Lue keskustelun säännöt.
On mielestäni epäviehättävää, jos joku on kiinnostunut minusta
14.08.2026 |
Vaikka olisi ihan hyvännäköinen ja mukava henkilö, niin välittömästi, jos ilmenee kiinnostunut minua kohtaan alkaa ällöttää jo koko ajatus kyseisestä henkilöstä.
Kommentit (27)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama! Luulen että vaikka maailman komein ja karismaattisin mies olisi juuri minusta kiinnostunut, en ilahtuisi.
Epäviehättävää? Sehän olisi suorastaan outoa ja lähestulkoon perverssiä, jos joku sinusta kiinnostuisi.
Minä taas en unohda koskaan häntä, joka kiinnostui minusta. Menimme molemmat ihan vakaviksi. Se oli kaunista.
Mä olin samanlainen nuorempana. Jotain kiintymysongelmaa taisi olla. Kävin pari vuotta terapiassa eikä enää ällöttänyt, jos joku kiinnostui minusta. Löysinkin sitten hyvän miehen, joka ei pelannut mitään pelejä ja teki kiinnostuksensa selväksi eikä ällöttänyt yhtään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lajityypillistä käytöstä teille naisille. Siksi haette rikollisia miehiä, jotka hak kaavat ja vihaavat teitä.
Ai.
Mulla on naisena kokemus, että mies katoaa siinä vaiheessa kun on ehtinyt ihastua ja uskoa että tästä vois tulla jotain.
Ensin pokaillaan ja yritetään ja sit kun on tunteet pelissä niin mies "säikähtää".
Mulla on sama! Ensin katselen kauempaa, sitten jutellaan jotain, ja sitten kun saan signaalia, että toinen olisi kiinnostunut minusta, niin oma fiilis lopahtaa täysin.
En ymmärrä itseäni. En tiedä onko se sitten alitajunta, joka huomaa, ettei oikeasti sovita toisillemme.
T. Ikisinkku
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on sellainen syvä syntymähäpeä itsestäni. Ja jos joku kiinnostuu, niin se häpeä laajenee saman tien koskemaan myös häntä ja peli on pelattu. :(
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen syvä syntymähäpeä itsestäni. Ja jos joku kiinnostuu, niin se häpeä laajenee saman tien koskemaan myös häntä ja peli on pelattu. :(
Suht sama huonoitsetuntoisena eli lähtökohtaisesti en edes oleta kenenkään kiinnostuvan ikinä, mutta jos sellaisen huomaan toisesta tai edes epäilen niin toinen muuttuu silmissäni oitis epämääräiseksi hiippariksi ja muutenkin epätoivoiseksi kummajaiseksi, koska miksi kukaan normi-ihminen minusta kiinnostuisi.
Eikä ole kyllä koskaan kiinnostunutkaan vaan ne ainoat kiinnostuneet on olleet oikeastikin tosi epämääräisiä ja sellaisia joista olisi pitänyt pysyä kaukana. Silti häpesin itseäni heidänkin seurassaan ja pidin itseäni huonompana ja epäilin etten varmasti kelpaa. Aivan kahelia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lajityypillistä käytöstä teille naisille. Siksi haette rikollisia miehiä, jotka hak kaavat ja vihaavat teitä.
Eli on oikeutettua sanoa että lajityypillistä käytöstä miehiltä hakata naisia ja syyllistää sitten näitä siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen syvä syntymähäpeä itsestäni. Ja jos joku kiinnostuu, niin se häpeä laajenee saman tien koskemaan myös häntä ja peli on pelattu. :(
Suht sama huonoitsetuntoisena eli lähtökohtaisesti en edes oleta kenenkään kiinnostuvan ikinä, mutta jos sellaisen huomaan toisesta tai edes epäilen niin toinen muuttuu silmissäni oitis epämääräiseksi hiippariksi ja muutenkin epätoivoiseksi kummajaiseksi, koska miksi kukaan normi-ihminen minusta kiinnostuisi.
Eikä ole kyllä koskaan kiinnostunutkaan vaan ne ainoat kiinnostuneet on olleet oikeastikin tosi epämääräisiä ja sellaisia joista olisi pitänyt pysyä kaukana. Silti häpesin itseäni heidänkin seurassaan ja pidin itseäni huonompana ja epäilin etten varmasti kelpaa. Aivan kahelia.
Luulen että tuo on iso syy varsinkin jos kasvuiässä kaikki kiinnostuneet ovat jotain epämääräisiä hiippareita. Sitten kun kuka tahansa kiinnostuu alkaa se heti tuntua samalta kuin silloin, limaiselta ja turvattomalta.
