Riitaisa perinnönjako

Vierailija kirjoitti:

Miksi teillä on pesänselvittäjä ja pesänjakaja? Minä tein kaiken itse. Tarvittiin vain uskotut miehet perunkirjoitukseen. Toimitin perunirjan verottajalle, tein perinnönjakosopimuksen, järjestin sisäisen huutokaupan. Jaoin rahat pankin kanssa osakkaille perinnönjakosopimuksen mukaisesti.

Olen eri, mutta meitä oli monta osakasta ja metsät piti myös jakaa tasapuolisesti. Tarvittiin siis apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä pesänselvittäjä ja -jakaja ovat yleensä sama henkilö

Onkohan tuo pesänselvittäjä sama kuin pesän ilmoittaja. Minä toimin pesän ilmoittajana, hankin uskotut miehet, selvitin tilanteen, kuitit ym, sitten kutsuin perunkirjoituksen koolle, tein jopa alustavan perukirjan pohjan.

Ei ole sama. Pesänselvittäjä haetaan oikeudelta silloin, jos kuolinpesän osakkaat eivät pysty itse selvittämään vainajan varoja ja velkoja. Useimmissa kuolinpesissä ei ole pesänselvittäjää (eikä myöskään pesänjakajaa).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä äitini ja hänen kolme sisarusta.

Yksi haluaa oman osuutensa rahana, toinen ei halua myydä, kolmas haluaa palan peltoa ja niin edelleen..

Pesänjakaja ollut pian pari vuotta eikä mitään tapahdu.

"Yksi haluaa oman osuutensa rahana" hän on tässä porukasta se jolla on lain suoma oikeus vaatia osuutensa kohtuu ajassa.

Näin. Joko muut maksavat hänet ulos pesästä tai jos eivät pysty niin kaikki myydään ja jaetaan rahat. En ymmärrä mikä tässä 2v kestäisi, ei kai pesään jäävät ole jotain persaukisia jotka kuvittelevat ettei rahaa haluavalle tarvitse maksaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mikään ei ole niin noloa kuin riitaisa kuolinpesä.....tulee mieleen pula-ajan Suomi jossa joku suolakippo oli jo tärkeä elintason mittari ja sukulaistädit siitä riiteli verissäpäin. 

 

Olen ollut perinnönjaossa muutaman sukulaisen ja viimeksi omien vanhempien jälkeen ja täytyy sanoa että fiksusti hoidettuna tuollainen perinnönjako on arvokas tilaisuus kokoontua yhteen muistelemaan menneitä. 

 

Jos on kyseessä isompi omaisuus, kuten tontti tai rakennus, ei mitään epäselvyyksiä sen omistuksesta pitäisi olla. Ja jos sen yhteiskäyttö ei ole kaikille osapuolille mieluisaa tai mahdollista, se muutetaan rahaksi. Sillä siisti, ilman noloja riitoja. 

 

Kun itse heitän lusikan nurkkaan, toivon sen verran kunnioitusta muistolleni että omaisuus jaetaan sopuisasti ja arvokkaasti niin että jälkeen jääneet psyyvät sovussa.

Tee testamentti ja jako on hoidettu, pyysyyvät silloin perilliset sovussa

Testamentilla ei jaeta yhtään mitään. Se on vainajan toivomus silloin kun hän haluaa, että joku osakas saa tavallista vähemmän ja toinen tavallista enemmän. Jos jättää jonkun perinnöttä, niin hänelläkin on oikeus lakiosaan. Saa silloin puolet siitä mitä olisi normaalisti saanut. Normaalisti testamentti siis sekoittaa asioita vainajan toivomusten suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä äitini ja hänen kolme sisarusta.

Yksi haluaa oman osuutensa rahana, toinen ei halua myydä, kolmas haluaa palan peltoa ja niin edelleen..

Pesänjakaja ollut pian pari vuotta eikä mitään tapahdu.

"Yksi haluaa oman osuutensa rahana" hän on tässä porukasta se jolla on lain suoma oikeus vaatia osuutensa kohtuu ajassa.

Näin. Joko muut maksavat hänet ulos pesästä tai jos eivät pysty niin kaikki myydään ja jaetaan rahat. En ymmärrä mikä tässä 2v kestäisi, ei kai pesään jäävät ole jotain persaukisia jotka kuvittelevat ettei rahaa haluavalle tarvitse maksaa?

