Kaljamahainen mies đ
Kaljamaha keinuu, ei sulavasti kÀvele,
Peilikin hymĂ€htÀÀ: âei tĂ€mĂ€ vetele.â
Kaihoten mieleeni muistuu viel,
kuinka ennen tanssittiin metsÀtiel.
Laihempi mies, se jaksaisi kai,
kun sade jo ropisee ja soi tralalai.
Tangoon taipuisin kÀsivarsilla sen
Ei eessÀ ois vatsa kumpuinen.
Mies sanoo: nappi auki ja rennoksi vain,
ei vatsaa tarvitse piilottaa lain.
Keski-ikÀ on klopinkin mÀÀrÀnpÀÀ
ja paras tanssi vasta edessÀ hÀÀmöttÀÀ.
Ja puolukoita tahdoitko poimia myös?
Mut mehÀn kÀydÀÀn kumpikin palkkatyös.
Litra maksaa torilla viis tai kuus.
Ihan puppua on metsÀretken hohdokkuus.
Laiha mies poimikoon marjansa vaan.
MinÀ vien vaimon torikahvilaan.
Jos trubaduuri soittaa niin voin vakuuttaa:
kaljamahamies sut tangoon taivuttaa.