Lapsi aloitti kolmannen luokan. On ollut tähän asti ET:ssä. Miten toimia jos toinen vanhempi haluaa vaihtaa uskonnonopetukseen ja toinen ei?

Vierailija kirjoitti:

Mitään ei voi tehdä. Kirkkoon jos ei kuulu on laitonta mennä ET

Toisinpäin. Kirkkoon kuuluvat eivät voi valita ET:tä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän yleissivistykseen kuuluu tietää uskonnoista ja kirkkokunnista. Ei opetus ole tunnustuksellista uskontotunneilla.

Moni viittaus kirjallisuudessa jää ymmärtämättä jos ei tunne kirkkohistorian tapahtumia.

Tämä on ehdottomasti totta, mutta se tieto pitäisi tulla neutraalista lähteestä, eikä koulun uskonnonopetus ole sitä, vaikka ei virallisesti tunnustuksellista saisikaan olla enää nykyään. 

Tosiaan vielä, pointti tässä on se, että toinen vanhempi yrittää tehdä lapsen elämästä mahdollisimman helppoa. Olen melko varma, että jos omassa opetuspisteessä ainoa uskonto olisi islam/buddhalaisuus/pastafarismi, hän haluaisi lapsemme vaihtavan siihen, jotta ei tarvitse kävellä toiseen rakennukseen. Ja kysymys oli että voinko minä tämän jotenkin estää, vai pitääkö vain kaikkien mennä tuon yhden ihmisen älyttömyyksiin mukaan.

Ap

Mikä edes on et

Vierailija kirjoitti:

Tämä on luultavasti palstan historian tylsin aihe.

Olen eri mieltä.

Mitä jos vaikka kysytte lapselta ? Minulta vanhemmat kysyi kumpaa haluan 

Mitä lapsi itse haluaa? Onko siirtymä turvallinen, jääkö jotain muita oppitunteja väliin siirtymän takia?

Meidän esikoinen oli 1- ja 2-luokan uskonnonopetuksessa ihan vain siksi että kunta teki et-opetukseen osallistumisen käytännössä mahdottomaksi.

Alle 12-vuotiaan voi liittää kirkkoon vain jos huoltajat ovat asiasta yksimielisiä ja toinen huoltaja on kirkon jäsen. 

12-vuotiasta ei voi liittää kirkkoon vastoin lapsen omaa suostumusta. Sen lisäksi vanhempien tulee olla asiasta yksimielisiä. 12 vuotta täyttänyt voi liittyä kirkkoon, vaikka vanhemmat ei olisi. 

https://evl.fi/asiointi/liity-kirkkoon/

Eli toisinsanoen, se on ihan sama mitä se toinen vanhempi haluaa tai sanoo. Jos sinä et anna lapselle lupaa liittyä kirkkoon, sitä ei voi tehdä. Olettaen, että teillä on yhteishuoltajuus. Parasta kuitenkin olisi, että noin ison lapsen kohdalla kuuntelette lapsen omaa näkemystä ja halua. Kumpaan lapsi itse haluaa osallistua? 

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan vielä, pointti tässä on se, että toinen vanhempi yrittää tehdä lapsen elämästä mahdollisimman helppoa. Olen melko varma, että jos omassa opetuspisteessä ainoa uskonto olisi islam/buddhalaisuus/pastafarismi, hän haluaisi lapsemme vaihtavan siihen, jotta ei tarvitse kävellä toiseen rakennukseen. Ja kysymys oli että voinko minä tämän jotenkin estää, vai pitääkö vain kaikkien mennä tuon yhden ihmisen älyttömyyksiin mukaan.

Ap

Kysy koululta. Mutta luulisin, että jos huoltajat eivät ole samaa mieltä asiasta, niin aikaisempi valinta pysyy voimassa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä lapsi tottuu. Itse ei kuuluta kirkkoon, eikä uskota jumalaan jne. Mutta lapset käy uskonnontunneilla ihan yleissivistyksen vuoksi, ymmärtääkeen mitä uskonnot ovat. 

