Miten ihmiset jaksaa olla ns. kuolleessa parisuhteessa?

Jos on 200€ tilillä rahaa, on asuntolainaa enemmän kuin asunnosta saa myytyä nii kertokaa ihmeessä miten lähteä ja minne? Lapsetkin ovat.

Kyllä se rakkaus voi loppua. Ihan kamalaa ja stressaavaa oli elää huonossa liitossa loppuvuodet. Mitään väkivaltaa eikä juopottelua ollut, vaan ihan vain tympääntymistä, kyllästymistä, ärsyyntymistä, jne. Mikä ihana rauha valtasi elämäni, kun lopulta sain lähdettyä. Sitä kuvittelee, ettei tule toimeen yksin omilla rahoilla ja omin avuin. Väärin kuviteltu, kyllä tulee. 

Mitä tarkoittaa "kuollut suhde"?

Jokainen kai sen itse määrittää. Varmaan silloin, kun jompikumpi alkaa pettää ja toimia toista vastaan, niin suhde kuolee. Ilman kunnioitusta se ei elä.

Sille sitoutuneen osapuolelle suhde voi olla hyvinkin elossa, vaikka hän havaitsee toisen ihmisen epäkypsyyden. Suhteessa ihmiset kypsyvät eri tahtiin, ja kumppania on tapana odottaa. Toiset ovat kärsivällisempiä kuin toiset.

Olin aika monta vuotta kuolleessa parisuhteessa. Helppoahan se oli. Kun se parisuhde oli aidosti kuollut, suhtautuminen oli lähinnä välinpitämätöntä. Pienet lapset meitä siinä piti. Jälkikäteen ajatellen kuopus oli kai viimeinen yritys pelastaa se suhde mutta se olikin se lopullinen kuolinisku. Arkea me pyöritettiin sujuvasti vaikka meillä ei mitään parisuhdetta ollutkaan joten en minä sitä mitenkään hankalana kokenut missään mielessä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se rakkaus voi loppua. Ihan kamalaa ja stressaavaa oli elää huonossa liitossa loppuvuodet. Mitään väkivaltaa eikä juopottelua ollut, vaan ihan vain tympääntymistä, kyllästymistä, ärsyyntymistä, jne. Mikä ihana rauha valtasi elämäni, kun lopulta sain lähdettyä. Sitä kuvittelee, ettei tule toimeen yksin omilla rahoilla ja omin avuin. Väärin kuviteltu, kyllä tulee. 

Mie en tullut. Kadun eroani. Välit lapsiin huononivat ja jouduin ulosottoon.

Minäkään en ymmärrä, mitä tarkoittaa kuollut suhde. Vaikka olen eronnut.

Ymmärrän vain, mitä tarkoittaa henkinen väkivalta tai välinpitämättömyys toista osapuolta kohtaan, joka johtaa kuolleeseen suhteeseen. Mutta ei kai suhde voi kuolla ilman syytä?

Minulla on rakastajatar. Lapset ovat jo aikuisia ja asuvat muualla, mutta ei meillä ole mitään tarvetta tai halua erota. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä siinä oli jokin toivo vielä. Odotin parempaa useamman vuoden. Sitten tuli tilanne, että nyt. Päivääkään en ole katunut. Oli kuitenkin 20vuoden suhde ja elämä rakennettu. 

Jälkeen ajateltuna hukkaan meni odotusvuodet, mutta tulipa katsottua loppuun asti. 

Juu sama homma. Sitä jotenkin jumahti vaikka tajusi ettei tästä suhteesta enää mitään tule. Olisi pitänyt vain aiemmin toimia, jälkikäteen naurattaa nämä lasten ja rahan takia jutut, eron jälkeen lapset on halunneet olla pääosin mun kanssa, ja mitään rahaa en exältä ole saanut (edes elareita) ja silti pärjännyt!! Nyt lapset aikuisia.

Käy sääliksi miehiä, jotka oikeasti kuvittelevat, että heidän kanssaan ollaan rahan takia. Ilmeisesti ei oikein ole itsearvostus kohdillaan.

He ilmeisesti ovat naisten kanssa vain seksin ja kotipalveluiden takia.

