Lue keskustelun säännöt.
Kun elämä ei anna mitään, yksinäisyys musertaa henkisesti
09.08.2026 |
Ei sosiaalisia kontakteja, ei harrastuksia ei mitään merkittävää, aina tätä samaa arkea, ei parisuhdetta, työpaikka sentään on töissä joutuu valehtelemaan sosiaalisista suhteista, mitä tekee loma, vapaa yms aikoina.
Kun ei ihmisiin tutustu aikuisiällä jos ei ole valmiiksi tuttavia tai kuulu harrastusporukkaan on vaikea päästä mihinkään mukaan. Pidin itseäni sosiaalisena ihmisenä mutta mitä kauemmin aikaa kulunut ilman sosiaalisia kontakteja sitä vaikeampi olla ihmisten kanssa tekemisissä, teen iltatöitä ja välillä törmää ihmisiin moikkausta kummempaa ei tapahdu, koskaan. Jotkut nauttii yksinäisyydestä, minäkin mutta kyllä sitä joskus kaipaa ihmisseuraa, vilkasta kauppakeskusta tai tapahtumia ei lasketa, koska eihän kukaan nyt halua vapaa ajalla tutustua ja pidetään sekopäänä jos yrittäiskin vaihtaa numeroita että voisi nähdä lenkkeilyn, kahvittelun yms merkeissä. Pitäisi olla mielenkiintoinen kiintoisa persoona että joku kiinnostuisi ja en tarkoita parisuhdetta vaan ihan kaverisuhteita.
Kommentit (33)
Rumien ihmisten kohtalona on elää yksin ilman sosiaalista elämää ja kavereita. Niin minäkin olen elänyt 20 vuotta. Pitkä aika mutta ei voi mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän fiiliksesi, mutta lähestyn asiaa ratkaisukeskeisesti. Toivottavasti et tykkää huonoa.
Ensiksi erota asiat, joille voit tehdä jotain asioista, joille et voi tehdä mitään.
Kirjoitit ettet harrasta mitään, aloita siitä. Mene, aloita joku harrastus tai parikin. Äläkä luovuta heti. Elämäsi saa uutta sisältöä, piristyt ja kenties jopa innostut. Elämäsi alkaa tuntua mielenkiintoisemmalta ja sisältörikkaammalta sinulle itsellesi, ja voipi ajan myötä käydä niin että sinä alat vaikuttaa kiinnostavalta muidenkin silmissä. Elämäänsä tyytyväinen ihminen viehättää myös muita.
Bonuksena harrastuksista voi löytää hyvänpäiväntuttuja, ja hyvällä tuurilla ystäviäkin.
Niin kai pitäisi toimia, vaikea vaan miettiä mistä olisi kiinnostunut, joskus aikoinaan tuli käytyä entisellä paikkakunnlla asuessani jumpassa, mutta sielläkään kukaan ei ottanut onkeensa kun ehdotin että hei haluaisitko nähdä myös vapaalla ja ehdotin numeroiden vaihtoa kun oli mukava tämä ihminen ja tuntui että olisi samalla aaltopituudella sit sekin vaan naurahti ja sanoi että ei kiitos ja sen jälkeen alkoi välttelemään joa törmättiin jumpassa... :( ja en ollut mitenkään päällekäyvä tai "outo" juteltiin sitä ennen niitä näitä ennen jumppatunnin alkua ja muutaman muun kanssa, oli naistenryhmä tämä.
Jotenkin tosi harvinaista arkipäivän kohtaamiset ihmisten kanssa, yksi nainen kans oli sellainen jonka kanssa käytiin kävelemässä lopetti yks kaks yhteydenpidon kun muutin paikkakunnalta ja samoin on käynyt kun joku johon tutustunut muuttanut ettå ei enää saa yhteyttä... Kai olen sit huono tulkitsemaan ihmisiä ja en ole tarpeeksi mielenkiintoinen
Vierailija kirjoitti:
Rumien ihmisten kohtalona on elää yksin ilman sosiaalista elämää ja kavereita. Niin minäkin olen elänyt 20 vuotta. Pitkä aika mutta ei voi mitään.
Kyllähän meillä rumilla voi olla kavereita ei se kaveruus ulkonäköä katso toisin on jos parisuhteeseen pyrkii.
Vierailija kirjoitti:
Rumien ihmisten kohtalona on elää yksin ilman sosiaalista elämää ja kavereita. Niin minäkin olen elänyt 20 vuotta. Pitkä aika mutta ei voi mitään.