Tämä asia käsitellään ET-tunneilla paljon kattavammin ja objektiivisemmin. Teet karhunpalveluksen lapsen sivistyksen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä lapsi itse haluaa? Onko siirtymä turvallinen, jääkö jotain muita oppitunteja väliin siirtymän takia?

Meidän esikoinen oli 1- ja 2-luokan uskonnonopetuksessa ihan vain siksi että kunta teki et-opetukseen osallistumisen käytännössä mahdottomaksi.

Miten pieni paikkakunta?

Olin ällistynyt, miten edes Riihimäen kaupunki ei saanut asianmukaista ET-opetusta järjestettyä 10v sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan vielä, pointti tässä on se, että toinen vanhempi yrittää tehdä lapsen elämästä mahdollisimman helppoa. Olen melko varma, että jos omassa opetuspisteessä ainoa uskonto olisi islam/buddhalaisuus/pastafarismi, hän haluaisi lapsemme vaihtavan siihen, jotta ei tarvitse kävellä toiseen rakennukseen. Ja kysymys oli että voinko minä tämän jotenkin estää, vai pitääkö vain kaikkien mennä tuon yhden ihmisen älyttömyyksiin mukaan.

Ap

Kysy koululta. Mutta luulisin, että jos huoltajat eivät ole samaa mieltä asiasta, niin aikaisempi valinta pysyy voimassa.

Kuolisin, jos joutuisin opettajana osallistumaan tällaiseen huoltajien väliseen pölhöyteen.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on luultavasti palstan historian tylsin aihe.

Sinua ainakin kiinnostaa.

Ohis. Ap:n avaus käynee  esimerkiki siitä, minkä takia kannattaisi olla vain yksi vakaumuksista riippumaton kakillle yhteinen oppiainen joka korvaisi nykhyiset  elmänkatsomus ja  uskonnon  -oppitunnit,

Uskovainen mies 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä lapsi tottuu. Itse ei kuuluta kirkkoon, eikä uskota jumalaan jne. Mutta lapset käy uskonnontunneilla ihan yleissivistyksen vuoksi, ymmärtääkeen mitä uskonnot ovat. 

Juuri näin. Uskonnon opetustunnit eivät ole enää vuosiin olleet uskon tuputusta, vaan maailman eri uskontoihin ja niiden historiaan ja etiikkkan perehtymistä. Yleissivistystä ja kulttuurintuntemusta  lisäävää.  Et- opetus taas on yleispuhetta, joka ei kiinnity historiaan eikä lisää lapsen tietoja millään tasolla, ainoastaan eettisiä valintoja, mikä toki on hyvä, mutta tavallinen lapsi kyllä ymmärtää ns. oikean ja väärän eron luonnostaankin.

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan vielä, pointti tässä on se, että toinen vanhempi yrittää tehdä lapsen elämästä mahdollisimman helppoa. Olen melko varma, että jos omassa opetuspisteessä ainoa uskonto olisi islam/buddhalaisuus/pastafarismi, hän haluaisi lapsemme vaihtavan siihen, jotta ei tarvitse kävellä toiseen rakennukseen. Ja kysymys oli että voinko minä tämän jotenkin estää, vai pitääkö vain kaikkien mennä tuon yhden ihmisen älyttömyyksiin mukaan.

Ap

Miksi teit lapsen "älyttömän" ihmisen kanssa? 

Valitkaa niiden viidenkymmenen muun uskonnon väliltä, iisi nakki eikö :D Suvivirsi tuskin on ainoa ongelma :D

Lapsen mielipide mielestäni painaa. Sitten on myös se asia, että jollette pääse vanhempina yhteisymmärrykseen, hommaa jatkuu ennallaan ts. lapsesi alkaa käydä siellä toisessa paikassa. Ei tuo mielestäni ole ongelma. Oman lapseni koulu kärsii tilanpuutteesta ja osa tunneista on toisessa oppilaitoksessa. Kyllähän liikunnantunneillekin pitää mennä välillä matkan päähän, ainakin täällä. Jos on vaikka urheilupuistossa iltapäivätunnit, niin sinne menevät pyörällä kun matkaa on toista kilometriä.