Oletko onnistunut luomaan päälle 30 vuotiaana pysyviä ystävyyssuhteita?

En. Kaikki tämän ikäisenä tulleet ihmissuhteet ovat olleet hataria ja loppuneet ennen kun ovat syventyneet kunnolla.

Mistä sen näin 40-vuotiaana tietäisi, kuinka kestäviä ne ystävyyssuhteet ovat?

En ole. Se muutama ystävyys on loppunut. Ei ole edes kaveria.

En ole onnistunut nuorempanakaan, joten en näe tässä asiassa mitään eroa sen suhteen onko enemmän vai vähemmän ikää.

Olen...seurakunnista niitä löytää.

Ei minulla ole mitään suhteita jaolen nyt 50v. Surkea on elämäni ei voi mitään.

Olen. Tutustuin yhteen läheisimmistä ystävistäni yhteisen kaverin kautta kun olin 31-vuotias ja ystäväni 32-vuotias. Nyt olemme olleet ystäviä n. 10 vuotta, olemme toistemme lasten kummeja ja vaikka asumme eri puolilla Suomea, soittelemme viikoittain ja viestittelemme useamman kerran viikossa. Säännöllisesti myös kyläilemme toistemme luona viikonlopun tai teemme yhteisen viikonloppureissun johonkin Suomen kaupunkiin tai mökille. Ystävyys ei säily, jos sitä ei pidä yllä ja varsinkin näin pikkulapsiaikaan se kyllä vaatii myös vaivannäköä ja priorisointia.

Olen. Kahdesta työpaikasta ja harrastuksien kautta tullut ystäviä. Useammastakin maasta.

Olen löytänyt useita. Eniten lasten kautta eli suoraan leikkipuistoissa ja avoimessa päiväkodissa on lähestynyt omaan luontoon sopivia vanhempia ja kutsunut heitä lapsineen lasten syntymäpäiville. Lisäksi koiran kautta kun ollaan perustettu alueelle saman rodun fb/wa ryhmä. Monesta tätä kautta löydetystä tuttavuudesta onkin muodostunut ihan ystävyyssuhde ja esim nyt aikuiset lapsetkin ovat yhä todella tärkeitä toisilleen. Mutta tutustumisen kuin suhteen ylläpidon eteen tulee olla valmis näkemään vähän vaivaa. Ottaa kontakti, olla sopivan kiinnostunut ja avoin ja järjestää tilaisuuksia joiden kautta suhde voi syventyä kun kaikki huomaavat, että kaikilla on mukavaa yhdessä. Ei se sen ihmeempiä vaadi. 

Työpaikalta myös on tullut monta ystävyyssuhdetta samalla kaavalla. Nim. Nro 9.