Miksi koet olevasi ruma?
Ei "elämä" kenellekään mitään anna. Itse se on etsittävä ystävät ja harrastuksista, hyväntekeväisyydestä, erilaisista tilaisuuksista.
Sun asenteessa on vikaa jos odotat että joku "elämä" antaa kaiken niin että et itse tee mitään asian hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy sellaisissa harrastuksissa, joihin kuuluu sosiaalista vuorovaikutusta, esim:
- kirjaston kielikahvila
- kirjaston lukupiiri tai jonkun yhdistyksen lukupiiri
- kielten suullisen osaamisen kurssit, käytnnössä ne on usein keskusteluryhmiä (työväen- ja kansaisopistot, yksityiset toimijat yms)
Myös monet kulttuuriharrastukset on sosiaalisia, esim. kuoro ja teatteri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei "elämä" kenellekään mitään anna. Itse se on etsittävä ystävät ja harrastuksista, hyväntekeväisyydestä, erilaisista tilaisuuksista.
Sun asenteessa on vikaa jos odotat että joku "elämä" antaa kaiken niin että et itse tee mitään asian hyväksi.
Ihan kuin en olis yrittänyt, kun en ole ihmisenä mielenkiintoinen persoona, enkä käy baareissakaan niin kum ei onnistu niin ei onnistu
Vapaaehtoistyökin voi olla harrastus. Itse tein sitä jo opiskeluaikana joitakin vuosia sitten. Olen saanut ihania kavereita sieltä. 🌞 Vapaaehtoistyöpiireissä pyörii kaikenikäisiä, riippuen asiasta/ryhmästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko netistä etsinyt ystäviä? Esim frendie - sovelluksesta. Toki kokemuksesta tiedä ettei sieltä saa ystäviä vain rekisteröitymällä, kun kaikki odottavat sitä toisen yhteydenottoa. Itse ole ottanut yhteyttä ja saanut ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko netistä etsinyt ystäviä? Esim frendie - sovelluksesta. Toki kokemuksesta tiedä ettei sieltä saa ystäviä vain rekisteröitymällä, kun kaikki odottavat sitä toisen yhteydenottoa. Itse ole ottanut yhteyttä ja saanut ystäviä.
Mä en tiedä miksi tuota sovellusta kehutaan ei siellä kyllä ystäviä saa ja kyllä kaikki kaverihaut, sovellukset kokeiltu, myöskään se että jos asuu pikku paikkakunnalla niin ei ole tällä alueella rekisteröity porukkaa, netin kautta kyllä kirjoittelua muttei livetapaamisia ollut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen itse vetäytynyt yksinäisyyteen, koska olen kyllästynyt ihmisten ärsyttävyyteen. Ehkä se johtuu siitä, että näen elämän täytenä. Olen yksin, mutta en yksinäinen. Teen asioita, harrastan, en jätä konsertteja väliin, menen minne haluuan ja teen mitä haluan. Nautin, ettei ole ketään negaaja-valittajaa mukana. Saan nauttia kokemuksistani juuri sellaisina kuin haluan. Vaelluksellakaan ei ole kukaan hoputtamassa pois jäkälältä, jota olen kuvaamassa. Joo, haluan kuvan edestä, takaa, sivuilta, viistosta jne. Otan kyllä ihmiskontakteja välillä ihan randomeihinkin. Koirat tykkäävät minusta ja minä koirista ja jään usein rapsuttelemaan ja rupattelemaan omistajien kanssa. Sanoisin ap, että lakkaa ajattelemasta sitä oletko yksin vai jonkun kanssa ja ala nauttia jutuista. Teitpä mitä tahansa, niin se on sn ja sen asian välinen juttu, vaikka jooga tai maalaus. Se on yhteyttä sinun ja siveltime, paperin ja värien välillä, kaikki tapahtuu sinun ajatuksissasi, sinä hahmotat, sinä oivallat, sinä siirrät kaiken päästäsi paperille. Jooga on sinun yhteyttäsi omaan kehoosi ja joogapaikkaasi.
Nykyään naisetkin voivat pelätä jotain lesboilukahveja, ihmisillä ei ole rahaa tms. , ehdota vaikka yhdessä lenkkeilyä.
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoistyökin voi olla harrastus. Itse tein sitä jo opiskeluaikana joitakin vuosia sitten. Olen saanut ihania kavereita sieltä. 🌞 Vapaaehtoistyöpiireissä pyörii kaikenikäisiä, riippuen asiasta/ryhmästä.
