Tuijotus. Oletko tuijottaja? Oletko joutunut tuijotuksen kohteeksi?

On tuijotettu. Ehkä olen ruma. Yleensä vilkutan takaisin tai jos jatkuu olen kuvaavinani kameralla. Kyl se sitten loppuu.

Vierailija kirjoitti:

Näin on varsinkin pienillä paikkakunnilla, johtuuko siitä että siellä kaikki ikäänkuin tuntee toisensa ja aina täytyy toljottaa onko vastaantulija joku tuttu vai tuntematon

Pienellä paikkakunnalla sinä olet osa samaa sosiaalista viiteryhmää ja pitää selvittää missä mennään. Kumpi on ylempänä.

Kaikki ei vaan tuijota puhelinta. Jotkut katselee ihmisiä.

Nuorena, jos olin laittanut meikkiä.

Tuontitavara tuijottaa

Kyllä. Olen julkisuudesta tuttu ja päivittäin ihmiset tuijottaa. Siihen olen tottunut. Jotkut tulee juttelemaankin kuin vanhalle tutulle. Saa tullakin, ei haittaa. 

Saatan tuijottaa ajatuksissani, mutta en tietoisesti jää tuijottamaan ketään. Minua kyllä tuijotetaan tai ainakin katseet näyttää kääntyvän minuun, en tiedä miksi.

Vierailija kirjoitti:

Tein alotuksen erään ulkomaalaisen ihmettelyn takia, kun täällä kuulemma tuijotetaan ihmistä kuin se entinen lehmä sitä konttia. 

Itse en kyllä usko tuijottelevani.

-ap

MIstähän päin ulkkiskaverisi on, koska reissatessani eri maissa on selvää miten joka pienellä paikkakunnalla katsotaan vierasta ihmistä pitkään.  Viimeksi olin 500 ihmisen kylässä vuoristossa ja ihan varmasti tuijotettiin tällaista suomalaista, vaaleaa pulleroa. 
Yksi idioottivarma kikka lopettaa se tuijotus on tervehtiä ihmisiä. Se kuuluu muutenkin peruskohteliaisiin tapoihin. Jos ihmisiä on paljon voi hymyillä ja vähän nyökätä pahimmille tuijottajille. Se keino pätee ympäri maailman.

Olen työni puolesta pitänyt koulutusta, esitelmiä yms ja tietysti silloin tuijotetaan minua. Pahempi olisi, jos ei tuijotettaisi. 

Keski-ikäiset harput tuijottaa. Nuoremmat vain vilkaisee, elleivät tuijota kännykkää. 

Vierailija kirjoitti:

Joku tuijotteli joskus Riihimäellä.

Eikö se ollu Järvenpäässä? 

Ai se oli esiintymistä kun kaksi miestä tuijotti mua monta minuuttia, tuijotin takaisin.

En tuijottele muutoin, jos keskustelen jonkun kanssa niin yritän olla tuijottamatta intensiivisesti silmiin ettei toiselle tule ahdistunut olo.

Vierailija kirjoitti:

Eräs kerta tapahtui uudella mökkipaikkakunnalla, kun lapset halusivat eskimon ja niinpä pysäytettiin siihen pieneen "kylien kauppaan" ja siellä se puheensorina lakkasi kuin seinään ja kaikki katsoivat olevansa oikeutettuja tuijottamaan estottomasti "kaupunkilais kummajaisia". Tuosta on aikaa kulunut jo vuosikymmeniä, mutta yhä vielä sen tuijotuksen tuntee.

Et sitten ajatellut tervehtiä kauppaan tullessa? Joillakin ei ole mitään käsitystä millainen ero on mennä huutavan perheen kanssa isoon markettiin kuin pieneen kyläkauppaan. Maaseudulla ihmiset tietävät toisistaan ihan liikaa, mutta kyläkauppa on myös tietotoimisto ja sieltä saa vinkkejä moneen niin kuin remppaihmisistä tai siivoojista. Siksi sinne mennään vähän kuin kylän yhteiseen olohuoneeseen ja sanotaan päivää sekä kehutaan tarvittaessa kaunista säätä. Paikassa paikan tavalla ja ymmäretään myös oman käytöksen vaikutus.

