Lue keskustelun säännöt.
Mitä teininä tehtiin kun ei ollut sähköjä?
30.07.2026 |
Meillä oli nestekaasu- valo sekä lämmitys, vielä 80-luvulla.
Vaikka väitetään ettei nestekaasu haise, kyllä se vain haisee.
Häpesin yläasteella kun vaatteeni haisivat.
Isä yleensä sytytti lampun tupaan aamuisin ja laittoi kaasuliedelle vesipannun
tulelle.
Talvella ruokatavarat pidettiin eteisessä kylmäkomerossa.
Juotiin kaakaota, silmäilin vielä päivän läksyt samalla kun pureskelin voileipää. Ja nimen omaan voi leipää.
Meillä oli harvoin makkaroita tai juustoja.
Joskus oli siivuttua lenkkimakkaraa ja se tuntui juhla-aamiaiselta.
Isä läksi töihin samaan aikaan kuin minä, koulubussiin,,hän oli kunnalla lapiohommissa töissä, silloisellä TVH:lla.
En olisi oikein tajunnut mitä olisin sellaisella kännykällä tehnyt, Kenelle minä olisin muka soittanut?
Neiti Aikaanko?
Kommentit (22)
Enpä tuollaista elämää ole ikinä joutunut elämään, joten hankala kommentoida. Mulla on ollut kotona aina sähköt, juokseva vesi ja sisävessa, jopa 70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päreen valossa mentiin kolaamaan tietä auki aamuneljältä, että hevosella päästiin hangen hanki 25 kilometriä kouluun. Ei se paha ollut, kun siihen tottui, vaikka semmoinen umpirautainen kola olikin raskas työntää, etenkin kun aamiaiseksi oli vain näkkileipää ja hopeateetä, eli lämmintä vettä, jossa seassa vähän maitoa.
Illaksi kun kotiin tultiin koulusta, olikin jo polut pyryttäneet umpeen taas, mutta yleensä äiti oli ne ehtinyt kolaamaan, että päästiin pirttiin. Sitten saatiin ruispuuroa, ja oikein koko lautasellinen!
Silloin kun minä olin nuori niin vapaa-ajat luin Kalevalaa päreen valossa savupirtissä.
Meillä oli sähköt veneessä kaasulämmitin, jotenkin sen hajun yhdistän alkusyksyn veneilyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päreen valossa mentiin kolaamaan tietä auki aamuneljältä, että hevosella päästiin hangen hanki 25 kilometriä kouluun. Ei se paha ollut, kun siihen tottui, vaikka semmoinen umpirautainen kola olikin raskas työntää, etenkin kun aamiaiseksi oli vain näkkileipää ja hopeateetä, eli lämmintä vettä, jossa seassa vähän maitoa.
Illaksi kun kotiin tultiin koulusta, olikin jo polut pyryttäneet umpeen taas, mutta yleensä äiti oli ne ehtinyt kolaamaan, että päästiin pirttiin. Sitten saatiin ruispuuroa, ja oikein koko lautasellinen!
No joo joo joo.
Nuo päreen valossa olemiset ja lumen kolaus talvisin ja kesäisin on niiiiin vanha vitsi.
Päreen valossa eläneitä ei varmasti ole enää elossakaan mutta kaasuvalo- ynnä muut kaasulla toimivat vehkeet on sellaisia että hyvinkin moni nyt 50-60-v muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Päreen valossa mentiin kolaamaan tietä auki aamuneljältä, että hevosella päästiin hangen hanki 25 kilometriä kouluun. Ei se paha ollut, kun siihen tottui, vaikka semmoinen umpirautainen kola olikin raskas työntää, etenkin kun aamiaiseksi oli vain näkkileipää ja hopeateetä, eli lämmintä vettä, jossa seassa vähän maitoa.
Illaksi kun kotiin tultiin koulusta, olikin jo polut pyryttäneet umpeen taas, mutta yleensä äiti oli ne ehtinyt kolaamaan, että päästiin pirttiin. Sitten saatiin ruispuuroa, ja oikein koko lautasellinen!
Nykyään on huonommin. Kysy vaikka nuorisolta.
Ja se on Boomereiden vika!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta joku on alapeukuttanut muutamia kommentteja.
Tarkoittaako se sitä, että voi ei, olipa teillä kurjaa vai ho hoo en usko.
