Vinkkejä työnhakuun! Miten olet saanut (unelma)työsi?

Kannattaa hankkia niitä suhteita, joiden kautta niitä työpaikkoja saa. Esim.

Alan tapahtumat ja networking-eventit

Alan kurssit ja koulutukset

Seminaarit ja konferenssit

Messut ja ammatilliset tapahtumat

LinkedIn ja muut ammatilliset verkostot

Alalla toimivien ihmisten kanssa tehdyt projektit

Harjoittelut ja työkeikat

Alan yhdistykset ja järjestöt

Workshopit ja masterclassit

Vapaaehtoistyö alan tapahtumissa

Entiset opiskelukaverit ja koulun alumniverkostot

Ystävien ja tuttujen kautta saadut esittelyt

Alan yhteisöt, ryhmät ja keskustelutilaisuudet

Oman alan pienet epäviralliset kohtaamiset – kahvit, afterworkit jne.

Ei ole rahallisesti kannattavaa ottaa yksittäisiä työpäiviä vastaan, suo siellä vetelä täällä.

Mikä on sun unelmatyö? 

Vierailija kirjoitti:

Ei nykypäivänä kannata ottaa vastaan yksittäisiä työvuoroja, työttömyyspäivärahan maksu vaan siirtyy jonnekin tulevaisuuteen. Paitsi jos asuu vaikka lapsuuden kodissa, ei ole ehkä kiirettä saada tukia ajallaan.

Höpöhöpö, olen just tuommonen keikka/osa-aikatyöläinen, niin jos tuet tulis normisti 3. päivä niin nyttulee 8. tai 9. päivä.

Soittelivat ja kertoivat millainen paikka ja rooli olisi tarjolla ja kyselivät sopisiko haastattelu.

pari tuntia haastattelun jälkeen sitten soittelivat että ollaan pääsytty siihen että voitaisiin sinut palkata, sitten sovittiin vielä tarkemmin palkka, muut edut ja ensimmäisen vuoden lomat ja tässä nyt on tullut vähän yli 5v oltua. IT alasta kyse, muilla aloilla voi mennä erilailla?

Naapurin kanssa juteltiin pihassa aidan yli ja oli puhetta omista nuorista. Naapuri kertoi tarvitsevansa työntekijää yritykseensä, vaikka oppisopimuksella. Oma poikani ei ollut päässyt hakemaansa kouluun ja oli kiinnostunut ko.paikasta. Palkka ei ole vielä kummoinen mutta siitä se lähtee, jos kiinnostusta pojalla vaan riittää.

Menin hyvään pk firmaan töihin ja etenin siellä

Monesti palkataan firman sisältä 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykypäivänä kannata ottaa vastaan yksittäisiä työvuoroja, työttömyyspäivärahan maksu vaan siirtyy jonnekin tulevaisuuteen. Paitsi jos asuu vaikka lapsuuden kodissa, ei ole ehkä kiirettä saada tukia ajallaan.

Höpöhöpö, olen just tuommonen keikka/osa-aikatyöläinen, niin jos tuet tulis normisti 3. päivä niin nyttulee 8. tai 9. päivä.

Saatpa nopeasti rahat, ennen piti odotella, että sai palkkanauhan ja sitten pystyi tekeen hakemuksen ....ja vielä odotella maksupäivää. 

Vierailija kirjoitti:

Otin vastaan yksittäisiä työvuoroja, sain jalan oven väliin ja aikanaan vakinaistettiin.

Tyttärellä sama juttu, tosin sai vakipaikan  jo ennen valmistumista.

Otit vastaan? Siis työnantaja soitteli sinulle että otatko työvuoroja vastaan? Mistä hän tiesi kysyä juuri sinua?

" Järjestin" rekrytoijalle ja lupasin antaa jatkossakin...

Vierailija kirjoitti:

Oma polkuni sellaiseen työhön, josta en halua pois (vaikka varsinaisesta unelmasta ei voikaan puhua): opiskelin tutkinnon, muutin ulkomaille työn perässä, muutin takaisin Suomeen, opiskelin toisen tutkinnon ja tein todella rupupalkkaista työtä toisen tutkinnon ruohonjuuritasolla, kunnes kohdalle osui se The Työpaikka, jossa yhdistyivät molemmat tutkinnot ja niillä aloilla hankittu työkokemus.