Kysynnän ja tarjonnan laki toimii myös rakkaudessa.💝

Kenenkään ulkopuolisen ei pitäisi puuttua toisten suhteisiin. Kylmä ja piikikäskin suhde voi olla joillekin tärkeä vaikka käytännön jaksamisen takia, ei ole meidän muiden asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolloinhan on yhteistä. Ja suhde antaa enemmän kuin ottaa.

Jaa raha ja lapset, eikö ole omaa rahaa ihmisillä?

Vauvapalstan ukkojen mukaan edelleen Suomessa vain miehet tienaa ja vain  miehet perii. Kaikki omaisuus ja rahat on miehen.  Naiset ei peri rahaa ja omaisuutta, eikä niille makseta palkkaa töistä. Ilmaiseksi tekevät töitä ja palvelevat miestä.

Jos suomalainen nainen olisi miehen kanssa vain rahan takia, niin miksi sitten joku pitää miestä joka on työtön/sairauten takia pois työelämästä tai tienaa duunarina sen 2 tonnia kuussa.  Suurin osa aviossa olevista miehistä on kuitenkin ihan normi duunareita. 

Suurin osa silti on om miehen kanssa rahan takia. Ne miehet joilla sitä ei ole, ovat aika nopeasti uudella kierroksella. Tämä ei aina suoraan  ja pelkästään johdu rahasta, vaan siitä, että naisella on enemmän 'menetettävää' suhteessa, eli jos on lapsia, joutuu niiden takia tekemään enemmän työtä sekä äitiysajat yms.

Naisilla enemmän menetettävää, koska joutuvat tekemään enemmän työtä lasten kanssa? Höpsis. MIEHET LAISTAVAT VASTUUSTAAN lasten hoidossa avioliiton aikanakin. 

Kun ottaa huomioon kuinka moni nainen ei mene eronsa jälkeen uuteen suhteeseen, niin se todellakin kertoo, että nainen ei tarvitse miestä eikä menetä mitään kun suhde loppuu, vaan saa elämänsä itselleen.  

Vierailija kirjoitti:

Kenenkään ulkopuolisen ei pitäisi puuttua toisten suhteisiin. Kylmä ja piikikäskin suhde voi olla joillekin tärkeä vaikka käytännön jaksamisen takia, ei ole meidän muiden asia.

Kukaan toinen ei tiedä suhdetta piikikkääksi, jos asianomainen ei itse kerro siitä. Eli jos olet sitä mieltä, että muiden ei pidä puuttua, käske valittajia olemaan puhumasta piikikkäästä puolisostaan. Minulla on tuttu, joka ei ole koskaan kertonut mitään positiivista miehestään. Sitten on kuitenkin mukamas ihan ihmeissään, jos häneltä edes kiltisti kerran viidessä vuodessa kysyy, miksi olet suhteessa sellaisen ihmisen kanssa. 

Minä olin melkein 10 vuotta kuolleessa suhteessa. Lopussa mies pihtasi seksiäkin monta vuotta, sitä ei ollut kertaakaan. Hän myös arvosteli ulkonäköäni rumaksi, vaikka oikeasti olen keskimääräistä paremmannäköinen. Rahatkin olivat minun ja tein kaikki kotityöt. Toivoin että suhteesta tulisi taas hyvä kuten alkuaikoina. En luovuta elämässä yleensä helposti, mutta parisuhteessa olisi pitänyt luovuttaa nopeasti. En enää aio ryhtyä parisuhteisiin, oli niin huono kokemus.

N

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuolloinhan on yhteistä. Ja suhde antaa enemmän kuin ottaa.

Jaa raha ja lapset, eikö ole omaa rahaa ihmisillä?

Minun huonossa suhteessani rahat olivat minun, mies oli köyhä kuin keppikerjäläinen.

Miksi ihmeessä ap kuvittelee, että rahat olisivat miesten?

 Vaikeita aikoja on ollut, jokaisessa liitossa niitä on. On ,myös paljon  hyvää ja kaunista.. Arjen pienistä iloista on opittava nauttimaan, kun ei aina niitä isoja ole  Luottamuksen lisäksi tarvitaan  anteeksi antamista ja  saamista. Toista ei voi muuttaa joten on  hyväksyttävä  hänet  sellaisena kun hän on. Rakkaus muuttuu vuosien varrella. Meillä jo 50 v liitto kestänyt. 