Kyllä, kellään heistä ei ole rahaa maksaa yhtä osakasta ulos. Ei pankista niin vain lainaa saada. Sentakia jakoa ei ole tehty.

Nyt yksi osakkaista haluaa hoitaa homman selväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä pesänselvittäjä ja -jakaja ovat yleensä sama henkilö

Onkohan tuo pesänselvittäjä sama kuin pesän ilmoittaja. Minä toimin pesän ilmoittajana, hankin uskotut miehet, selvitin tilanteen, kuitit ym, sitten kutsuin perunkirjoituksen koolle, tein jopa alustavan perukirjan pohjan.

Pesänselvittäjä astuu kuvaan vasta varsinaisen perinnönjaon yhteydessä, jos jaosta ei päästä sopuun. Selkeissä perinnönjaoissa selvittäjää ei erikseen tarvitse nimetä. Minä tein äidin jälkeen sopimuksen yhdessä siskoni kanssa, kun omaisuutena oli vain yksi asunto-osake ja pankkitilin varat.  Netistä löytyi hyvät ohjeet.

 Jos omaisuutta ja/tai perillisiä on paljon tai ei löydy osaamista, niin perinnönjakosopimuksen voi laatia esim. pankin lakimies. 

Perinnön jako kun on saatu tehtyä, niin siitä pitää ilmoittaa verottajalle. Tällöin esim. kiinteistöverot  siirtyy oikealle omistajalle. Maanmittauslaitoksenkin on saatava tietoa kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden omistajien muutoksista, muista tehdä sinne myös tarvittavat muutokset. 

Pesänselvittäjä ei ole sama kuin pesänilmoittaja. Pesänilmoittaja ilmoittaa valaehtoisesti pesän varat ja velat 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mikään ei ole niin noloa kuin riitaisa kuolinpesä.....tulee mieleen pula-ajan Suomi jossa joku suolakippo oli jo tärkeä elintason mittari ja sukulaistädit siitä riiteli verissäpäin. 

 

Olen ollut perinnönjaossa muutaman sukulaisen ja viimeksi omien vanhempien jälkeen ja täytyy sanoa että fiksusti hoidettuna tuollainen perinnönjako on arvokas tilaisuus kokoontua yhteen muistelemaan menneitä. 

 

Jos on kyseessä isompi omaisuus, kuten tontti tai rakennus, ei mitään epäselvyyksiä sen omistuksesta pitäisi olla. Ja jos sen yhteiskäyttö ei ole kaikille osapuolille mieluisaa tai mahdollista, se muutetaan rahaksi. Sillä siisti, ilman noloja riitoja. 

 

Kun itse heitän lusikan nurkkaan, toivon sen verran kunnioitusta muistolleni että omaisuus jaetaan sopuisasti ja arvokkaasti niin että jälkeen jääneet psyyvät sovussa.

Tee testamentti ja jako on hoidettu, pyysyyvät silloin perilliset sovussa

Kyllä testamentillakin riita saadaan pystyyn, jos on riidanhaluisia tallukoita porukassa. Testamentin pätevyyttä voi yrittää kiistää, lakiosista voi vääntää, joku on joskus saanut jotain lahjaksi niin siitä väännetään oliko ennakkoperintöä vai ei jne. jne.

Minulla lähipiirissä on nyt pieni mahdollisuus että jaossa mukana olevat lähtevä riitauttamaan testamentin mutta huonot ovat mahdollisuudet että jako muuttuisi. Varatuomari laatinut testamentin, testamentaaja on täydessä järessään ja ei ole rintaperillisiä, jaossa mukana luonnollisia henkilöitä ja perikuntia. Ilman testamettia tasajaolla olisi tullut ehkä 20...30k€ per osakas mutta nyt testamentilla yksi saa lähes kaiken ja muut ehkä tonnin tai kaksi €:ssa. Kahdella henkilöllä naama tulee olemaan kuin norsun vtu, se on jo kiveen hakattu.

Nimeenomaan. Lainaa ei saada ja jotain umpeenkasvanutta pellonkulmaa ei ole helppo arvottaa oikeanhintaiseksi keskenään kun kukin kokee hinnan omalla tavallaan. On helppo sanoa että myy vaikka talo, mutta ostajaahan ei välttämättä ole, niinkuin jokainen joka lehtiä lukeva tietää.

