Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Voihan kettu kuinka katkera olen siitä että minulle opetettiin koulussa että aurinkokunta on ainoa lajiaan.....
08.08.2026 |
.....ja niin uniikki että missään muualla ei ole planeettoja 😡 Ja tämä 1980 luvulla. Oliko ihmiskunta noin 40v. sitten niin tyhmää että jos havaittiin jo miljardeja tähtiä ja ehkä miljoonia galakseja, niin ajateltiin edelleen että meillä on täällä ainoat planeetat koko universumissa.
Kuulostaa nyt ihan 1600-luvun maapallo keskeiseltä ajattelulta.
Nykyään sitten mietitään että ollaanko me ainoat ajattelevat olennot näiden satojen triljoonien galaksien joukoissa olevien tähtiä kiertäviellä planeetoilla .....veikkaan että ollaan vähemmistiöä koko planeetta, aurinkokunta ja koko Linnunrata.
Kommentit (41)
Täällä katkera myös, meille opetettiin ala-asteella matikan tunnilla että nollilla ei ole mitään väliä..saanen olla eri mieltä! On aika hitostikin väliä onko tilillä 10 euroa vai 10000000 euroa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä näin opetettiin ainakin minun koulussani ala-asteella. Kävin ala-asteeni 1976-82. Että vain Maa-planeetalla on elämää. Kyllähän tuon kyseenalaistin jo tuolloin. ja koin vanhentuneeksi ajatteluksi.
Mutta miksi olet ap katkera asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Mie oon syntynyt -77, enkä muista että meille oltais mitään avaruusjuttuja opetettu koulussa?🤔 Yksillä fyssässä saatettiin joku sana asiasta väittää, mutta siinä se.😕🛸
Sinulla kouluvuodet menivät selvästi tupakkaringissä ja jälki-istunnossa. Meille muille jäi hyvin mieleen.
No kyllä planeettajärjestelmiä pidettiin kutakuinkin varmoina jo 50-luvulla. vedenpitävät todisteet tuli myöhemmin. ja meille koulussa opetettiin kyllä että "oletetaan että niitä on, mutta ei olla havaittu kun kohteet liian kaukana".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin opetettiin ainakin minun koulussani ala-asteella. Kävin ala-asteeni 1976-82. Että vain Maa-planeetalla on elämää. Kyllähän tuon kyseenalaistin jo tuolloin. ja koin vanhentuneeksi ajatteluksi.
Mutta miksi olet ap katkera asiasta?
Korjaan, silloin itse asiassa opetettiin vielä, että Marsissa saattaa olla elämää. Mutta että muualla maailmankaikkeudessa ei ole.
Tämä oli varmaan osin uskonnon vaikutusta, ihminen kun oli luomakunnan kruunu. Tähän ajatteluun kuului myös eläinten väheksyntä. Eläimillä ei koettu olevan kummoista kognitiivista toimintaa, paitsi ehkä jollain gorillalla jonkin verran. Nykyiset painonapeilla kommunikoivat kissat ja koirat olisivat olleet aivan käsittämättömiä tuolloin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin opetettiin ainakin minun koulussani ala-asteella. Kävin ala-asteeni 1976-82. Että vain Maa-planeetalla on elämää. Kyllähän tuon kyseenalaistin jo tuolloin. ja koin vanhentuneeksi ajatteluksi.
Mutta miksi olet ap katkera asiasta?
Toki meillä ei yhäkään ole mitään todisteita elämästä muualla kuin maapallolla. Maailmankaikkeuden laajuuden tietäen on toki äärimmäisen todennäköistä, että elämää on muuallakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin opetettiin ainakin minun koulussani ala-asteella. Kävin ala-asteeni 1976-82. Että vain Maa-planeetalla on elämää. Kyllähän tuon kyseenalaistin jo tuolloin. ja koin vanhentuneeksi ajatteluksi.
Mutta miksi olet ap katkera asiasta?
Korjaan, silloin itse asiassa opetettiin vielä, että Marsissa saattaa olla elämää. Mutta että muualla maailmankaikkeudessa ei ole.
Tämä oli varmaan osin uskonnon vaikutusta, ihminen kun oli luomakunnan kruunu. Tähän ajatteluun kuului myös eläinten väheksyntä. Eläimillä ei koettu olevan kummoista kognitiivista toimintaa, paitsi ehkä jollain gorillalla jonkin verran. Nykyiset painonapeilla kommunikoivat kissat ja koirat olisivat olleet aivan käsittämättömiä tuolloin.
Mä muistan, kun yläasteella kiistelin opettajan kanssa siitä, tunteeko kalat kipua.
Tieteiskirjallisuuden klassikoissa pohdiskeltiin jo ainakin 1950-60-luvuilla millaisia elämänmuotoja voisi olla erilaisilla planeetoilla. Ja teokset kirjoitettiin oman aikansa tunnetun tiedon pohjalta, eli ei planeettoja muissa aurinkokunnissa pidetty mahdottomina. Ja Andromedan galaksin tiedettiin olevan Linnunrataa, kotigalaksiamme kauempana jo 1920-luvulla.
Ehkä koulussa voitiin 1980-luvulla vielä opettaa, että oma aurinkokuntamme on ainoa jolla tiedettiin olevan planeettoja. Koska etäisempiä planeettoja ei vielä kyetty havaitsemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin opetettiin ainakin minun koulussani ala-asteella. Kävin ala-asteeni 1976-82. Että vain Maa-planeetalla on elämää. Kyllähän tuon kyseenalaistin jo tuolloin. ja koin vanhentuneeksi ajatteluksi.
