Teen gradua ja koen, että tekoälyn antama palaute on hyödyllisempää kuin mikään, mitä ohjaajani on missään vaiheessa sanonut.
Tämä havainto vetää aika hiljaiseksi ja saa miettimään yliopistojen tulevaisuutta. Jos toivon palautetta ohjaajaltani, saan yleensä odottaa vastausta parista viikosta kuukauteen, ja vastaus voi olla sisällöllisesti täysin hyödytön, muutama ympäripyöreä lause. Jos tuuttaan koko gradun Copilotille, se antaa parissa sekunnissa arvion rakenteen vahvuuksista ja heikkouksista, käytetystä teoreettisesta viitekehyksestä, metodeista jne. Ehdottaa lisäluettavaa, vaihtoehtoista tulokulmaa, toista teoriaa. Työn teen tietysti edelleen itse, mutta mietin, että ohjaava professori on nykyään täysin turha henkilö koko projektissa.
Kommentit (54)
Ei proffa arvostanut 30 vuoden työkokemuksesta kumpuavaa dippatyötä, jolla tienattiin kolme miljoonaa puolessa vuodessa aivan minun ikiomilla ideoilla. Olis pitänyt käyttää enemmän muiden tutkimuksia ja sitten kun tein sen vielä suomeksi niin arvosana jäi neloseen. En oikein ymmårrä tätä tutkimuksen tutkimisen hypetystä kun minusta pitäisi näyttää olevansa hyvä insinööri eikä tutkija. Mut työ meni selkeesti proffaltakin yli hilseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin 90-luvulla humanistiseen tiedekuntaan tekemästäni gradusta kaikilta tekoälyoltä knoppikysymyksen, eivätkä ne osanneet vastata. Että sillä lailla.
Oletko varma, ettei vika ollut gradussasi?
Kyse on taidehistorian alan gradu ja olin ensimmäinen asiaa tutkinut. Kaikki siinä pätee yhä.
Itse taidehistoriasta väitelleenä ymmärrän toki, että graduista löytyy se lopullinen totuus...
Vierailija kirjoitti:
Itse kyselin tekoälyltä huvikseni muinaisista ihmissuhdeongelmistani. En ole ikinä saanut yhtä osuvia vastauksia tapaamiltani psykologeilta tai psykiatreilta!
Koska tekoälyn perimmäinen tarkoitus on miellyttää sinua ja antaa toivomiasi vastauksia, ei välttämättä totuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kyselin tekoälyltä huvikseni muinaisista ihmissuhdeongelmistani. En ole ikinä saanut yhtä osuvia vastauksia tapaamiltani psykologeilta tai psykiatreilta!
Koska tekoälyn perimmäinen tarkoitus on miellyttää sinua ja antaa toivomiasi vastauksia, ei välttämättä totuuksia.
Onneksi voi luottaa siihen, että psykologit ja psykiatrit laukovat TOTUUKSIA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin 90-luvulla humanistiseen tiedekuntaan tekemästäni gradusta kaikilta tekoälyoltä knoppikysymyksen, eivätkä ne osanneet vastata. Että sillä lailla.
Oletko varma, ettei vika ollut gradussasi?
Kyse on taidehistorian alan gradu ja olin ensimmäinen asiaa tutkinut. Kaikki siinä pätee yhä.
Ensimmäinen asiaa tutkinut koko maailmassa? Kertoisitko aiheesi? Olet kai jo väitellyt?
Se on sinun projektisi eikä sinun ohjaajasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kun se gradusi sataan kertaan lukenut tekoäly sanoo professorille tarkistusvaiheessa että tää tekstihän on tosiaan nähty sataan kertaan eli todennäköisimmin plagiaatti, niin voit miettiä että mitäs nyt.
Et näköjään tiedä, miten tekoäly toimii.
No, tekoälyhän nimenomaan perustaa arvionsa siihen mitä ennen on tehty eli siihen aineistoon, joka sille on syötetty. Mutta mitä jos tekijän tapa katsoa asioita on uusi, paikallinen (esim. suomalainen), entä sitten?
Yleensäkin tekoälyn näkemys on pinnallinen, nopea raapaisu siitä mitä aikaisemmin on tehty. Tekoäly ei kykene syvälliseen tieteelliseen ymmärrykseen tai alan kontekstin hahmottamiseen samalla tavalla kuin kokenut ohjaaja tai dosentti. Aalto yliopiston mukaan tekoäly saattaa suositella työhön sopimattomia tai täysin olemattomia "hallusinoituja" lähteitä ja kirjallisuutta. Datavinoutumat ovat ongelma myös.
Jos työssä on käsitelty luottamuksellista aineistoa, haastatteluja tai yrityssalaisuuksia, tekoälylle altistaminen on tietosuojalakien vastaista.
Lisäksi tekijä syöttää tekoälylle oman julkaisemattoman tekstinsä, joten tekoäly alkaa käyttää tätä aineistonaan myös. Tässä rikotaan jo immateriaalioikeuksia.
