Lue keskustelun säännöt.
Oletko koskaan miettinyt olisiko vauvasi elossa jos...
24.05.2007 |
...olisit synnyttänyt hänet vaikkapa 1800-luvun alussa? Sain oman vauvani helmikuussa sektiolla ja kaikki on mennyt näennäisesti hyvin. Mutta sitten mietin, että jos lääketiede ei olisi ollut apuna, olisimme molemmat saattaneet kuolla jo synnytykseen, sillä vauva oli hankalassa perätilassa poikittain. Ja syntymän jälkeen maitoa on tullut tosi niukanlaisesti.
Joten vastaukseni omaan kysymykseeni on: ei luultavasti olisi.
Jos ei olisi synnytys vienyt mennessään, sitten rintamaidon puute viimeistään. Ei ihme, että ennenvanhaan lapsikuolleisuus oli niin suuri! Nyt tällaiset entisajan vakavat tapaukset pystytään hoitamaan niin, ettei niitä enää vakaviksi tule ajatelleeksikaan.
Mitenkäs muilla, mikä teillä olisi toisin jos siirtyisitte lapsinenne parinsadan vuoden takaisiin oloihin?
Kommentit (37)
Istukka ei suostunut irtoamaan......vaan vietiin leikkuriin....verta menetin paljon....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jostain syystä en olisi kuollut, ja olisin selvinnyt toiseen synnytykseeni, niin siinä vauvalle olisi saattanut tulla ongelmia. (Vihreä lapsivesi, hengitystiet imettiin tyhjiksi, vietti pari ensimmäistä tuntia elämästään happikaapissa.)
kohdalla, jolloin repesin pahasti ja tämä pikkukeskonen (rv.26) olisi jäänyt syntymättä...
Onneksi on tämä lääketiede näin kehittynyttä!
Oma esikoiseni olisi kyllä selvinnyt ja itse myös. Kipua toki oli, mutta siitä selvittiin. Synnytys oli kuulemma oppikirjasta suoraan, pieniä repeämiä, ei vuotoja, istukka tuli ulos normaalisti.
Se, että olisiko kukaan mies huolinut minua ja halunnut kanssani lapsia 1800-luvulla huulihalkioisena on jo sitten eri asia. Nyt lääketieteen kehittymisen myötä tuo syntymävika on korjattu huomaamattomiin ja puolisonkin olen saanut siitä huolimatta lasteni isäksi.:-))
Luultavasti olisin jo itse kuollut syntyessäni, kun en päässyt sieltä ulos ilman sektiota. Sama tapaus lapsellani.
1800-luvulla varmaan jo osattiin tehdä sektioita. Aiemmin pään luut murskattiin ja vedettiin kuollut vauva ulos, jos ei muuten tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieni perätilavauva kyseessä.
Kakkosen synnytys taas oli jo nyt lähellä tappaa sekä minut että vauvan. Kohtu repesi kesken synnytyksen.
Onneksi olin jo sairaalassa ja pääsin heti leikkuriin. Kaikki hyvin nyt
Mutta toisaalta taas jos asiaa alkaa pohtimaan niin ehkä tuo kohtu olisi kestänyt ilman ensimmäistä sektiota. Sitä ei kukaan voi tietää.
Eli teoriassa sekä minä että lapseni saatettaisiin olla hengissä
Olisin kyllä revennyt aika pahasti... Tosin ehkä vauva silloin huonommalla ruualla ei olisi kasvanut niin isoksi masussa (4,5 kiloa.) Imetyskin sujui hyvin ja lapsi on ollut perusterve.
Moni kaverini olisi kyllä kuollut synnytykseen! Tätä on mietitty joskus kavereiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoisen kohdalla olisin varmasti revennyt jonkun verran (nyt leikattiin). Ilman kivunlievitystä selvisin ja vauvalla ei ollut mitään suuria ongelmia. Lisämaitoa tarvittiin ekoina päivinä, mutta eiköhän vauva olisi ne päivät selvinnyt hengissä mun tipoillanikin. Maito nousi rytinällä 3. päivänä, siitä lähiten ei lisämaitoja tarvittu.
Toinen tuli vielä helpommin ja lisämaitoakin tarvittiin vain 50ml, joten sen puoleen ei ongelmia.
Ekassa olisin kuollut lapsivuodekuumeeseen. Söin 3 antibioottikuuria tulehdukseen. Ei varmasti olisi parantunut ilman. Olin todella kipeä.
Toisen kanssa olisi tullut varma kuolema suuren ja nopean verenhukan takia 1.5l/ 5min.
Kolmosen kanssa kaikki luomuna ilman kivunlievitystä, joten kolmannella kerralla olisin jäänyt henkiin, ehkä..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hengittivät kumminkin itse ja olivat terveitä. Eli eivät tarvinneet mitään toimenpiteitä. Toki keskoskaapissa olivat. Ai no enpä tiedä sittenkään, nenä-maha letkut heillä oli ekat 3viikkoa, en ole varma olisivatko osanneet imeä maitoa itse.
Itse olisin saattanut menehtyä synnytykseen koska menetin kuulema aika paljon verta ja leikkaus oli vaikea.
olisimme kyllä jääneet henkiin.
Mutta niiden lisäksi, mitä nykyään on edes mahdollista sairastaa, vielä 200 vuotta sitten oli ihan yleisesti liikkeellä kaikkea isorokosta koleraan ja muutama malariaepidemiakin on SUomessa ollut. Lapsikuolleisuus oli aika iso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisesta en ainakaan olisi hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siksipä osaan olla kiitollinen edes jollakin tavalla toimivasta julkisesta terveydenhuoolosta.
synnytyksessä tarvittiin lääkärin apua että vauva saatiin viimein mahtumaan ulos ja maitoa tuli niukasti, mutta varmaan silloin ennen vanhaan vauvoille annettiin lehmänmaitoa lisämaitona ja ehkä vauvakin olis ollut pienempi sillä sen ajan ravitsemus oli heikompaa.
Miettinyt olen samaa ja olin niin onnellinen nykylääketieteestä.
toisessa ja kolmannessa vauvat olisi jääneet eloon, mutta minä olisin kuollut.