Lapsi on käynyt viikon ammattikoulussa ja nyt aikoo jättää kesken kun ei ole kavereita!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppivelvollinen.

On oppivelvollisuus kyllä, mutta oppivelvollisuuden saa lain mukaan suorittaa myös kotona. Koulupakkoa ei Suomessa ole. Mutta miten noin käytännössä toisen asteen suorittaa kotona? Etälukio olisi mahdollisuus, olen kysynyt sieltäkin mutta vaativat psykologin lausuntoa siitä että saa olla etänä.

Ap

Ap suosittelen, että ensisijaisesti tuette lasta aloitetuissa opinnoissa ja annatte hänelle paljon apua sosialistumiseen. Ihmiset eivät muutu ajan kanssa ilman kokemuksia ja kasvamista. Pelkkä aika ei auta. Auttakaa lasta nykyisissä opinnoissa ja pääsemään sosiaalisten tilanteiden pelostaan. AMK:ssa ja yliopistossa on psykologit ja "ilmaisutaidon" kurssit eri nimillä, mutta siis ideana niissä on erilaisten tilanteiden harjoittelu pelkureitten porukassa. Eli muut ovat samalla viivalla siellä ja pelkästään se vähentää pelkoa, kun kaikki vuorollaan kertovat jännittävänsä jne. Jos olisi sellainen tilanne, että mikään ei auta, niin verkkokoulutuksia löytyy kyllä. Esim. tietotekniikan puolelta, merkonomi ja muutamia muita perustutkintoja on verkkokoulutuksina.  

Mitä vanhemmat muka sille voi tehdä jos ei kakara puhu koulussa? Ei niin mitään. Helppoa sanoa, että pitää auttaa lasta sosiaalisoitumaan, mutta käytännössä asialle ei voi tehdä mitään. Jos se ei puhu, niin sitten ei puhu.

 

Tuli mieleen muuan peruskoululainen, josta opettajilla oli kilpailu siitä, kuka kuulee hänen puhuvan jotain oma-aloitteisesti. Vastasi, kun kysyttiin, mutta välitunnilla seisoskeli yhden kaverinsa kanssa, eikä ainakaan opettajien kuullen puhunut mitään. Nyt aikuisena on tavallinen työssä käyvä ammattilainen,  joka keskustelee aivan normaalisti.

Niin eli ap:lle tiedoksi, lapsi voi oppia puhumaan myöhemmin työelämässä. Ei tarvitse siis tunkea väkisin sinne roskasakin sekaan kouluun. Oppii vielä mitä lie pahoja asioita.

Oppisopimus. Näyttötutkinto työelämässä. Tutkinnon voi suorittaa, vaikka ei vietäkään aikaansa ammattikoulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppivelvollinen.

On oppivelvollisuus kyllä, mutta oppivelvollisuuden saa lain mukaan suorittaa myös kotona. Koulupakkoa ei Suomessa ole. Mutta miten noin käytännössä toisen asteen suorittaa kotona? Etälukio olisi mahdollisuus, olen kysynyt sieltäkin mutta vaativat psykologin lausuntoa siitä että saa olla etänä.

Ap

Mitä pidempään välttelee oman ikäisten seuraa, sen vaikeampaa aloittaminen voi olla. Nyt on jo monen vuoden kontaktit jääneet tekemättä ja oppimatta.

Ja taas on ap:lla ratkaisuehdotus ETÄlukio. Lisää vaan yksinäisyyttä, por favor. 

Ap on jo itse omalla toiminnallaan pilannut pentunsa tulevaisuutta myöten. Nauttikoon peräkammarin incelinsä elättämisestä täysin rinnoin. 

Ala-arvoinen kommentt, täysin ilkeältä tulee tuommosta tekstiä.

Vanhemman irvikuvako siellä omat kakaransa pilanneena älähtelee kun kalikka kalahtelee?

Ei se ole muiden tehtävä siivota teikäläisten epäonnistumisia eikä madaltaa sitä aitaa niin että se uniikki lumihiutale pääsee ja uskaltaa ryömiä sieltä toiselle puolelle. 
Pilattuhan tuolla paapomisella kotikouluineen tuo kakara on ja nyt niittää mitä on kylvänytkin. 

Pitäisköhän sun tyhmä työtön läskika sa vähän käydä ulkona ja puhaltaa?

