella ympäri uudenmaan lääniä keskellä yötä. Toisen raskauden kohdalla tein jo kaikille selväksi, etten lähde ajelemaan öisin ja toisekseen olen lapsen kanssa kotona mutta sitten tulikin nämä, että voisitko olla meidänkin maijan kanssa kun et kumminkaan mihinkään lähde. maija nukkuu kiltisti yön jne. + siihen sit iltapalat ja pisut ja pesut ym. ja aamulla sit mä olen se joka herää koska kaikki muut ovat väsyneitä ja sit odotetaan maijan äitiä hakemaan jne. ja joo olin välillä liian kiltti kun suostuin.
Korostan vielä, että emme ole siis mitään alkoholiin taipuvaisia tms.=) ehkä pari krt. vuodessa käydään jossain et ei toi nyt mitään arkipäivää (itse kun luin niin ihan kun toi olisi ollut joka viikonloppuista mut ei nyt sentään=) ollut mut sillon se harmitti kun näitä kertoja oli niin hormonihuuruissa päässä kiehui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille ei ole koskaan käynyt noin. Päinvastoin, jos olen itse ehdottanut kavereille, että lähtekää ihmeessä ulos me voidaan ottaa lapset niin aina on tullut vastaukseksi, että ei me teitä vaivata yhtään enempää kun on omat lapset tai jos olen raskaana. Varsinkaan kun olen ollut raskaana ei kukaan ole suostunut jättämään lapsiaan minulle hoidettavaksi vaikka olisin vointini ja haluni puolesta kysynyt. Aika ihmeellisiä "ystäviä", kuulostaa aika lapselliselta käytökseltä.
enkä olisikaan jaksanut olla babysitterinä, nyt myöhemmin vähän harmittaa kun tuttavani on raskaana ja itse voisin lähteä bilettämään muttei noita babysittereitä sitten olekkaan. Joten jos olisin itse lupautunut aikoinaan kehtaisin nyt sitten pyytää myös muita, mutta minkä taakseen jättää sen edestään löytää.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ikinä moiseen törmännyt. No, olen saanut lapset noin kolmikymppisenä - onneksi!
Ei meidänkään kolmikymppisten tuttavien piirissä tuollaista ole.
Mua ei lastenvahdiksi pyydetty. Mutta kusksiksi sitäkin useimmin. Periaattessa ei mulla olis mitään sitä vastaan ollutkaan, mutta käytännössä tökki. Mä nimittäin olin niin väsynyt, että en mä jaksanut enää yöllä lähteä autolla ajelemaan. Joskus tuli kavereita heitettyä baariin, sitten kysyttiin että "kai sä meidät poiskin haet". Ja kun vastasin että en hae, niin sitten tuli muutaman kärkäs piikki ja sitä silmien pyörittelyä.