Lue keskustelun säännöt.
Jukka Niemisen kirja "Suomen muinaiskuninkaat" kertoo ajasta jota ei ole ollutkaan
24.07.2026 |
Viikinkiajan saagat kertovat maassamme ammoin olleen maineikas kuningaskunta. Missä ja milloin tämä kuningaskunta olisi ollut, ja keitä nämä muinaiskuninkaat olivat? Oliko se sama kuin Kalevalan mainitsema Pohjola? Käytiinkö siellä mittava sota Pohjolan ja Kalevalan välillä? Pohdinta avaa myös näkökulman kalevalaisen runoutemme historialliseen tasoon. Voidaanko vaikkapa Väinämöinen jäljittää historialliseksi, ammoin eläneeksi henkilöksi?
Samalla raotamme kalevalaisen soturirunouden syntyä Länsi-Suomessa ja selvitämme, millaisissa olosuhteissa tämä sankarirunous sai alkunsa ja ketkä sitä veivät Vienan Karjalaan Lönnrotin löydettäväksi ja kirjaamaksi.
Tämä teos tarjoaa tyystin uutta ja mullistavaa tietoa maamme muinaishistoriasta ja ravistelee vanhoja, luutuneita käsityksiä. Kirja on kirjoitettu niille, jotka kaipaavat syvällistä tietoa maamme kunniakkaasta ja vähän tunnetusta viikinkikaudesta.
Jukka Nieminen (s. 1967) on tamperelainen tietokirjailija, joka on tutkinut muinaishistoriaa kolmisenkymmentä vuotta. Tätä teosta hän on kuvannut ensimmäiseksi kattavaksi tutkimukseksi kadotetusta historiasta.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on himo ruokkia itsetuntoaan kuninkailla, historialla ja miekoilla. Naisilla ei ole tätä tarvetta välttämättä, vaan tarve lämpöön ja kotiin. Turvallisuus.
Kyllä samaa naisillakin on, vaikka se ei korostukaan yhtä paljon. Ei naisista kannata luoda liian ruusuista kuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ainakin rapolan linna on valkeakosken lähistöllä ?jne paikan nimiä. täytyy muistaa että kuningas tai linna on ennen keskiaikaa ,ollut usein joku maakunpare ja sen päällä kivikerroksia.esim.englannissakin. silti nimitys on linna tai hallitsija kuningas.
linnavuoret on tuttuja monella paikkakunnalla eli jonkinlainen turvapaikka ja alueen tähystyspaikka.vainovalkea perinne suomessa ,on selkeästi ihan fiksun ja järjestäytyneen yhteisön merkkejä.
esim englannin ensimmäiset linnat joita voi tubessa nähdä on vaatimattomia kumpuja ja sen päällä kivikerroksia. eli pitää ymmärtää linna ja hallitsija eri näkökulmasta kun nykyajan englannin hovi.siis ei mitään keskiajan tai 1800 luvun satulinnoja. vaan kivimuureja jne.
Vierailija kirjoitti:
Niin paljon kuin se sieluun sattuukin, niin totuushan on että suomalaiset olivat sekalainen harva joukko öliseviä ja vuotiin pukeutuvia maakuopissa asuvia barbaareja, ennen kuin Ruotsin kautta tänne tuli jonkinlaista sivistyksen käryä ja rotia meininkiin.
Ei se noin kyllä ollut. Kyllä täällä asuttiin taloissa, käytettiin ihan oikeita tarve-esineitä ja osattiin sekä puhua että järjestäytyä ennen ruotsalaisiakin. Ei täällä mitään väki mitään eläimiä sentään ollut, ei ole syytä mennä toiseen ääripäähän kuin Nieminen.
Vierailija kirjoitti:
ainakin rapolan linna on valkeakosken lähistöllä ?jne paikan nimiä. täytyy muistaa että kuningas tai linna on ennen keskiaikaa ,ollut usein joku maakunpare ja sen päällä kivikerroksia.esim.englannissakin. silti nimitys on linna tai hallitsija kuningas.
linnavuoret on tuttuja monella paikkakunnalla eli jonkinlainen turvapaikka ja alueen tähystyspaikka.vainovalkea perinne suomessa ,on selkeästi ihan fiksun ja järjestäytyneen yhteisön merkkejä.
esim englannin ensimmäiset linnat joita voi tubessa nähdä on vaatimattomia kumpuja ja sen päällä kivikerroksia. eli pitää ymmärtää linna ja hallitsija eri näkökulmasta kun nykyajan englannin hovi.siis ei mitään keskiajan tai 1800 luvun satulinnoja. vaan kivimuureja jne.
