Puolison mielenterveyshaasteet

Mitä sinä olet hänen mukaan tehnyt väärin? 

Kerro tunteistasi suoraan, liioittelematta ja syyttämättä. Kerro myös, että ellei hän ota vastuuta itsensä hoitamisesta et voi elää hänen kanssaan. 

Defenssit suojaavat ihmistä, joskus liiankin hyvin-et voi tehdä mitään, avun hakemisen pitää lähteä hänestä. Suojaa itseäsi. 

Voit pyytää tai ehdottaa että hän tarkastelee omaa käytöstään mutta näillä oireilla ei voi pakottaa lääkäriin. Toinen minkä voit tehdä (jos jaksat/viitsit/haluat) on yrittää löytää jotain mieleistä tekemistä teille molemmille mikä veisi ajatukset myönteisempään suuntaan. Monelle (miehelle) on iso kynnys olla työterveyteen yhteydessä vaikka sieltä ehkä saisi apua nopeastikin. Huonoa käytöstä se ei oikeuta mutta toisen syyttely on aluksi tehokas keino torjua näitä omia ikäviä kokemuksia. 

Voimia ap, hankala tilanne. En oikein osaa muuten neuvoa ja auttaa, kuin että yritä vielä keskustelua. Sellaista, jossa ei syytellä, oleteta jne. - tiedän, se on vaikeata. Voisitko yrittää vaikka niin, että sovitte ihan keskustelun aluksi, että kumpikin saa puhua rauhassa ja että puhutte omasta vinkkelistänne, siis niin kuuluisin minä-viestein. Ennen kaikkea olisi tärkeä viestiä sitä, että avun hakeminen ei ole häpeä eikä heikkoutta. 

Hei ap! Minusta tuntuu siltä että kerrot omasta tilanteestasi etkä puolisostasi. Haet palstalta apua? Ehkä saatkin ainakin jotain vinkkejä. Koita kestää. Elämä on ja kun tulee ikää niin kaikki tuollaiset asiat 'alkavat painaa'. Ihan itse tarttee selvittä. Ei ole ketään/mitään mikä auttaisi.

Puolisoa ei voi yleensä auttaa, siinä vain uuvuttaa itsensä. Vaikka kaikki maailman pätevyys olisi, on liian "lähellä" toista. 

Rohkaisu ammattiapuun on ainoa mitä voi tehdä. Toinen on, ettei reagoi liian voimakkaasti toisen pahaan oloon. Hän ei trihgeröidy sen vuoksi että olisit paha tai ilkeä, vaan omista demoneistaan. 

Omat rajat. Kerran sanoin että jos vielä yhdenkin kerran kosket luvatta, vedän akkaa pataan siinä missä miestäkin vetäisin, eikö ole kauhean viisasta harrastaa väkivaltaa itseään kolme kertaa vahvempaa miestä kohtaan.

Hyvin on pysynyt väkivallattomana sen jälkeen. 

Jotkut ihmiset vaan punkee päälle jos periksi antaa.  

No mietipä itse jos toinen sanoisi, että sulla on mielenterveysongelmia ja sun kannattaa hakeutua hoitoon. Miltä tuo kuulostaa? Oisko mukavampi tapa vaikka kysyä onko toisella jotain huolia tai stressiä ja voitko olla avuksi. Sitäpaitsi jokaisella on taatusti jossain vaiheessa elämää mielialan ailahtelua, stressistä, hormoneista,, elämäntilanteesta tms johtuen. Keksi teille jotain kivaa tekemistä tai järjestä yllätys hänelle ja ehdota aikaa yksin tai ystävien kanssa olemiseen.

Oman itsesi takia, lähde kun vielä voit.

Nelonen jatkaa: Tuli vielä mieleen, että voisit käydä pariterapiassa, siis yksin. Sieltä saattaisit saada vinkkejä "tekniikoista", joilla puhua puolisollesi. 

Et voi hyvin suhteessasi,ap, eikä puolisosikaan. Voisit puhua hänelle näistä asioista. Muista myös, että aikuinen ihminen on vastuussa ensisijaisesti itsestään. Joku voisi jopa sanoa myös, että aikuinen ihminen on velvollinen hoitamaan itseään.

Vierailija kirjoitti:

Omat rajat. Kerran sanoin että jos vielä yhdenkin kerran kosket luvatta, vedän akkaa pataan siinä missä miestäkin vetäisin, eikö ole kauhean viisasta harrastaa väkivaltaa itseään kolme kertaa vahvempaa miestä kohtaan.

 

Hyvin on pysynyt väkivallattomana sen jälkeen. 

 

Jotkut ihmiset vaan punkee päälle jos periksi antaa.  

Oletko kunnossa, kirjoituksesi on niin sekavaa? 

AP jatkaa: Olen hakenut itselleni apua tässä kuormittavassa tilanteessa ja sen avulla olen alkanut paremmin ymmärtämään parisuhteemme dynamiikkaa. Ymmärrän tietenkin, ettei toiselle voi mennä tölväisemään että "olet sekaisin, hae apua", mutta on ikävää ja todella raskasta seurata vierestä kun rakas ihminen voi todella huonosti. Me molemmat voidaan. Tottakai sitä toivoisi saavansa konkreettisia työkaluja toisen auttamiseen.  Kuten sanoin, puolisolla on valtavasti käsittelemättömien asioiden traumaa ja hänet pitäisi saada tajuamaan, että kaikki hänen paha olonsa ei ehkä johdukaan meidän parisuhteesta. 