Mulla kanssa lakimiehistä kokemus, että ainakin jotkut heistä ovat mestareita vetkuttamaan hommiaan mutta myös rahastamaan asiakkaitaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mikään ei ole niin noloa kuin riitaisa kuolinpesä.....tulee mieleen pula-ajan Suomi jossa joku suolakippo oli jo tärkeä elintason mittari ja sukulaistädit siitä riiteli verissäpäin. 

 

Olen ollut perinnönjaossa muutaman sukulaisen ja viimeksi omien vanhempien jälkeen ja täytyy sanoa että fiksusti hoidettuna tuollainen perinnönjako on arvokas tilaisuus kokoontua yhteen muistelemaan menneitä. 

 

Jos on kyseessä isompi omaisuus, kuten tontti tai rakennus, ei mitään epäselvyyksiä sen omistuksesta pitäisi olla. Ja jos sen yhteiskäyttö ei ole kaikille osapuolille mieluisaa tai mahdollista, se muutetaan rahaksi. Sillä siisti, ilman noloja riitoja. 

 

Kun itse heitän lusikan nurkkaan, toivon sen verran kunnioitusta muistolleni että omaisuus jaetaan sopuisasti ja arvokkaasti niin että jälkeen jääneet psyyvät sovussa.

Tee testamentti ja jako on hoidettu, pyysyyvät silloin perilliset sovussa

Testamentilla ei jaeta yhtään mitään. Se on vainajan toivomus silloin kun hän haluaa, että joku osakas saa tavallista vähemmän ja toinen tavallista enemmän. Jos jättää jonkun perinnöttä, niin hänelläkin on oikeus lakiosaan. Saa silloin puolet siitä mitä olisi normaalisti saanut. Normaalisti testamentti siis sekoittaa asioita vainajan toivomusten suuntaan.

Eikö testamenttiin voi myös kirjata että asunto-osake A jää perilliselle A, metsäkappale B perilliselle B ja rahavarat jaetaan? Jos metsäkappale ja asunto-osake ovat samanarvoisia niin jako menee suoraan niin, muutoin tasataan niistä rahavaroista. 

Käräjäoikeus määrää pesänjakajan niinkun tässä tapauksessa on tehty.

Mutta kun tämä jakaja vaan lykkää ja lykkää asian hoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mikään ei ole niin noloa kuin riitaisa kuolinpesä.....tulee mieleen pula-ajan Suomi jossa joku suolakippo oli jo tärkeä elintason mittari ja sukulaistädit siitä riiteli verissäpäin. 

 

Olen ollut perinnönjaossa muutaman sukulaisen ja viimeksi omien vanhempien jälkeen ja täytyy sanoa että fiksusti hoidettuna tuollainen perinnönjako on arvokas tilaisuus kokoontua yhteen muistelemaan menneitä. 

 

Jos on kyseessä isompi omaisuus, kuten tontti tai rakennus, ei mitään epäselvyyksiä sen omistuksesta pitäisi olla. Ja jos sen yhteiskäyttö ei ole kaikille osapuolille mieluisaa tai mahdollista, se muutetaan rahaksi. Sillä siisti, ilman noloja riitoja. 

 

Kun itse heitän lusikan nurkkaan, toivon sen verran kunnioitusta muistolleni että omaisuus jaetaan sopuisasti ja arvokkaasti niin että jälkeen jääneet psyyvät sovussa.

Tee testamentti ja jako on hoidettu, pyysyyvät silloin perilliset sovussa

Testamentilla ei jaeta yhtään mitään. Se on vainajan toivomus silloin kun hän haluaa, että joku osakas saa tavallista vähemmän ja toinen tavallista enemmän. Jos jättää jonkun perinnöttä, niin hänelläkin on oikeus lakiosaan. Saa silloin puolet siitä mitä olisi normaalisti saanut. Normaalisti testamentti siis sekoittaa asioita vainajan toivomusten suuntaan.

Eikö testamenttiin voi myös kirjata että asunto-osake A jää perilliselle A, metsäkappale B perilliselle B ja rahavarat jaetaan? Jos metsäkappale ja asunto-osake ovat samanarvoisia niin jako menee suoraan niin, muutoin tasataan niistä rahavaroista. 

