Eikö fotonit riko Einsteinin suhteellisuusteoriaa?
Mikään millä on massa ei voi kulkea valonnopeutta ja energia mitä tarvittaisiin edes lähelle pääsemiseen olis aivan tolkuton.
Mutta silti minä pystyn suihkimaan fotoneja ympäri huonetta taskulampulla jossa on pari AA paristoa.
Nyt ei täsmää.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Ei riko, ei ole massaa.
Entäs aurinkopurjeet? Nämähän perustuu siihen että osuvat fotonit tekevät työnnettä, eli niillä on oltava massaa.
Kysyit oikeasta paikasta! Tältä palstalta löytyy varmasti tietoa. Tai ainakin mielipide jos ei tietoa löydy.
Niin no, ei varmaan kun Einstein keksi fotonit
Niin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei riko, ei ole massaa.
Entäs aurinkopurjeet? Nämähän perustuu siihen että osuvat fotonit tekevät työnnettä, eli niillä on oltava massaa.
Liikemäärämomentti ei tarvitse massaa.
Einsteinin työ josta hän sain Nobelin palkinnon käsitteli fotoneita
suhteellisuusteorian ja kvanttiteorian välissä on gäppi. Ei se ole uutinen.
Vierailija kirjoitti:
Kysyit oikeasta paikasta! Tältä palstalta löytyy varmasti tietoa. Tai ainakin mielipide jos ei tietoa löydy.
Täältä löytää vaikka ja mitä.
Kosmos rikkoo suhteellisuusperiaatetta laajenemalla valoa nopeammin.
Kosmos on massallinen makrohiukkainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei riko, ei ole massaa.
Entäs aurinkopurjeet? Nämähän perustuu siihen että osuvat fotonit tekevät työnnettä, eli niillä on oltava massaa.
Eikä ole. Niillä on oltava liikemäärää, jota niillä tietysti myös onkin E/c' verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei riko, ei ole massaa.
Entäs aurinkopurjeet? Nämähän perustuu siihen että osuvat fotonit tekevät työnnettä, eli niillä on oltava massaa.
Ei sillä mikromassalla muutenkaan mitään työnnetä. Saatko auton liikkeelle, jos heittelet siihen hiekanjyviä, hä?
Energia on se mitä välittävät ja energiaa tarvitaan nopeuden saamiseen.
Einstein osoitti, että valosäteilyn kvanttiluonne säilyy sen lähtemisen jälkeenkin ja että se myös absorboituu samansuuruisina kvantteina. Valosähköisessä ilmiössä energia välittyy yhden kvantin, fotonin kokoisina annoksina yksittäiselle elektronille. Elektroni ei siis voi kerätä irtoamiseen tarvitsemaansa energiaa useilta fotoneilta, vaan sen on saatava se yhtenä pakettina. Voidaan ajatella, että fotonit antavat elektroneille tietynsuuruisia iskuja; jos elektroni ei irtoa yhdellä tietynsuuruisella iskulla, niin ei se irtoa lainkaan kyseisen suuruisilla iskuilla, vaikka sitä kuinka iskettäisiin.
Einsteinin matemaattinen muotoilu ilmiölle on vuodelta 1905, jolloin hän julkaisussaan Uber einen die Erzeugung und Verwandlung des Lichtes betreffenden heuristischen Gesichtspunkt esitti, että sähkömagneettista säteilyä voisi kuvata tietynsuuruisina energiapaketteina, kvantteina (nyk. fotoni).
Vuonna 1921 Einstein sai valosähköisen ilmiön selityksestä Nobelin fysiikanpalkinnon.
Itseasiassa fotonit olivat ensimmäisenä todistamassa suhtellisuusteoriaa oikeaksi, kun auringonpidennyksen aikana havaittiin tähtien valon kaartuva niiden kulkevan auringon läheltä. Eli koska fotoneilla ei ole massaa, niiden liikkeen kaartumisen täytyy johtua avaruuden kaartumisesta.
DI-hullu
Fotonilla ei ole lepomassaa. Fotoni on olemassa vain liikkuessaan valon nopeudella.
Vierailija kirjoitti:
Fotonilla ei ole lepomassaa. Fotoni on olemassa vain liikkuessaan valon nopeudella.
Lopeta!!! Vihaan sua!!!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fotonilla ei ole lepomassaa. Fotoni on olemassa vain liikkuessaan valon nopeudella.
Lopeta!!! Vihaan sua!!!
Ap
Väärin.
Ei riko, ei ole massaa.