Toi on kiva kuulla. Olen ollut 3 eri yhdistyksessä ja vain kokouksissa nähtiin, jaettiin työt ja puursivat niitä hommia yksin kotonaan. Ei siellä mitään yhdessä tekemistä ollut. En tosin etsinytkään sieltä kavereita, vaan toimin asian hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen itse vetäytynyt yksinäisyyteen, koska olen kyllästynyt ihmisten ärsyttävyyteen. Ehkä se johtuu siitä, että näen elämän täytenä. Olen yksin, mutta en yksinäinen. Teen asioita, harrastan, en jätä konsertteja väliin, menen minne haluuan ja teen mitä haluan. Nautin, ettei ole ketään negaaja-valittajaa mukana. Saan nauttia kokemuksistani juuri sellaisina kuin haluan. Vaelluksellakaan ei ole kukaan hoputtamassa pois jäkälältä, jota olen kuvaamassa. Joo, haluan kuvan edestä, takaa, sivuilta, viistosta jne. Otan kyllä ihmiskontakteja välillä ihan randomeihinkin. Koirat tykkäävät minusta ja minä koirista ja jään usein rapsuttelemaan ja rupattelemaan omistajien kanssa. Sanoisin ap, että lakkaa ajattelemasta sitä oletko yksin vai jonkun kanssa ja ala nauttia jutuista. Teitpä mitä tahansa, niin se on sn ja sen asian välinen juttu, vaikka jooga tai maalaus. Se on yhteyttä sinun ja siveltime, paperin ja värien välillä, kaikki tapahtuu sinun ajatuksissasi, sinä hahmotat, sinä oivallat, sinä siirrät kaiken päästäsi paperille. Jooga on sinun yhteyttäsi omaan kehoosi ja joogapaikkaasi.
Nykyään naisetkin voivat pelätä jotain lesboilukahveja, ihmisillä ei ole rahaa tms. , ehdota vaikka yhdessä lenkkeilyä.
Nautin yksinolosta kyllä mutta kyllä just kaipaa myös sosiaalisia kontakteja muutakin kuin nettikirjoittelua ja joo ei kyllä mulla rahaa ole voisin kai muuten mennä kans konsertteihin ja matkustaa. Ymmärrän tuon että jos on liian negatiivinen ihminen niin ei halua olla tekemisissä, itse en mielestäni ole niin vaikka ehkä olen katkeroitunut osittain. Jotkut yksinäiset vetäytyy helpommin kuin toiset, mulle plussaa on työpaikka ja iltatyö jolloin on rauhallisempaa omalla alalla, joskus moikkailua mutta ei tarvitse väkisin keksiä jutun aiheita jos ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko netistä etsinyt ystäviä? Esim frendie - sovelluksesta. Toki kokemuksesta tiedä ettei sieltä saa ystäviä vain rekisteröitymällä, kun kaikki odottavat sitä toisen yhteydenottoa. Itse ole ottanut yhteyttä ja saanut ystäviä.
Mä en tiedä miksi tuota sovellusta kehutaan ei siellä kyllä ystäviä saa ja kyllä kaikki kaverihaut, sovellukset kokeiltu, myöskään se että jos asuu pikku paikkakunnalla niin ei ole tällä alueella rekisteröity porukkaa, netin kautta kyllä kirjoittelua muttei livetapaamisia ollut
Mulla samaa kun kirjoittelua ollut kyllä, joskus oli tilanteita että annoin oman numeroni ja sit se toinen alkoi kirjaimellisesti pommittaa puhelimitse ja se ahdisti niin paljon siis jatkuvasti päivittäin ja sit vaan valitusta toisessa päässä puhelinta mitkä kaikki asiat on pielessä sen jälkeen päätin etten anna kenellekään numeroani en vaikka kuinka yksinäinen olisi itse, ihmisiin ei voi luottaa ja netissä voi antaa eri kuvan kuin livenä ja huomaa ettei ole mitään yhteistä ja monilla yksinäisillä on jonkinasteisia mt ongelmia, lähes aina.
Juo viinaa,mee baariin..auttaa asiaan
Vierailija kirjoitti:
Juo viinaa,mee baariin..auttaa asiaan
En juo enkä käy baareissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko netistä etsinyt ystäviä? Esim frendie - sovelluksesta. Toki kokemuksesta tiedä ettei sieltä saa ystäviä vain rekisteröitymällä, kun kaikki odottavat sitä toisen yhteydenottoa. Itse ole ottanut yhteyttä ja saanut ystäviä.