Ja kaiken tämän päälle: tutkimuseettiset ohjeet (kuten TENK) ja yliopistojen säännöt edellyttävät, että tutkija tai opiskelija kantaa aina yksin vastuun tekstinsä sisällöstä ja oikeellisuudesta - sitä ei voi siirtää tekoälylle.
Ja vielä, jos käyttää tekoälyä työnsä tekemiseen, se pitäisi ilmoittaa ja selittää miten tekoälyä on käytetty.
Vierailija kirjoitti:
En epäile lainkaan totta puhuen. Itse olen tohtoriopiskelija ja lähettelen tuon tuosta artikkeleitani julkaisuihin. Joskus palaute on verrattain hyödyllistä, mutta paljon useammin aivan jäätävää roskaa, joka osoittaa, ettei vertaisarvioija ole ymmärtänyt tai edes kunnolla lukenut tutkimustani. Parhaimmillaan ihmismieli on tietenkin aina ylivertainen tekoälyyn verrattuna silloin, kun kyseinen ihminen on aidosti lahjakas, taitava ja mikä tärkeintä, rehellinen. Mutta valitettavasti ihmiskunnan vitsaus on epärehellisyys ja egotismi, ja tämä vaivaa myös suurta osaa akateemisesta yhteisöstä. Gatekeeping, egotismi ja tyhmyys ovat akateemisen maailman kirous useammin kuin ei.
Välillä tulee tosiaan rutiinikritiikkiä esim. käytetyn tekniikan suhteen, koska he ovat lukeneet joskus tällaisesta virhelähteen mahdollisuudesta. He eivät ole kuitenkaan lainkaan miettineet lainkaan päteekö asia tässä tutkimuksessa. Tuntuu kornilta, kun sitten huomattavasti vakavampaa virhelähteen mahdollisuutta vertaisarvioija ei edes mainitse, vaikka matemaattisesti sen potentiaali vaikuttaa tuloksiin on paljon suurempi. Tieteilijä ei vain aina ole hyvä analyytikko.
-- Jos tuuttaan koko gradun Copilotille, se antaa parissa sekunnissa arvion rakenteen vahvuuksista ja heikkouksista, käytetystä teoreettisesta viitekehyksestä, metodeista jne. Ehdottaa lisäluettavaa, vaihtoehtoista tulokulmaa, toista teoriaa. Työn teen tietysti edelleen itse,
- Onko se enää sinun tekemäsi, jos kaiken tämän on jo tehnyt tekoäly?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kun se gradusi sataan kertaan lukenut tekoäly sanoo professorille tarkistusvaiheessa että tää tekstihän on tosiaan nähty sataan kertaan eli todennäköisimmin plagiaatti, niin voit miettiä että mitäs nyt.
Et näköjään tiedä, miten tekoäly toimii.
No, tekoälyhän nimenomaan perustaa arvionsa siihen mitä ennen on tehty eli siihen aineistoon, joka sille on syötetty. Mutta mitä jos tekijän tapa katsoa asioita on uusi, paikallinen (esim. suomalainen), entä sitten?
Yleensäkin tekoälyn näkemys on pinnallinen, nopea raapaisu siitä mitä aikaisemmin on tehty. Tekoäly ei kykene syvälliseen tieteelliseen ymmärrykseen tai alan kontekstin hahmottamiseen samalla tavalla kuin kokenut ohjaaja tai dosentti. Aalto yliopiston mukaan tekoäly saattaa suositella työhön sopimattomia tai täysin olemattomia "hallusinoituja" lähteitä ja kirjallisuutta. Datavinoutumat ovat ongelma myös.
Jos työssä on käsitelty luottamuksellista aineistoa, haastatteluja tai yrityssalaisuuksia, tekoälylle altistaminen on tietosuojalakien vastaista.
Lisäksi tekijä syöttää tekoälylle oman julkaisemattoman tekstinsä, joten tekoäly alkaa käyttää tätä aineistonaan myös. Tässä rikotaan jo immateriaalioikeuksia.
Ja kaiken tämän päälle: tutkimuseettiset ohjeet (kuten TENK) ja yliopistojen säännöt edellyttävät, että tutkija tai opiskelija kantaa aina yksin vastuun tekstinsä sisällöstä ja oikeellisuudesta - sitä ei voi siirtää tekoälylle.
Ja vielä, jos käyttää tekoälyä työnsä tekemiseen, se pitäisi ilmoittaa ja selittää miten tekoälyä on käytetty.
Syötin tekoälylle käsitteitä, joita ei ole ennen tutkimuskirjallisuudessa yhdistetty ja sain kiinnostavan vastauksen. Tekoälyltä ei siis saa vastauksia vain siitä, mitä jostakin aiheesta on aiemmin kirjoitettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kun se gradusi sataan kertaan lukenut tekoäly sanoo professorille tarkistusvaiheessa että tää tekstihän on tosiaan nähty sataan kertaan eli todennäköisimmin plagiaatti, niin voit miettiä että mitäs nyt.