Olipa aloitus. Kyllä meillä 60-luvulla oli pesukoneet ja jääkaapit. Mikro tuli 80-luvun alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännä että jotkut vielä nytkin vapaaehtoisesti (?) mökkeilevät alkeellisissa olosuhteissa.
Eipä ole koskaan tarvinnut noin alkukantaisesti elää, kun aina olen asunut kaupungissa. Kesämökillä ainoastaan piti nestekaasua käyttää. Nestekaasu itsessään ei haise miltään, haju tulee siihen lisätystä suoja-aineesta. Eli aineesta, millä mahdollisesti vuotavan kaasun haistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Enpä tuollaista elämää ole ikinä joutunut elämään, joten hankala kommentoida. Mulla on ollut kotona aina sähköt, juokseva vesi ja sisävessa, jopa 70-luvulla.
Sama täällä. Normiolot olleet 60-luvulta lähtien. On aina ollut tv.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä piti aina ensin ruoanlaittoa odottaa, että salama iskisi johonkin ja sytyttäisi jonkin puun tai risukon palamaan, jotta saatiin tulta lieteen. Siis tämä, jos tuli oli päässyt sammumaan eikä ollut enää hehkuvia hiiliäkään. Kivityökaluilla tehtiin ruokaa ja muut puhteet. Siinä se päivä melkein meni kokonaan ja illalla käytiin taljojen päälle nukkumaan. Öisin saattoi olla todella kylmä talvisin.
Vierailija kirjoitti:
Olipa aloitus. Kyllä meillä 60-luvulla oli pesukoneet ja jääkaapit. Mikro tuli 80-luvun alussa.
Minun mummo asui Oulun keskustassa, 80- luvun alkuun. Taloon tuli kylmä vesi sisään asti, vessa oli huussi, sähköt oli ja lämmitys hienosti pönttöuuneissa, hellat ja uuni lämpeni puulla. Sitten tuli purkumääräys ja muutti parempiin oloihin kerrostaloon, jossa oli oikein hienosti suihkut ja vessat sisällä, lämmin vesi tuli sisään. Eli miten luulet ihmisten eläneen vähän syrjemmällä ?
En tunetnut edes 70-luvun lipulla maaseudulla ihan pienessä kylässä ketään joka olisi asunut sähköttömässä mökissä.
1980 katsottiins, että käytännössä Suomi oli sähköistetty. Joskus 1979 jossain Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa oli syrjäkyliä, joissa ei ollut sähköä.
Missä päin maata on tolskattu nestekaasulla vielä 80-luvulla? Tai edes 70-luvulla? 60-luvulta ymmärrän joidenkin maalaismökkien sähköttömyyden jossain kaukana kuntakeskuksista. Meillä oli maatila ja sähköt oli vedetty jo joskus maamme itsenäistymisen jälkeen.
Kuka sanoo, ettei nestekaasu haise? Siihenhän lisätään hajusteita, että vuodot huomattaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun minä olin nuori niin vapaa-ajat luin Kalevalaa päreen valossa savupirtissä.
OLipa teillä vanhanaikaista. Jopa 1900 luvun alussa oli kynttilä tai peräti öljylamppu käytössä
Tietysti joissain navetoissa saattoi emäntä ottaa päreen hampaisiinsa ja valaista siten lypsyään.
Eikö isä ajatellut että siihen aikaan olisi lampun ostanut.?
Kalevalan lukeminen vaikka päreenvalossa on aina kunnioitettavaa.
Tuo nestekaasun kanssa turaaminen oli meilläkin vielä pitkälle 80-luvulla.
Itse pelkäsin koko ajan että kaasuhana jää auki tai tapahtuu jokin räjähdys.
Ja sitten se jatkuva taskulampun kanssa sohiminen!
Sen aikaiset taskulamput kuluttivat ihan älyttömästi paristoja, ledeistä ei oltu kuultukaan
Aina kun tarvitsi valoa johonkin pieneen asiaan vaikka yöllä, niin se taskulamppu oli otettava.
Sain kesätöistä sen verran hyvin palkkaa että raaskin ostaa itselleni ihan oman lampun. Ja sitä en lainannut muille perheenjäsenille, jotka jättivät ne lamput milloin minnekin.
Tästä on jäänyt minulle ajatus, että vaikka nykyään on sähköt huushollissa, minulla pitää olla kunnon taskulamppu, yöpöydällä ja siinä varmasti ehyet paristot.