Miksi ihmiset suuttuvat ystävällisyydestä?
Avasin yhdelle miehelle oven. Ei sanonut mitään. Huikkasin perään, että olehyvä. Sitten alkoi jäätävä kova kiroilu ja huutaminen. En ymmärrä...
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Avaat ovia saadaksesi vaan kiitosta. Jos et saa, huomautat siitä. Toimintasi ei ole aitoa ystävällisyyttä.
Menet kylään ja talon väki on sinua varten leiponut ja kokannut monta tuntua. Lopulta kun saat mahasi täyteen niin nouset sanomatta sanaakaan.
Mitä ystävällisiä tekoja sinä olet tehnyt tuntemattomille?
En mä ainakaan suutu. Jos on siis oikeaa ystävällisyyttä eikä muuta.
Just festareilla kovassa tungoksessa siirryin syrjään ja annoin tietä pyörätuolilla liikkuvalle naiselle, hymyilin ja näytin, että tästä mahtuu. Oisitte nähneet se mulkaisun minkä sain, joskus tuntuu että nämä luulevat olevansa jotain kuninkaita, joilla on etuoikeuksia, tasapuolisuuskaan ei riitä. Sama, kun avaa oven lastenvaunujen kanssa kulkeville, aina ei kiitosta jakseta sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerjäsit kiitosta. Eli et halunnut auttaa tai olla ystävällinen. Halusit palkinnon siitä.
Tällaiset kommentit herättävät kysymyksen, onko autismi Suomessa jo epidemia? Miten perus käytöstavat voivat olla näin loputtoman vaikeita monelle suomalaiselle?
Tällä palstalla on muuten aika paljon sellaisia jotka oikeasti eivät ymmärrä lukemaansa. Suuttuvatkin ihan vaan siksi että ymmärtävät jonkin asian väärin. Olettavat esimerkiksi jonkin kommentin olevan suora loukkaus heitä itseään kohtaan. Mutta ei voi mitään. Kun ne ihmiskontaktit jäävät kokonaan pois, on tämä se ainoa mahdollinen lopputulema. Jatkuva riitely netissä anonyymillä palstalla.
Tämän olen kanssa huomannut palstalta, että eriävä mielipide, vaikka olisi ihan asiallisesti sanottu, otetaan monesti loukkauksena. Kertoo lähinnä ihmisen henkisestä kypsyyden puutteesta tuollainen.
Toisaalta otollista maaperää esimerkiksi tuon itänaapurin (tai perussuomalaisten) trolleille sotkea asioita. Kun sen "viestin" vastaanottaja ei edes ymmärrä, mitä tapahtuu ja vieläpä olettaa aina pahinta.
Et varmaan huomannut, mutta teit juuri nyt itse samaa. Yhden puolueen kannattajien lokeroiminen suoralta kädeltä trolleiksi, joille saa huudella asiattomuuksia ei ainakaan ole hyvää keskustelukulttuuria
Keskustelu- ja tapakulttuuri Suomessa on nyt paljon sivistyneempi kuin 30-40 vuotta sitten. Toki vielä töykeämpää kuin esimerkiksi latinomaissa, mutta osa mennee myös tapakulttuurin piikkiin. Tuijottelu, vittuiIu, kännissä riidan haastaminen, törkeän huono asiakaspalvelu jne. oli arkipäivää vielä kasarilla. Monella periaate käytöksessä tuntui olevan 'koska voisin vetää sinua turpaan, voin tehdä ja sanoa mitä tahansa!'
Sanotaanko että nykyinen nuorempi sukupolvi on sivistyneemmältä puoliskoltaan jo aika lähellä kansainvälistä käyttäytymiskulttuuria. Tosin se ei valitettavasti ulotu näille anonyymeille keskustelupalstoille, jossa mielen myrkkyä vuodatetaan senkin edestä. Oletettavasti tuostakin iso osa menee pienelle vähemmistölle joka purkaa netissä pahaa oloaan riitaa haastamalla ja vittuiIemalla.
Tästä lähtien avaat toiselle vain silloin, kun et halua hymyä tai kiitosta. Opettele olemaan pyyteetön ja tee vain aidosti omasta halusta tuollaisia asioita. Ihme kiitosten toivossa matelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaat ovia saadaksesi vaan kiitosta. Jos et saa, huomautat siitä. Toimintasi ei ole aitoa ystävällisyyttä.
Kiitos kuuluu käytöstapoihin.
Ei tollasessa kiitosten odotuksessa ole mitään järkeä. Itse availen ovet kiitti joku tai ei. Olen joko tulossa tai menossa siitä itse, joten ihan samalla avauksella se toinenkin menee. Joskus jopa jään pitämään ovea auki ihan sama silloinkin kiitteleekö kulkija vai ei. Tuntematon on ja tuntemattomana pysyy. Ei minun päiväni hänen kiittelyistään muutu.
