Pitäisi 'normalisoida' ja saada joku 'toimiva käytäntö' jossa ihminen voi ilmoittaa että ei halua hautajaisiinsa ketään.
Voisi myös olla joku 'ilmanen palsta, rekisteri tms' minne ilmoittaa että henkilö on menehtynyt. Kaikki eivät halua nimeään ja ilmoitustaan esim Hesariin ja Hesari on vielä aika kallis ilmoituskanava.
Myös pitää tietää siunataanko kirkossa vai ei.
Mitä ajatuksia sinulle tulee yleisesti tästä ja/tai omalla kohdallasi?
Kommentit (7)
Käytäntö on jo olemassa. Hautaustestamentti.
Hautajaisia ei järjestetty kuolleille, se järjestetty sukulaisten hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Hautajaisia ei järjestetty kuolleille, se järjestetty sukulaisten hyväksi.
Hautajaisten tarkoitus on lohduttaa omaisia ja kunnioittaa vainajan muistoa. Mutta onko se kunnioittamista, jos toimitaan toisin kuin vainaja olisi tahtonut?
Käytännöllisin ratkaisu on varmaan kertoa toiveistaan lähimmälle ihmiselle, sille jonka velvollisuus kuoleman jälkeisten muodollisuuksien hoitamien todennäköisesti on. Hautaus ja perunkirjoitus on kuitenkin pakko järjestää, vaikka muistotilaisuutta ei pidettäisi. Joskus kuulee myös tapauksista, joissa testamenttiin on kirjattu ehtoja hautajaisten järjestämisestä: perilliset saaavat osansa vain siinä tapauksessa, että noudattavat vainajan tahtoa.
Mitä ihmeen väliä sillä enää tuossa vaiheessa on? Et sinä sitä ole kuitenkaan enää seuraamassa. Mulle ihan sama vaikka täytettäisiin ja laitettaisiin torille näytille.
Narsistin huipentuma, vain minä itse saan surra minua. Siis vain minä ja vain minä.
Vierailija kirjoitti:
Narsistin huipentuma, vain minä itse saan surra minua. Siis vain minä ja vain minä.
Surra voi monilla muillakin tavoilla kuin pönöttämällä kirkossa ja kuuntelemalla pappia, joka ei koskaan edes tavannut vainajaa. Suomalaiset eivät yleensä halua olla vaivaksi toisille ihmisille; se ei ole narsismia, päinvastoin. "Ei minun takiani tarvitse" (keittää kahvia, tai tuoda kukkia haudalle)
Kenellekään ei pakosta järjestetä hautajaisia, se ei ole mikään yhteiskunnan vaatimus.
Ilmaise tahtosi selvästi ihan kirjallisena lähimmille omaisillesi.