Mutta miksi olet ap katkera asiasta?
Korjaan, silloin itse asiassa opetettiin vielä, että Marsissa saattaa olla elämää. Mutta että muualla maailmankaikkeudessa ei ole.
Tämä oli varmaan osin uskonnon vaikutusta, ihminen kun oli luomakunnan kruunu. Tähän ajatteluun kuului myös eläinten väheksyntä. Eläimillä ei koettu olevan kummoista kognitiivista toimintaa, paitsi ehkä jollain gorillalla jonkin verran. Nykyiset painonapeilla kommunikoivat kissat ja koirat olisivat olleet aivan käsittämättömiä tuolloin.
Mä muistan, kun yläasteella kiistelin opettajan kanssa siitä, tunteeko kalat kipua.
Joo, tämä kuului juuri siihen samaan ajatteluun myös. Että eläimet eivät muka tunne kipua. Ja että jopa pienet lapset eivät tunne. Opettajat olivat käyneet koulunsa vuosikymmeniä aiemmin ja käsitykset aataminaikuisia ja kummallisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On se ihan väärin sillä nyt on punainen- ja keltainen planeetta joilta tulee maapallolle asukkaita, jotkut vain käyvät. ovat kesän ja lähtevät pois.
Joo. Teräs mies ja teräs tyttö ainakii.
Älyllistä elämää ei ole muualla kuin maassa. Tieto on pyhästä hengestä peräisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, ensimmäiset eksoplaneetat löydettiin vasta 90-luvulla.
Mutta totta kai tiede oletti jo ennen niiden löytämistä, että niitä on. Kuulostaa siis oudolta, että sinulle olisi opetettu, ettei niitä ole.
... no minä sain jälki-istuntoa, kun kerroin opettajalle ala-asteella ristiinnaulitsemisen olleen yleinen teloitusmuoto roomalaisajalla ja ettei jeesus ollut mitenkään erikoistapaus.
Sain myös hylätyn käytettyäni orangutangi-sanaa orangin sijaan kokeessa.
Nämä vain muutaman mainitakseni.
Terveisin lapsi, joka lukemisen opittuaan luki pikkukaupungin kirjaston tyhjäksi muutamassa vuodessa.
P.S. kun kuulin opettajamme vihdoinkin kuolleen, pääsi minulta riemun kiljahdus.
Vierailija kirjoitti:
Opetettiinko muka oikeasti noin? Vai että meillä ei vielä ole varmennettua tietoa planeetoista muualla? Koska sehän tosiaan tuli vasta 1992.
Aika hurjaa kyllä ajatella, että vasta noin myöhään saatiin varmistus planeetoista muiden tähtien ympärillä.
Planeetat ova tähtiin verrattuna pieniä ja pimeitä. Minua jaksaa yhä hämmästyttää että niitä ylipäänsä havaitaan, ja saadaan jopa tietoa kaasukehän koostumuksesta yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin opetettiin ainakin minun koulussani ala-asteella. Kävin ala-asteeni 1976-82. Että vain Maa-planeetalla on elämää. Kyllähän tuon kyseenalaistin jo tuolloin. ja koin vanhentuneeksi ajatteluksi.
Mutta miksi olet ap katkera asiasta?
Toki meillä ei yhäkään ole mitään todisteita elämästä muualla kuin maapallolla. Maailmankaikkeuden laajuuden tietäen on toki äärimmäisen todennäköistä, että elämää on muuallakin.
Mutta täytyy sen olla myös sangen harvinaista, koska tuolta ylhäältä ei kuulu mitään informatiota sisältävän radioviestinnän kaltaista.
Vierailija kirjoitti:
Älyllistä elämää ei ole muualla kuin maassa. Tieto on pyhästä hengestä peräisin.
Siis tarkoushakuiselta valehtelijalta. Muiden planeettojen sivilisaatioiden sovittaminen kristinuskon käsityksiin olisi liian haasteellista.
Tollo opettaja ollut, mä luin jo 7-vuotiaana tähdet ja avaruus lehteä, jossa oli komeetoista, meteoreista, planeeetoista yms todella syvällistä asiaa. Se oli ihan selvä juttu et muuallakin on planeettoja ja hyvin todennäköisesti galaksit kuhisevat elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näin opetettiin ainakin minun koulussani ala-asteella. Kävin ala-asteeni 1976-82. Että vain Maa-planeetalla on elämää. Kyllähän tuon kyseenalaistin jo tuolloin. ja koin vanhentuneeksi ajatteluksi.
Mutta miksi olet ap katkera asiasta?
Toki meillä ei yhäkään ole mitään todisteita elämästä muualla kuin maapallolla. Maailmankaikkeuden laajuuden tietäen on toki äärimmäisen todennäköistä, että elämää on muuallakin.
Mutta täytyy sen olla myös sangen harvinaista, koska tuolta ylhäältä ei kuulu mitään informatiota sisältävän radioviestinnän kaltaista.
Ottaen huomioon galaksien määrän ja avaruuden etäisyydet, niin tuokaan ei vielä tarkoita, että elämän tarvitsisi olla erityisen harvinaista. Vertailukohdakoi, maapallolta on lähtenyt radiosignaaleja nyt noin 120 vuotta, eli ne on yltänyt 120 valovuoden päähän vasta. Se on aivan minimaalinen etäisyys.
Alue: Aihe vapaa
Enpä kyllä tiennyt, että tuollaista oikeasti opetettiin.