No meillä ainakin niitä tilkkuja riitti. Tilallamme oli 16 rekisterinumeroa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mikään ei ole niin noloa kuin riitaisa kuolinpesä.....tulee mieleen pula-ajan Suomi jossa joku suolakippo oli jo tärkeä elintason mittari ja sukulaistädit siitä riiteli verissäpäin. 

 

Olen ollut perinnönjaossa muutaman sukulaisen ja viimeksi omien vanhempien jälkeen ja täytyy sanoa että fiksusti hoidettuna tuollainen perinnönjako on arvokas tilaisuus kokoontua yhteen muistelemaan menneitä. 

 

Jos on kyseessä isompi omaisuus, kuten tontti tai rakennus, ei mitään epäselvyyksiä sen omistuksesta pitäisi olla. Ja jos sen yhteiskäyttö ei ole kaikille osapuolille mieluisaa tai mahdollista, se muutetaan rahaksi. Sillä siisti, ilman noloja riitoja. 

 

Kun itse heitän lusikan nurkkaan, toivon sen verran kunnioitusta muistolleni että omaisuus jaetaan sopuisasti ja arvokkaasti niin että jälkeen jääneet psyyvät sovussa.

Perikunnassa ei tarvitse olla kuin yksi petsoonallisuushäiriöinen ja lopputuloksena on kaaos. Tämä härö riitelee jopa itsensä kanssa, ensin on yhtä mieltä ja seuraavaksi jo toista mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mikään ei ole niin noloa kuin riitaisa kuolinpesä.....tulee mieleen pula-ajan Suomi jossa joku suolakippo oli jo tärkeä elintason mittari ja sukulaistädit siitä riiteli verissäpäin. 

 

Olen ollut perinnönjaossa muutaman sukulaisen ja viimeksi omien vanhempien jälkeen ja täytyy sanoa että fiksusti hoidettuna tuollainen perinnönjako on arvokas tilaisuus kokoontua yhteen muistelemaan menneitä. 

 

Jos on kyseessä isompi omaisuus, kuten tontti tai rakennus, ei mitään epäselvyyksiä sen omistuksesta pitäisi olla. Ja jos sen yhteiskäyttö ei ole kaikille osapuolille mieluisaa tai mahdollista, se muutetaan rahaksi. Sillä siisti, ilman noloja riitoja. 

 

Kun itse heitän lusikan nurkkaan, toivon sen verran kunnioitusta muistolleni että omaisuus jaetaan sopuisasti ja arvokkaasti niin että jälkeen jääneet psyyvät sovussa.

Tuohon rahaksi muuttamiseen sanoisin sellaisen pikku sivuseikan, että se tontti ja sille pystytetyt rakennukset voivat sijaita sellaisessa paikassa, että kukaan ihminen tässä maailmassa ei ole siitä kiinnostunut. Jos lisäksi rakennukset ovat purkukuntoisia, voi ainut mahdollisuus saada siitä rahaa olla se, että joku keksii rakentaa siihen moottoritien tai voimalinjan, ja pakkolunastaa tontin.

Yksi ikuisuus ongelma perikuntien kanssa on puukaupat, riittää kun yksi ei laita nimeään myyntisopimukseen niin kaupat eivät etene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mikään ei ole niin noloa kuin riitaisa kuolinpesä.....tulee mieleen pula-ajan Suomi jossa joku suolakippo oli jo tärkeä elintason mittari ja sukulaistädit siitä riiteli verissäpäin. 

 

Olen ollut perinnönjaossa muutaman sukulaisen ja viimeksi omien vanhempien jälkeen ja täytyy sanoa että fiksusti hoidettuna tuollainen perinnönjako on arvokas tilaisuus kokoontua yhteen muistelemaan menneitä. 

 

Jos on kyseessä isompi omaisuus, kuten tontti tai rakennus, ei mitään epäselvyyksiä sen omistuksesta pitäisi olla. Ja jos sen yhteiskäyttö ei ole kaikille osapuolille mieluisaa tai mahdollista, se muutetaan rahaksi. Sillä siisti, ilman noloja riitoja. 

 

Kun itse heitän lusikan nurkkaan, toivon sen verran kunnioitusta muistolleni että omaisuus jaetaan sopuisasti ja arvokkaasti niin että jälkeen jääneet psyyvät sovussa.