Muistan itekin teininä kun olin luokan hylkiö ja kukaan oman ikäinen ei välittänyt, mutta kadulla sitten oli kaikenlaisia limaisia alaikäisistä kiinnostuneita. Ihastuneet olivat teininä aina jotain ulkomaalaisia miehiä tai omituisia hiippareita jotka seurasivat kadulla, tai parikymppisenä sitten niin vanhoja että olisivat voineet olla ikänsä puolesta oma isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen syvä syntymähäpeä itsestäni. Ja jos joku kiinnostuu, niin se häpeä laajenee saman tien koskemaan myös häntä ja peli on pelattu. :(
Suht sama huonoitsetuntoisena eli lähtökohtaisesti en edes oleta kenenkään kiinnostuvan ikinä, mutta jos sellaisen huomaan toisesta tai edes epäilen niin toinen muuttuu silmissäni oitis epämääräiseksi hiippariksi ja muutenkin epätoivoiseksi kummajaiseksi, koska miksi kukaan normi-ihminen minusta kiinnostuisi.
Eikä ole kyllä koskaan kiinnostunutkaan vaan ne ainoat kiinnostuneet on olleet oikeastikin tosi epämääräisiä ja sellaisia joista olisi pitänyt pysyä kaukana. Silti häpesin itseäni heidänkin seurassaan ja pidin itseäni huonompana ja epäilin etten varmasti kelpaa. Aivan kahelia.
Luulen että tuo on iso syy varsinkin jos kasvuiässä kaikki kiinnostuneet ovat jotain epämääräisiä hiippareita. Sitten kun kuka tahansa kiinnostuu alkaa se heti tuntua samalta kuin silloin, limaiselta ja turvattomalta.
Muistan itekin teininä kun olin luokan hylkiö ja kukaan oman ikäinen ei välittänyt, mutta kadulla sitten oli kaikenlaisia limaisia alaikäisistä kiinnostuneita. Ihastuneet olivat teininä aina jotain ulkomaalaisia miehiä tai omituisia hiippareita jotka seurasivat kadulla, tai parikymppisenä sitten niin vanhoja että olisivat voineet olla ikänsä puolesta oma isä.
Tommosen jälkeen tulee heti olo että kaikissa täytyy olla jotain vikaa ja pahoja aikeita jos osoittavat kiinnostusta…
Kirjastostalkkerit olivat vielä oma lukunsa. Kaikkia tyttöjä toki ahdisteltiin, mutta jos se on ainoa kokemus deittailusta niin ei mikään ihme jos huomiosta tulee ikävä olo vielä aikuisenakin. Varsinkin jos ei usko että kukaan normaali voisi kiinnostua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väärä huomio myös mutkistaa asioita. Ensin ollaan kaveriporukkaa tai työkavereita tai mitä hyvänsä. Kun sitten joku osoittaa kiinnostusta, kaikki mutkistuu ja voi jopa tuhoutua lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Lajityypillistä käytöstä teille naisille. Siksi haette rikollisia miehiä, jotka hak kaavat ja vihaavat teitä.
Anteeksi mutta millähän logiikalla? Jos tämä rikollinen kiinnostuisi niin hänhän alkaisi heti ällöttää myös, eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lajityypillistä käytöstä teille naisille. Siksi haette rikollisia miehiä, jotka hak kaavat ja vihaavat teitä.
Anteeksi mutta millähän logiikalla? Jos tämä rikollinen kiinnostuisi niin hänhän alkaisi heti ällöttää myös, eikö?
Niin
Jos trollaa voisi trollata edes loogisesti eikä niin että homma kosahtaa heti alkuunsa
Mä panikoidun ja vetäydyn jos joku lähestyy kun en koe ylikiloineni olevani haluttava.
Mulla oli kerran näin, koska meillä on sama sukunimi ja hänellä oli vielä sama etunimi kuin mun veljellä! Olin tosin teini eli ei varmaan lasketa.... Ja hän oli kivannäkoinen ja kohtelias mutta en vaan voinut edes ajatella asiaa! Nyt kaduttaa! Ihan sen takia että oli ikäisekseen tosi fiksu!
Vierailija kirjoitti:
Väärä huomio myös mutkistaa asioita. Ensin ollaan kaveriporukkaa tai työkavereita tai mitä hyvänsä. Kun sitten joku osoittaa kiinnostusta, kaikki mutkistuu ja voi jopa tuhoutua lopullisesti.
Mä luulen, että tää on ainakin itselläni osasyy. On helpompi, kun kukaan ei ole ihastunut minuun, niin sitten voin jutella, vitsailla ja mennä vapaasti.
T. Sama ikisinkku
Lajityypillistä käytöstä teille naisille. Siksi haette rikollisia miehiä, jotka hak kaavat ja vihaavat teitä.