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen miesvaltaisella alalla ja kyllä tuijotetaan.

Ihan normaalia, että miehet katsoo naista. Muodot tsekataan ja katseella mittaillaan. Jotenkin nainen miesvaltaisella alalla on seksikäsnäky. Tehtaassa on remontti menossa ja siellä pyörii pari maalaritypyä. Valkoiset työhousut ja musta tiukka toppi. Hiukset ponnarilla ja täydessä meikissä 👍

Olen joutunut.   Välillä kun katsoo peiliin. Ei uskalla katsoa enää siihen.

En ole.

Miestäni tuijotti maanisella tavalla joku nainen. Näin tahtomattani kaiken vierestä kun odottelin miestäni, mutta näin myös ettei puolisoni edes huomannut kyseistä naista, tai mikäli oletettavasti sivusilmällä havaitsi ettei törmää ja mitähän tuo tuijottaa, ei hän reagoinut mitenkään. Ei siis kerta kaikkiaan yhtään mitenkään. Mahtoi tuota kohtalokasta, omasta mielestään taivaan lahjaa maailman miehille, etenkin tällaisille varatuille, harmittaa. Kun mieheni tuli hetken päästä luokseni ja kuten usein omistavasti tekee, hipaisi alaselkääni mihin vastasin, niin kyseinen tunkeilija meni vielä siinäkin ohi pää kenossa omituinen, ilmeisesti hurmaavaksi tarkoitettu hymy naamallaan. Kaikenlaisia.

Se oli kyllä epämiellyttävää ja epäsopivaa käytöstä, eikä tuollaisella tule naisparka saamaan hyvää, sillä leikitäänpä hetki ajatuksella. Jos tuollaisella käytöksellä saisi iskettyä miehen kuin hyödykkeen kaupasta oman puolisonsa vierestä, tai edes mukaan silmäpeliin, niin mitenköhän laadukas ja hyvä mies mahtaisi olla kyseessä! :D Niinpä. Annan ilmaisen vinkin siltä pohjalta, etten koskaan aikuisiällä ole ollut sinkku ja elämä on suonut parisuhde-elämässä minulle parastaan. Enkä milloinkaan ole käyttäytynyt noin. Tavoiteltava ja pysyvästi rakastettu ja haluttu, vakavasti otettava nainen ei käyttäydy noin. Kun elämässä ylipäätään kunnioittaa muita, tuppaa saamaan samaa takaisin. Pätee etenkin parisuhteessa, johon kaksi täyspäistä ja rehellistä ihmistä päätyy.

Tuijottaminen on mielestäni aina huonoa käytöstä tilanne mikä tahansa, mutta nämä on näitä mistä huomaa onko saatu hyvä kotikasvatus. Myös moraalista saa viitteitä, tai sen puutteesta. Tietenkin joskus voi vaan jäädä ajatuksissaan katsomaan jolloin edessä voi olla joku, mutta kyllä sen yleensä huomaa että toinen on ajatuksissaan eikä edes "näe" sitä mihin katse näennäisesti kohdistuu.

Tuijottaminen on sivistyksen puutetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen miesvaltaisella alalla ja kyllä tuijotetaan.

Ihan normaalia, että miehet katsoo naista. Muodot tsekataan ja katseella mittaillaan. Jotenkin nainen miesvaltaisella alalla on seksikäsnäky. Tehtaassa on remontti menossa ja siellä pyörii pari maalaritypyä. Valkoiset työhousut ja musta tiukka toppi. Hiukset ponnarilla ja täydessä meikissä 👍

Eikö se ollutkaan niin, että miehiä miellyttää eniten meikitön nainen? :D

Totta kai tuijotan. Mitä hemmettiä nyt oikeasti. Pitääkö silmät irrottaa päästä pois?

Vierailija kirjoitti:

Totta kai tuijotan. Mitä hemmettiä nyt oikeasti. Pitääkö silmät irrottaa päästä pois?

Tässä näemme normaalin ajatuskulun, kun kohdehenkilön  ÄO on alle 70 ja luonnekin on mitä on. On myös huomioitavaa, ettei häneltä enempää voida vaatia, koska tyhjästä on paha nyhjäistä.