Syynä ei ole raha vaan se, että haluan vielä antaa kotona asuvalle lapselle mahdollisuuden ehjään kotiin. En myöskään jaksa sitä parisuhteen purkamisesta johtuvaa hässäkkää suvun kanssa. Jos ei olisi lapsia tai vanhemmat elossa, eroaisin varmaan herkemmin. Mutta menee tämä näinkin kun kuitenkin pystyn pääsääntöisesti elämään ihan hyvää elämää. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se rakkaus voi loppua. Ihan kamalaa ja stressaavaa oli elää huonossa liitossa loppuvuodet. Mitään väkivaltaa eikä juopottelua ollut, vaan ihan vain tympääntymistä, kyllästymistä, ärsyyntymistä, jne. Mikä ihana rauha valtasi elämäni, kun lopulta sain lähdettyä. Sitä kuvittelee, ettei tule toimeen yksin omilla rahoilla ja omin avuin. Väärin kuviteltu, kyllä tulee. 

Itse kuvittelin myös, etenkin kun ympärillä pörrää näitä en tule millään toimeen yksin vaikka saankin puolikkaan velattoman talon, mökin, auton ja ties mitä muuta :D Mutta selvinnyt olen, ja nautin siitä ettei tarvitse elää kenenkään kanssa, kenen ei ihan aidosti halua. Ei minua kiinnosta järkisyyt, inhoan muutenkin ihmisiä jotka miettii aina mitä hyötyä mistäkin asiasta tai kenestäkin ihmisestä on.

Vierailija kirjoitti:

Olin aika monta vuotta kuolleessa parisuhteessa. Helppoahan se oli. Kun se parisuhde oli aidosti kuollut, suhtautuminen oli lähinnä välinpitämätöntä. Pienet lapset meitä siinä piti. Jälkikäteen ajatellen kuopus oli kai viimeinen yritys pelastaa se suhde mutta se olikin se lopullinen kuolinisku. Arkea me pyöritettiin sujuvasti vaikka meillä ei mitään parisuhdetta ollutkaan joten en minä sitä mitenkään hankalana kokenut missään mielessä. 

No onhan se näinkin jos se on molemmilta kuollut. Siinä kohtaa lähinnä ällöttää jos toinen rakastaa, tai haluaa seksiä ym. Mutta kun on kunnolla kuollut niin sellaisessa onkin varmaan siedettävä elää jos ei tartte edes teeskennellä.

Vierailija kirjoitti:

Minäkään en ymmärrä, mitä tarkoittaa kuollut suhde. Vaikka olen eronnut.

Ymmärrän vain, mitä tarkoittaa henkinen väkivalta tai välinpitämättömyys toista osapuolta kohtaan, joka johtaa kuolleeseen suhteeseen. Mutta ei kai suhde voi kuolla ilman syytä?

Tottakai voi. Kun rakkaus loppuu, voi alkaa välinpitämättömyys. Jos se alkaa vaan toisella niin se vasta kamalaa on.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ihan omat rahat, tienaan enemmän kuin mieheni. Ollaan sovittu erostakin. Asutaan lähinnä käytännön syistä yhdessä, koska lapset, lemmikit ja muu elämä on näin helpompaa.

Kumpi tahansa on vapaa lähtemään mutta minulla ainakaan ei ole kiire etsiä uutta suhdetta. 

Jos miehen läsnäolo alkaa ärsyttää niin lähden reissuun muutamaksi päiväksi ja vastaavasti hänkin tekee. 

Mikä ongelma tämä muille on kun ei se ole meille sellainen. 

Elät av-mammojen unelmaelämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rahan ja omaisuuden takia, ainakin suomalaiset naiset.

Tiesithän, että miehetkin voivat hakea avioeroa ihan yksin, jos vaimo ei enää kiinnosta. 

Suomalainen mies ei parisuhteesta lähde, jos ei ole uusi pyykinpesijä valmiina.

Minä pesen kyllä ihan omat pyykkini ja laitan enemmän ruokaa kuin vaimoni. Siivooja hoitaa loput. 

M 33v naimisissa