Komppaan! Ulkomaatakaan ei pidæ sulkea pois, joskaan sen ei pidæ antaa olla se pæætavoite. Aloittajalle: mikæ on alasi? Ja mahd. kielitaitosi? Jos onnistut tyøllistymææn pariksi vuodeksi ulkomailla on effekti alasta riippuen seuraava: hakemuksia plaratessa pysæhtyy rekrytoija kymmeneksi sekunniksi pidempææn  hakijaan, jonka referenssi tulee ulkomailta. Selviytyjætyyppikø? Se kymmenen sekuntia taitaa siellæ suomessa olla nykyisin harvinaista ja paljon?? Jos resurssisi riittævæt vain uuden kielen oppimiseen, muttei "ulkomaille" muuttoon, niin silloin tæmæ NORJA. Tæællæ monella alalla on kysyntææ, joissa alkuun pææse sillæ "ralliengelskalla". MUTTA! Mainitsemani "pari vuotta" jæækin sitten vitsin rooliin, koska tææltæ et enææ palaa. Ap:n kysymys "miten sait tyøpaikan"? Olen tæællæ jo toista (lopullista) kertaa ja ref tuli sieltæ edellisestæ reissustani. Tæællæ jææmeri, kaamos, yøtøn yø, ruskat, hohtavat kevæthanget ja jææmerestæ peilautuvat RÆISKYVÆT REVONTULET! Vellkommen til oss!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma polkuni sellaiseen työhön, josta en halua pois (vaikka varsinaisesta unelmasta ei voikaan puhua): opiskelin tutkinnon, muutin ulkomaille työn perässä, muutin takaisin Suomeen, opiskelin toisen tutkinnon ja tein todella rupupalkkaista työtä toisen tutkinnon ruohonjuuritasolla, kunnes kohdalle osui se The Työpaikka, jossa yhdistyivät molemmat tutkinnot ja niillä aloilla hankittu työkokemus.

Ja tarkennuksena vielä, että ulkomaan työpaikka avautui ruohonjuuritason kesätöistä ruohonjuuritason vakipaikan kautta niihin ns. oikeisiin töihin. Ja rupupalkka-alan työpaikka avautui oppisopimuksen kautta vakipaikaksi. Eli kaikissa vaiheissa piti raataa niska limassa ja todistaa olevansa tarpeellinen, mielellään siellä kädet savessa.

Mutta miten pääsee sinne ruohonjuuritasolle töihin, jos ei tunne sopivia ihmisiä?

ap

Pohjalta on aloitettu opiskeluaikana. Orjatyötä orjapalkalla. Työkaverit oli kyllä työn paskuudesta huolimatta ihania! Siitä sitten siirrytty pikku hiljaa aina seuraavaan ja seuraavaan työhön, ja toisinaan myös noustu yrityksen sisällä ylöspäin. Nöyrä asenne, ja työstä riippumatta kaikki hoidetaan kunnialla, vaikka välillä ärsyttäisikin. Ja joka paikassa aina tehty töitä viimeiseen päivään asti kunnolla, eikä lähdetty mistään ovet paukkuen. Pienemmillä paikkakunnilla ehdotonta, kun sana kiirii. Niillä on päästy minimipalkasta +4000€  ansioihin.

Soitin firmaan ja kysyivät milloin voi aloittaa. Eivät edes nähneet minua.

Pari päivää ehdin olemaan työmaalla ennen kuin pomo tuli käymään. Näin rakennusalalla.

Orjatyössä olen itsekin ollut opiskeluaikana, aivan minimaalisella palkalla aina kesätöissä. Mutta ei siitä mitään pitkäaikaista uraa saanut, vaikka hommani tein hyvin. Työttömänä sitä vaan ollaan, vaikka kuinka edellisessä työssä oltiin tyytyväisiä ja kehuja tuli. 

ap

Mitään suoraa viivaa ei pysty vetämään, että miten sen työpaikan saa. Tähän vaikuttaa myös se ala mille on hakemassa. Minkä alan tehtävissä olet ollut ja mitä olet hakemassa?

Hakemalla tietysti. Eihän kokeilematta voi tietää vastaako työ sitä mitä tavoittelee. Pitää olla rohkeutta kokeilla ja jatkaa matkaa, jos tuntuu että tämä on ihan väärä juttu. Mutta ensin on saatava se ensimmäinen työpaikka (jos olet nuori) tai seitsemäs, jos olet vanhempi. Siitä sitten etiäpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma polkuni sellaiseen työhön, josta en halua pois (vaikka varsinaisesta unelmasta ei voikaan puhua): opiskelin tutkinnon, muutin ulkomaille työn perässä, muutin takaisin Suomeen, opiskelin toisen tutkinnon ja tein todella rupupalkkaista työtä toisen tutkinnon ruohonjuuritasolla, kunnes kohdalle osui se The Työpaikka, jossa yhdistyivät molemmat tutkinnot ja niillä aloilla hankittu työkokemus.

Ja tarkennuksena vielä, että ulkomaan työpaikka avautui ruohonjuuritason kesätöistä ruohonjuuritason vakipaikan kautta niihin ns. oikeisiin töihin. Ja rupupalkka-alan työpaikka avautui oppisopimuksen kautta vakipaikaksi. Eli kaikissa vaiheissa piti raataa niska limassa ja todistaa olevansa tarpeellinen, mielellään siellä kädet savessa.

Mutta miten pääsee sinne ruohonjuuritasolle töihin, jos ei tunne sopivia ihmisiä?

ap

Omaani pääsin hakemuksella ja haastattelulla, mutta toki tuohon kyseiseen paikkaan rekrytoitiin satoja kesätyöntekijöitä, ja oleellisimpiin kriteereihin kuului asiallinen ulkonäkö ja monipuolinen kielitaito, joka rajasi jonkin verran.

Panosta suosittelijoihin ! Asiallinen , lyhyehkö CV .

Otin yhteyttä kiinnostavaan firmaan ja he eivät ottaneet heti mutta myöhemmin ottivat yhteyttä kun tarve oli avautunut. Ei kyllä ole enää nykyisin unelmien työpaikka mutta oli silloin.