Vierailija kirjoitti:

AP jatkaa: Olen hakenut itselleni apua tässä kuormittavassa tilanteessa ja sen avulla olen alkanut paremmin ymmärtämään parisuhteemme dynamiikkaa. Ymmärrän tietenkin, ettei toiselle voi mennä tölväisemään että "olet sekaisin, hae apua", mutta on ikävää ja todella raskasta seurata vierestä kun rakas ihminen voi todella huonosti. Me molemmat voidaan. Tottakai sitä toivoisi saavansa konkreettisia työkaluja toisen auttamiseen.  Kuten sanoin, puolisolla on valtavasti käsittelemättömien asioiden traumaa ja hänet pitäisi saada tajuamaan, että kaikki hänen paha olonsa ei ehkä johdukaan meidän parisuhteesta. 

Valtavasti käsittelemättömien asioiden traumaa??? Ehkä lohdutukseksesi että meillä todella monella on tätä tämmöistä. Ainakin minulla enkä ole koskaan päässyt selvittämään niitä henkilön kanssa joka niihin liittyy. Siis minulla liittyy erääseen henkilöön. Tämän lisäksi on traumoja jotka liittyvät sellaisiin 'tahoihin' joiden kanssa mitään ei koskaan voi selvittää.

Ihan mielenkiinnosta, mitä asioita sun pitää alkaa väkisin selvittää toisen kanssa silloin kun näet että hän on ylikuormittunut jostain? Jospa se syy käytökseen onkin siinä, ettet anna hänen olla rauhassa. Semmoisesta ainakin triggeröityy varmasti. Sama kuin sorkkia ampiaispesää. Mä ainakin vihaisin jos puoliso alkaa ottaa puheeksi ikäviä asioita just kun on muutakin stressiä tai ahdistaa jokin.

 Sen sijaan tuntuis hyvältä jos puoliso sanois että taidat olla väsynyt joten mä lupaan hoitaa velvollisuudet nyt, saat rentoutua haluamallasi tavalla. Vaikka edes yhden päivän sais olla tekemättä muuta, kuin itselleen mieleisiä asioita. Saunoa, mennä porealtaaseen, lukea kirjaa, syödä herkkuja, katsoa elokuvaa tms.

Vierailija kirjoitti:

No mietipä itse jos toinen sanoisi, että sulla on mielenterveysongelmia ja sun kannattaa hakeutua hoitoon. Miltä tuo kuulostaa? Oisko mukavampi tapa vaikka kysyä onko toisella jotain huolia tai stressiä ja voitko olla avuksi. Sitäpaitsi jokaisella on taatusti jossain vaiheessa elämää mielialan ailahtelua, stressistä, hormoneista,, elämäntilanteesta tms johtuen. Keksi teille jotain kivaa tekemistä tai järjestä yllätys hänelle ja ehdota aikaa yksin tai ystävien kanssa olemiseen.

Jaa että hoitajaksi pitäisi ryhtyä. Toi on sitten vihoviimeinen neuvo. Kun ei tää ap nyt jaksa enää sitä vinkujaa, niin vielä neuvot toimintaterapeutiksi sille vinkujalee. nou nou nou

Toi on jatkunut pitkään. Suojaa itseäsi ap tuolta kohtelulta. Vetäydy omaan rauhaasi päivittäin. Lepäämään, lukemaan tai lähde omiin harrastuksiin tai ystävien luona käymään.

Vierailija kirjoitti:

AP jatkaa: Olen hakenut itselleni apua tässä kuormittavassa tilanteessa ja sen avulla olen alkanut paremmin ymmärtämään parisuhteemme dynamiikkaa. Ymmärrän tietenkin, ettei toiselle voi mennä tölväisemään että "olet sekaisin, hae apua", mutta on ikävää ja todella raskasta seurata vierestä kun rakas ihminen voi todella huonosti. Me molemmat voidaan. Tottakai sitä toivoisi saavansa konkreettisia työkaluja toisen auttamiseen.  Kuten sanoin, puolisolla on valtavasti käsittelemättömien asioiden traumaa ja hänet pitäisi saada tajuamaan, että kaikki hänen paha olonsa ei ehkä johdukaan meidän parisuhteesta. 

Vedä raja jo. Sinun pitää vetää se raja, että miten sua saa kohdella. Sano lyhyesti, että tämä ei käy tai minulle ei huudeta jne. Sitten menet eri huoneeseen.

Se on passiivis-aggressiivista käytöstä, kontrollointia ja alistamista. Sinä olet mahdollistanut näinkin pitkään sen tapahtuvaksi.

Turhaan sinä sen kanssa puhut jos se hermostuu. Mene tilanteesta pois ja pane sille toppi. Se on vaan bensaa liekkeihin kun jatkat keskustelua vaikka toinen ei osaa normaalisti keskustella.

Kaltaisiasi negatiivista energiaa herättäviä ihmisiä on tässä maailmassa ihan liiaksi. Kannattaisi opetella sosiaalisia taitoja vaikka tekoälyn kanssa, niin saat kumppanisikin kuntoon. Ei kukaan kaipaa valittajaa

Persoonallisuushäiriöinen se on. Syyttelyä ei tarvitse sietää. Poistu heti keskustelusta, niin alistaja ei saa palkintoa alistamisetasi. Se haluaa tukkia suusi.