-eri
Oletko ap koskaan ajatellut sitä niin, että joskus ihmiset tarvitsevat olla "näkymättömiä"? Liikaa kuormitusta, liikaa ärsytystä, liikaa surua tai vihaa. Mä en joskus halua tervehtiä myyjiä, koska haluan olla näkemättä ketään. Minulla on menossa sellainen hetki, etten jaksa mitään ylimääräistä. Joillain voi olla myös sosiaalisia pelkotiloja. Joskus sinä vaan et ole heidän päivänsä kohokohta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaat ovia saadaksesi vaan kiitosta. Jos et saa, huomautat siitä. Toimintasi ei ole aitoa ystävällisyyttä.
Menet kylään ja talon väki on sinua varten leiponut ja kokannut monta tuntua. Lopulta kun saat mahasi täyteen niin nouset sanomatta sanaakaan.
Isäntäväkenä en huomauta, jos ei kiitetä. En huutele perään kiitosta. Itse kyllä kiitän aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asioita joita ei tapahtunut.
Tapahtui kaupassa.
Pikkukaupoissakin on nykyisin itsestään avautuvat ovet.
No ei ole
Joku voi kävellä ajatuksissaan eikä miet koko asiaa. Älä avaa ovia, jos olet kiitoksen perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avaat ovia saadaksesi vaan kiitosta. Jos et saa, huomautat siitä. Toimintasi ei ole aitoa ystävällisyyttä.
Kiitos kuuluu käytöstapoihin.
Ei tollasessa kiitosten odotuksessa ole mitään järkeä. Itse availen ovet kiitti joku tai ei. Olen joko tulossa tai menossa siitä itse, joten ihan samalla avauksella se toinenkin menee. Joskus jopa jään pitämään ovea auki ihan sama silloinkin kiitteleekö kulkija vai ei. Tuntematon on ja tuntemattomana pysyy. Ei minun päiväni hänen kiittelyistään muutu.
-eri
Kyllä se kiitos kuuluu ihan peruskäytökseen, enkä availe ovia availe tai ole muutoin ystävällinen siksi, että odottaisin vain kiitosta.
Ihmetyttää vain kommunoinnin kyvyttömyys, jos ei osaa ystävällisyyttä saadessaan edes kiitosta sanoa, kyllä se osoittaa täydellistä junttiutta. Samaan kategorian kuin kiitos, kuuluvat myös anteeksi ja ole hyvä, mutta taitavat nekin olls liian vaikeita useille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerjäsit kiitosta. Eli et halunnut auttaa tai olla ystävällinen. Halusit palkinnon siitä.
Tällaiset kommentit herättävät kysymyksen, onko autismi Suomessa jo epidemia? Miten perus käytöstavat voivat olla näin loputtoman vaikeita monelle suomalaiselle?
Kyllä on. D-vitamiinin puutos äidillä odotusaikana aiheuttaa lapselle autismia. Aurinkoa täällä saa niin vähän, että jos ei purkista syö, on D-vitamiinin puutos melkeinpä varmaa. Siksi suuri osa suomalaisista on ÄÄRIMMÄISEN autistisia ja vastenmielisiä luonteita. Ilkeyttä tuo ei kyllä selitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerjäsit kiitosta. Eli et halunnut auttaa tai olla ystävällinen. Halusit palkinnon siitä.
Tällaiset kommentit herättävät kysymyksen, onko autismi Suomessa jo epidemia? Miten perus käytöstavat voivat olla näin loputtoman vaikeita monelle suomalaiselle?
Tällä palstalla on muuten aika paljon sellaisia jotka oikeasti eivät ymmärrä lukemaansa. Suuttuvatkin ihan vaan siksi että ymmärtävät jonkin asian väärin. Olettavat esimerkiksi jonkin kommentin olevan suora loukkaus heitä itseään kohtaan. Mutta ei voi mitään. Kun ne ihmiskontaktit jäävät kokonaan pois, on tämä se ainoa mahdollinen lopputulema. Jatkuva riitely netissä anonyymillä palstalla.
Tämän olen kanssa huomannut palstalta, että eriävä mielipide, vaikka olisi ihan asiallisesti sanottu, otetaan monesti loukkauksena. Kertoo lähinnä ihmisen henkisestä kypsyyden puutteesta tuollainen.
Toisaalta otollista maaperää esimerkiksi tuon itänaapurin (tai perussuomalaisten) trolleille sotkea asioita. Kun sen "viestin" vastaanottaja ei edes ymmärrä, mitä tapahtuu ja vieläpä olettaa aina pahinta.
Et varmaan huomannut, mutta teit juuri nyt itse samaa. Yhden puolueen kannattajien lokeroiminen suoralta kädeltä trolleiksi, joille saa huudella asiattomuuksia ei ainakaan ole hyvää keskustelukulttuuria
Ellei täällä jatkuvasti olisi kyseisen puolueen harjoittamaa manipulaatiota
Et ollutkaan oikeasti ystävällinen, vaan kiitoksenkipeä pölvästi.
Kiitos kuuluu käytöstapoihin.