Mä en tiedä miksi tuota sovellusta kehutaan ei siellä kyllä ystäviä saa ja kyllä kaikki kaverihaut, sovellukset kokeiltu, myöskään se että jos asuu pikku paikkakunnalla niin ei ole tällä alueella rekisteröity porukkaa, netin kautta kyllä kirjoittelua muttei livetapaamisia ollut
Mulla samaa kun kirjoittelua ollut kyllä, joskus oli tilanteita että annoin oman numeroni ja sit se toinen alkoi kirjaimellisesti pommittaa puhelimitse ja se ahdisti niin paljon siis jatkuvasti päivittäin ja sit vaan valitusta toisessa päässä puhelinta mitkä kaikki asiat on pielessä sen jälkeen päätin etten anna kenellekään numeroani en vaikka kuinka yksinäinen olisi itse, ihmisiin ei voi luottaa ja netissä voi antaa eri kuvan kuin livenä ja huomaa ettei ole mitään yhteistä ja monilla yksinäisillä on jonkinasteisia mt ongelmia, lähes aina.
Se, että valittaa asioista ei tarkoita, että on mt-ongelma. Valittaminen on sinänsä ihmismielelle kannattavaa puuuhaa, että asian saa purettua ulos itsestään. Toinen voi halutessaan neuvoa, mutta kuuntelijan tehtävä ei ole ottaa toisen murheita itselleen, vaan "antaa niiden mennä toisesta korvasta ulos". Pois purkaminen ja kuulluksi tuleminen on se juttu. Eri asia jos ei tee mitään muuta kuin valittaa tai olettaa toisen korjaavan kaikki ongelmat. Huonoja kokemuksia kokenut ihminen ei ole mt-ongelmainen. Hänellä vain on huonoja kokemuksia. Yksinäisillä voi olla huonoja kokemuksia, mutta he voivat silti olla tasapainoisempia ja mukavampia kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko netistä etsinyt ystäviä? Esim frendie - sovelluksesta. Toki kokemuksesta tiedä ettei sieltä saa ystäviä vain rekisteröitymällä, kun kaikki odottavat sitä toisen yhteydenottoa. Itse ole ottanut yhteyttä ja saanut ystäviä.
Mä en tiedä miksi tuota sovellusta kehutaan ei siellä kyllä ystäviä saa ja kyllä kaikki kaverihaut, sovellukset kokeiltu, myöskään se että jos asuu pikku paikkakunnalla niin ei ole tällä alueella rekisteröity porukkaa, netin kautta kyllä kirjoittelua muttei livetapaamisia ollut
Mulla samaa kun kirjoittelua ollut kyllä, joskus oli tilanteita että annoin oman numeroni ja sit se toinen alkoi kirjaimellisesti pommittaa puhelimitse ja se ahdisti niin paljon siis jatkuvasti päivittäin ja sit vaan valitusta toisessa päässä puhelinta mitkä kaikki asiat on pielessä sen jälkeen päätin etten anna kenellekään numeroani en vaikka kuinka yksinäinen olisi itse, ihmisiin ei voi luottaa ja netissä voi antaa eri kuvan kuin livenä ja huomaa ettei ole mitään yhteistä ja monilla yksinäisillä on jonkinasteisia mt ongelmia, lähes aina.
Minulla ainakin on ollut hyviä kokemuksia. Kannattaa kyllä uskaltaa uudelleen. Mitähän ei saa, jos ei yritä.
Ymmärrän fiiliksesi, mutta lähestyn asiaa ratkaisukeskeisesti. Toivottavasti et tykkää huonoa.
Ensiksi erota asiat, joille voit tehdä jotain asioista, joille et voi tehdä mitään.
Kirjoitit ettet harrasta mitään, aloita siitä. Mene, aloita joku harrastus tai parikin. Äläkä luovuta heti. Elämäsi saa uutta sisältöä, piristyt ja kenties jopa innostut. Elämäsi alkaa tuntua mielenkiintoisemmalta ja sisältörikkaammalta sinulle itsellesi, ja voipi ajan myötä käydä niin että sinä alat vaikuttaa kiinnostavalta muidenkin silmissä. Elämäänsä tyytyväinen ihminen viehättää myös muita.
Bonuksena harrastuksista voi löytää hyvänpäiväntuttuja, ja hyvällä tuurilla ystäviäkin.