Et näköjään tiedä, miten tekoäly toimii.
No, tekoälyhän nimenomaan perustaa arvionsa siihen mitä ennen on tehty eli siihen aineistoon, joka sille on syötetty. Mutta mitä jos tekijän tapa katsoa asioita on uusi, paikallinen (esim. suomalainen), entä sitten?
Yleensäkin tekoälyn näkemys on pinnallinen, nopea raapaisu siitä mitä aikaisemmin on tehty. Tekoäly ei kykene syvälliseen tieteelliseen ymmärrykseen tai alan kontekstin hahmottamiseen samalla tavalla kuin kokenut ohjaaja tai dosentti. Aalto yliopiston mukaan tekoäly saattaa suositella työhön sopimattomia tai täysin olemattomia "hallusinoituja" lähteitä ja kirjallisuutta. Datavinoutumat ovat ongelma myös.
Jos työssä on käsitelty luottamuksellista aineistoa, haastatteluja tai yrityssalaisuuksia, tekoälylle altistaminen on tietosuojalakien vastaista.
Lisäksi tekijä syöttää tekoälylle oman julkaisemattoman tekstinsä, joten tekoäly alkaa käyttää tätä aineistonaan myös. Tässä rikotaan jo immateriaalioikeuksia.
Ja kaiken tämän päälle: tutkimuseettiset ohjeet (kuten TENK) ja yliopistojen säännöt edellyttävät, että tutkija tai opiskelija kantaa aina yksin vastuun tekstinsä sisällöstä ja oikeellisuudesta - sitä ei voi siirtää tekoälylle.
Ja vielä, jos käyttää tekoälyä työnsä tekemiseen, se pitäisi ilmoittaa ja selittää miten tekoälyä on käytetty.
Aivan kuten jos on kirjoittanut tutkimuksensa tai opinnäytetyönsä tietokoneella?
Vierailija kirjoitti:
-- Jos tuuttaan koko gradun Copilotille, se antaa parissa sekunnissa arvion rakenteen vahvuuksista ja heikkouksista, käytetystä teoreettisesta viitekehyksestä, metodeista jne. Ehdottaa lisäluettavaa, vaihtoehtoista tulokulmaa, toista teoriaa. Työn teen tietysti edelleen itse,
- Onko se enää sinun tekemäsi, jos kaiken tämän on jo tehnyt tekoäly?
Kun proffa antaa opiskelijalle ihan verrannollista palautetta, onkohan gradu enää opiskelijan kirjoittama...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten kun se gradusi sataan kertaan lukenut tekoäly sanoo professorille tarkistusvaiheessa että tää tekstihän on tosiaan nähty sataan kertaan eli todennäköisimmin plagiaatti, niin voit miettiä että mitäs nyt.
Et näköjään tiedä, miten tekoäly toimii.
No, tekoälyhän nimenomaan perustaa arvionsa siihen mitä ennen on tehty eli siihen aineistoon, joka sille on syötetty. Mutta mitä jos tekijän tapa katsoa asioita on uusi, paikallinen (esim. suomalainen), entä sitten?
Yleensäkin tekoälyn näkemys on pinnallinen, nopea raapaisu siitä mitä aikaisemmin on tehty. Tekoäly ei kykene syvälliseen tieteelliseen ymmärrykseen tai alan kontekstin hahmottamiseen samalla tavalla kuin kokenut ohjaaja tai dosentti. Aalto yliopiston mukaan tekoäly saattaa suositella työhön sopimattomia tai täysin olemattomia "hallusinoituja" lähteitä ja kirjallisuutta. Datavinoutumat ovat ongelma myös.
Jos työssä on käsitelty luottamuksellista aineistoa, haastatteluja tai yrityssalaisuuksia, tekoälylle altistaminen on tietosuojalakien vastaista.
Lisäksi tekijä syöttää tekoälylle oman julkaisemattoman tekstinsä, joten tekoäly alkaa käyttää tätä aineistonaan myös. Tässä rikotaan jo immateriaalioikeuksia.
Ja kaiken tämän päälle: tutkimuseettiset ohjeet (kuten TENK) ja yliopistojen säännöt edellyttävät, että tutkija tai opiskelija kantaa aina yksin vastuun tekstinsä sisällöstä ja oikeellisuudesta - sitä ei voi siirtää tekoälylle.
Ja vielä, jos käyttää tekoälyä työnsä tekemiseen, se pitäisi ilmoittaa ja selittää miten tekoälyä on käytetty.
Opiskelijan on hallittava lähdekritiikki mitä lähteitä hän sitten käyttääkään. Ohjaajankaan suosittelemia lähteitä ei tule kritiikittömästi hyväksyä.
Kuten esimerkiksi mistä?