Tämä lomaansa viettävä sopusuhtainen työelämässä hyvin vahvasti mukana oleva on parhaillaan ulkona. Mökillä järven rannalla. 
Vai tarkoititko kenties itseäsi? 
Siinä tapauksessa voisi olla suositeltavaa. 
Selviydytkö ilman apua vai tarvitsetko henkilökohtaisen taluttajan jotta uskallat?

Ei ketään kiinnosta sun elä mä, sen takia kai saat noita agres sioita. Sori. :)

Kuten ei myöskään ketään kiinnosta sinun elämäsi. Siksi kai täällä olet noita omia aggressioitasi purkamassa ja sympatianyökyttelyjä kerjäämässä. Yritä kestää itseäsi. 

Mun ei tarvikaa n ke ha ripalstalla kertoa elämästäni, toisin kuin sä! ;)

Viikossa ei kyllä vielä tiedä, saako kavareita vai ei.  Lapsesi sosiaaliset taidot ovat kovin heikot.  Ehkä muut vaistoavat tämän ja hiukan karttelevatkin häntä aluksi.  Alkuhan on yleensä täyttä sekoilua muutenkin.  Sinun pitäisi lapsesi tuntea parhaiten.  Onko poika vai tyttö? Nyt on joku kriisi kyllä meneillään.  Vaadi, että käyttää pitempää harkinta-aikaa.  Vaatisin puolta vuotta, jolloin ehtii vähän fakkiutua.  Ala alkaa kiinnostaa ehkä enemmän kuin kaverit.

Koulua ei käydä kavereiden vaan oman tulevaisuuden vuoksi. Ja nyt viikon jälkeen voi näyttää siltä että porukat ovat muotoutuneet, mutta ne elävät vielä pitkään, eikä kukaan häädä pois jos lyöttäytyy vaikka ruokalassa muiden mukaan.

Jos nyt lopettaa, niin kannattaa varautua siihen että voi päätyä johonkin vielä vaikeampaan paikkaan. Laittakaa vaikka yhdessä Wilma-viestiä kuraattorille, ja huoltajana voit tarvittaessa mennä mukaan keskustelemaan. Eiköhän joku ratkaisu löydy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalisten taitojen oppiminen on tärkeintä elämässä. Ymmärrän toki, että kiusaaminen pelottaa ja usein ihan aiheesta.

Ei ole tärkeintä. Minä en ymmärrä, miksi se sosiaalisuus on nykyään niin h*lvetin paskantärkeää. Koko ajan pitäisi olla jossain sosiaalisissa menoissa. Aivan turhaa ajanhukkaa. Et siihen kuole jos et ole koko ajan jossain menossa. Sinänsä ymmärrän ap:ta.

Riippuu työstä, mutta melko monessa työpaikassa pitää uskaltaa puhua työasioista työkavereille ja kahvillakin olisi hyvä käydä. Yleensä ne, jotka selviävät niiden näiden puhumisesta, saavat työpaikan. Määriksistä ja sijaisista ym. ne eivät jatka, jotka piilottelevat omassa huoneessaan. 

Eli työpaikan saa paskanjauhamisella? Mitään kouluja ei kannata käydä ja osaamista ei kannata hankkia koska työpaikkoja ei hankita osaamisella vaan sillä kuka osaa naurattaa työporukkaa parhaiten?

Silleen se ikävä kyllä menee nykyään, että minimisosiaalisuus on oltava. Ei tarvitse olla porukan pelle kuitenkaan. Yleensä moikat, mitä kuuluu, kiva nähdä loman jälkeen, mihin menette lomalle ym. pieni huomioiminen riittää.

Ei minuakaan kenenkään työkaverin lapset kiinnosta, mutta kohteliauudesta ne huomioidaan. Kiva, onnea lapsesi valmistumisesta, ai kun mukavaa, blaa blaa.Vaikka et ole koskaan ko. valmistunutta lasta nähnyt, etkä tule näkemään. 

Tummeli kuumenee mökissään järven rannalla, munaa ei saa, elämä on ollut pelkkää skei daa, peilissä on ke hari!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppivelvollinen.

On oppivelvollisuus kyllä, mutta oppivelvollisuuden saa lain mukaan suorittaa myös kotona. Koulupakkoa ei Suomessa ole. Mutta miten noin käytännössä toisen asteen suorittaa kotona? Etälukio olisi mahdollisuus, olen kysynyt sieltäkin mutta vaativat psykologin lausuntoa siitä että saa olla etänä.