Tee testamentti ja jako on hoidettu, pyysyyvät silloin perilliset sovussa

Testamentilla ei jaeta yhtään mitään. Se on vainajan toivomus silloin kun hän haluaa, että joku osakas saa tavallista vähemmän ja toinen tavallista enemmän. Jos jättää jonkun perinnöttä, niin hänelläkin on oikeus lakiosaan. Saa silloin puolet siitä mitä olisi normaalisti saanut. Normaalisti testamentti siis sekoittaa asioita vainajan toivomusten suuntaan.

Eikö testamenttiin voi myös kirjata että asunto-osake A jää perilliselle A, metsäkappale B perilliselle B ja rahavarat jaetaan? Jos metsäkappale ja asunto-osake ovat samanarvoisia niin jako menee suoraan niin, muutoin tasataan niistä rahavaroista. 

No voi varmaan ja tuo mainitsemasi esimerkki onnistuu kun tilanne on noin yksinkertainen. Mutta jos rahavaroja vaikka ei ole ja osuudet on eriarvoiset keskenään. Tai osakkaat arvottavat asiat erilailla. Jne. Tilanteet on käytännössä hyvin moninaisia. Joskus se pesänselvittäjä on vaan pakko olla.

Vierailija kirjoitti:

Miksi teillä on pesänselvittäjä ja pesänjakaja? Minä tein kaiken itse. Tarvittiin vain uskotut miehet perunkirjoitukseen. Toimitin perunirjan verottajalle, tein perinnönjakosopimuksen, järjestin sisäisen huutokaupan. Jaoin rahat pankin kanssa osakkaille perinnönjakosopimuksen mukaisesti.

riippuu pesästä ja sen monimuotoisuudestakin. metsätilat, tontit- monimuotoinen omaisuus, valuutat, sijoitukset, rahastot, eennakkoperinnöt, velkojat jne jne hallintaoikeudet.  eli ... no sää niin teet...  panit ihan töpinäksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä äitini ja hänen kolme sisarusta.

Yksi haluaa oman osuutensa rahana, toinen ei halua myydä, kolmas haluaa palan peltoa ja niin edelleen..

Pesänjakaja ollut pian pari vuotta eikä mitään tapahdu.

Ensin katsotaan mikä on koko pesän arvo, sitten katsotaan miten jako sujuisi niin että menisi oikein. 
Tuossa voisi tehdä niin että omaisuus jaetaan/lohkotaan niin että kaikille tulee samansuuruinen osuus, silloin se, joka haluaa rahana voi myydä osuutensa, joko teille tai ulkopuoliselle. Se, joka ei halua myydä osuuttaan pitää sen, samoin kuin se joka haluaa palan peltoa.

Mikä tuossa on vaikeaa?

Jos menisi noin- ei riitoja olisi ikinä. Niin noloja.

Jopa  fairypullosta riidellään ja pionit revitään irti maasta jos joku lapsista sattunut ne noin viisi vuotta istuttamaan. Niin ulkoharja viety ja ihan lipputanko. 

" Mikä toss on niin vaikeeta"  No näemmä on.

Testamentilla jos jollekulle lapselle annettu kesämökki ja toiselle jus se vastaavan arvosta maata-tontii-- Mut ku se Ei käy-- määää haluun just ton mökin-- ja kaikenlaiset useat eri mittausukot mittaile sitä maata-- kyll maar mua nyt aiotaan jymäyttää.

Vaikka vanhukset ovat kuinka mittauttaneet- arvottaneet ja ovat  hyvin oikeudenmukaisia. ( kesämökki vastaavasti vaatisi saneerauksen---sitähän se maanperijä-tontinperijä ei  varmasti huomion- näkee vaan  kiinteistön- rantatontinsa voikin olla jossain suhdanteissa siten kuitenkin arvokkaampi ilman  rötiskö  mökkiä -joka pitää purkaa tai rakentaa uusi.

Käräjöidään, välit poikki koko iäksi- kyseenalaistetaan  testamentti--sitä ei kunnioiteta   - Sitä pitää kunnioittaa   vaikka se olisi sinun tahtoa vastaan.

Niin sinäkin saat tehdä testamenttisi- eikä siihen kukaaan  kait saa  puuttua- vai?

Itse olen kieltäytynyt kahdesta eli niistä ainoista  testamentin vastaanottotahdosta-  hyvä näyttää muillekin,  että kaikki eivät jahtaa Wimipurkkia kaan saati muuta.