Ap

Mitä pidempään välttelee oman ikäisten seuraa, sen vaikeampaa aloittaminen voi olla. Nyt on jo monen vuoden kontaktit jääneet tekemättä ja oppimatta.

Ja taas on ap:lla ratkaisuehdotus ETÄlukio. Lisää vaan yksinäisyyttä, por favor. 

Ap on jo itse omalla toiminnallaan pilannut pentunsa tulevaisuutta myöten. Nauttikoon peräkammarin incelinsä elättämisestä täysin rinnoin. 

Ala-arvoinen kommentt, täysin ilkeältä tulee tuommosta tekstiä.

Vanhemman irvikuvako siellä omat kakaransa pilanneena älähtelee kun kalikka kalahtelee?

Ei se ole muiden tehtävä siivota teikäläisten epäonnistumisia eikä madaltaa sitä aitaa niin että se uniikki lumihiutale pääsee ja uskaltaa ryömiä sieltä toiselle puolelle. 
Pilattuhan tuolla paapomisella kotikouluineen tuo kakara on ja nyt niittää mitä on kylvänytkin. 

Pitäisköhän sun tyhmä työtön läskika sa vähän käydä ulkona ja puhaltaa?

Tämä lomaansa viettävä sopusuhtainen työelämässä hyvin vahvasti mukana oleva on parhaillaan ulkona. Mökillä järven rannalla. 
Vai tarkoititko kenties itseäsi? 
Siinä tapauksessa voisi olla suositeltavaa. 
Selviydytkö ilman apua vai tarvitsetko henkilökohtaisen taluttajan jotta uskallat?

Ei ketään kiinnosta sun elä mä, sen takia kai saat noita agres sioita. Sori. :)

Kuten ei myöskään ketään kiinnosta sinun elämäsi. Siksi kai täällä olet noita omia aggressioitasi purkamassa ja sympatianyökyttelyjä kerjäämässä. Yritä kestää itseäsi. 

Mun ei tarvikaa n ke ha ripalstalla kertoa elämästäni, toisin kuin sä! ;)

Harvemmin täällä "keharipalstalla" omasta elämästäni mitään olen kertonutkaan. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta. Sinulle "keharipalsta" ilmeisen tuttu ja ilmeisen rakas koska täällä notkut provosoimassa, erityisesti silloin, kun ei kommentti ole sinua hivelevää. 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä Iltalukio tai oppisopimus ovat hänelle parempia paikkoja opiskella toista astetta. 

Oppisopimus vaatii sosiaalisia taitoja. Jos ei puhu, niin turha päästä siihen. Oppisopimus edellyttää, että sulla on jo alan työpaikka ja vasta sen jälkeen aloitetaan neuvottelut ko. alan oppilaitoksen kanssa tutkinnosta, jolla voi oppisopparin suorittaa omassa työssään ja valmistua ammattiin.

Itse työskentelen amiksessa ja näitä jotka eivät uskalla puhua on yllättävän paljon. Todella hankala kun ei edes itse tiedä onko kuulija ymmärtänyt ohjetta vai tarvitseeko lisätukea/apua, kun nuori ei puhu ja suurinpiirtein vaan menee karkuun tilanteissa.

Nyky-yhteiskunnan ongelma on, että lapsille annetaan enemmän valtaa kuin voidaan antaa vastuuta. 70-luvulla ekalle luokalle ja koskaan en oppinut tykkäämään koulunkäynnistä. Äiti kuitenkin opetti, että koulu on lapsen työ ja aikuisella on aikuisten työ. Siitä suoritin lukion ja AMK:n. Vieläkin olen epäsosiaalinen, mutta onnellinen kuitenkin siitä, että ennen lasten ei annettu valita vaan valittiin heidän puolestaan. Vain sillä tavalla voi oppia pärjäämään ihmisten kanssa ja pitämään puoliaan elämässä. Nykyään lapset on lumihiutaleita, jotka ovat eläkkeellä jo alle 30-vuotiaina, kun kaikki silotellaan nokan eteen.

Vierailija kirjoitti:

Koulussa ei olla kaveeeiden takia.

 

Maksa joillekkin parisataa kuussa että hän pääsee heidän kaveriksi

Ostokaverit eivät ole kavereita. Eikä 2. asteen koulut pitäisi olla enää mitään lastentarhoja.

Ei kavereita olisi työpaikassakaan. Miksi edes pitäisi olla kavereita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oppivelvollinen.

On oppivelvollisuus kyllä, mutta oppivelvollisuuden saa lain mukaan suorittaa myös kotona. Koulupakkoa ei Suomessa ole. Mutta miten noin käytännössä toisen asteen suorittaa kotona? Etälukio olisi mahdollisuus, olen kysynyt sieltäkin mutta vaativat psykologin lausuntoa siitä että saa olla etänä.

Ap

Mitä pidempään välttelee oman ikäisten seuraa, sen vaikeampaa aloittaminen voi olla. Nyt on jo monen vuoden kontaktit jääneet tekemättä ja oppimatta.

Ja taas on ap:lla ratkaisuehdotus ETÄlukio. Lisää vaan yksinäisyyttä, por favor. 

Ap on jo itse omalla toiminnallaan pilannut pentunsa tulevaisuutta myöten. Nauttikoon peräkammarin incelinsä elättämisestä täysin rinnoin. 

Ala-arvoinen kommentt, täysin ilkeältä tulee tuommosta tekstiä.

Vanhemman irvikuvako siellä omat kakaransa pilanneena älähtelee kun kalikka kalahtelee?

Ei se ole muiden tehtävä siivota teikäläisten epäonnistumisia eikä madaltaa sitä aitaa niin että se uniikki lumihiutale pääsee ja uskaltaa ryömiä sieltä toiselle puolelle. 
Pilattuhan tuolla paapomisella kotikouluineen tuo kakara on ja nyt niittää mitä on kylvänytkin. 

Pitäisköhän sun tyhmä työtön läskika sa vähän käydä ulkona ja puhaltaa?

Tämä lomaansa viettävä sopusuhtainen työelämässä hyvin vahvasti mukana oleva on parhaillaan ulkona. Mökillä järven rannalla. 
Vai tarkoititko kenties itseäsi? 
Siinä tapauksessa voisi olla suositeltavaa. 
Selviydytkö ilman apua vai tarvitsetko henkilökohtaisen taluttajan jotta uskallat?

Ei ketään kiinnosta sun elä mä, sen takia kai saat noita agres sioita. Sori. :)

Kuten ei myöskään ketään kiinnosta sinun elämäsi. Siksi kai täällä olet noita omia aggressioitasi purkamassa ja sympatianyökyttelyjä kerjäämässä. Yritä kestää itseäsi. 

Mun ei tarvikaa n ke ha ripalstalla kertoa elämästäni, toisin kuin sä! ;)

Harvemmin täällä "keharipalstalla" omasta elämästäni mitään olen kertonutkaan. Tämä taisi olla ensimmäinen kerta. Sinulle "keharipalsta" ilmeisen tuttu ja ilmeisen rakas koska täällä notkut provosoimassa, erityisesti silloin, kun ei kommentti ole sinua hivelevää. 

Ja tummeli kuumenee EDELLEEN!!

Ja mökkitummeli asustaa palstalla ja kuvittelee, että muutkin niin tekevät! 

Kerro lisää elämästäsi, kaikkia kiinnostaa :D :D :D

Psykologin tutkimuksiin ja kokonaisarvioon nuorisopsykiatrian poliklinikalle? Sen jälkeen voisi suunnitella mihin opintoihin ja miten kuntouttaa, sosiaalisten tilanteiden pelkoa kannattaisi nyt hoitaa ennenkuin jää peräkammariin yksin.

Lapsesi ei ole enää mikään pikkulapsi. Hän on nuori aikuinen. 

Aikuisten koulussa on aikuisten pelisäännöt. 

Viikossa jos tekee tuollaisia päätelmiä, niin ehkä hän kuuluu vielä muualle. Kymppiluokalle kasvamaan?

Työkaveri on harvoin ystävä. Hän kilpailee samasta kuin sinä. Voittte käydä yhdessä lounaalla, mutta hän ei ole se, jolle kerrot kaikki asiasi.

Nyt lisää mökkitummelin elämästä, onko munaa toviin näkynyt, vaikuttaa ettei ihan vähäään aikaan :D

Tummeli asustaa palstalla ja kuvittelee, että kerran viikossa käyvä tummelin nöyryyttäjä asuu palstalla. Aina saa nauraaaaaaaaaaaaaa!!!!!

Meinasin aikoinaan jättää amiksen kesken, mutta opo tai muu vastaava henkilökunnasta puhui mulle "järkeä" ja suoritin koulun loppuun. Siitä oli hyötyä, vaikka myöhemmin vaihdoin toiselle alalle.