Silti ollaan vielä aika kaukana Niemisen maalailemasta muinaisesta valtakunnasta.
Nieminen on pseudotieteellisten satujensa kanssa nykyajan vastine 1800-luvun nationalisteille, jotka niin ikään halusivat kansallisromantiikan hengessä nähdä sellaista mitä ei edes ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä Suomessa on ennen muinoin tapahtunut jännittäviä ja tärkeitä asioita. Usein kirjalliset lähteet ovat kadonneet rai muuten vaan vaillinaiset, joten on turvauduttava muistitietoon. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Suomessa on ennen muinoin tapahtunut jännittäviä ja tärkeitä asioita. Usein kirjalliset lähteet ovat kadonneet rai muuten vaan vaillinaiset, joten on turvauduttava muistitietoon. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Oliko mummo siis muinaiskuningatar?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen maa on omasta mielestään ollut maailman mahtavin ja kaikkien alkukoti ja tasa-arvon tyyssija. Kansallistunnetta tarvitaan sisäisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi, ennen ja nykyään. Pitää kuulua heimoon, omaan joukkueeseen. Ja muut on vastustajia ja tietysti huonompia kuin me, ja erilaisia ainakin. Pitää olla ylpeä että sattui syntymään juuri tähän kohtaan maapalloa tähän maailmanaikaan, ja sattui näin syntymään hyvikseksi. Pahikset syntyivät 100 kilometriä toiseen suuntaan.
Näin se menee, ja johtajat oikeuttavat asemansa ja kansan rooli on hyväksyä se ja taistella johtajan puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Suomessa on ennen muinoin tapahtunut jännittäviä ja tärkeitä asioita. Usein kirjalliset lähteet ovat kadonneet rai muuten vaan vaillinaiset, joten on turvauduttava muistitietoon. Hyvänä esimerkkinä tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Tää on vissiin viidennelläkymmenelläkin kerralla vielä hauskaa sinusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen maa on omasta mielestään ollut maailman mahtavin ja kaikkien alkukoti ja tasa-arvon tyyssija. Kansallistunnetta tarvitaan sisäisen yhtenäisyyden saavuttamiseksi, ennen ja nykyään. Pitää kuulua heimoon, omaan joukkueeseen. Ja muut on vastustajia ja tietysti huonompia kuin me, ja erilaisia ainakin. Pitää olla ylpeä että sattui syntymään juuri tähän kohtaan maapalloa tähän maailmanaikaan, ja sattui näin syntymään hyvikseksi. Pahikset syntyivät 100 kilometriä toiseen suuntaan.
Näin se menee, ja johtajat oikeuttavat asemansa ja kansan rooli on hyväksyä se ja taistella johtajan puolesta.
Yhteiskunta on jo rakenteellisesti heikolla pohjalla, jos se rakentuu epäluuloille, viholliskuville ja valheelliselle historialle. Katsotaan vaikka Venäjää, joka on kautta historiansa ollut jatkuvasti kaaoksen partaalla ja pysynyt pystyssä vain pakottamalla.
Kuningas on arkkityyppi. Archons.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Areenassa on Suomen muinaiset kuninkaat. Nuo puheet on puutaheinää. Suomessa ei ollut järjestäytynyttä yhteiskuntaa ennen Ruotsin aikaa.
Kyllä oli, mutta paljon pienemmässä määrin ennen ruotsalaisten tuloa. Siihen asti suomalaiset yhteiskunnat olivat heimoyhteisöjä, mutta kyllä ne järjestäytyneitä olivat.
Ulkoinen uhka tai yhteinen ponnistus vaatii järjestäytymistä. Isommat rakennukset yhdessä, saalistus yhdessä ja sellaista.
Tekoälli auttoi minua tulkitsemaan Burundin kansallislaulua. Myös burundilaiset ylistävät maataan ja sen pitkää historiaa.
Tässä on Burundin kansallislaulun (Burundi Bwacu, "Meidän Burundimme") säkeistökohtainen sisällön selostus, ilman alkuperäisten sanojen toistamista. Laulu hyväksyttiin Burundin itsenäistyessä vuonna 1962, ja sen keskeisiä teemoja ovat itsenäisyys, kansallinen ylpeys, esi-isien perintö, jumalan johdatus, yhtenäisyys ja rauha. [en.wikipedia.org], [nationalia.org]
Ensimmäinen säkeistö
Ensimmäisessä säkeistössä Burundi esitellään rakkaana ja siunattuna kotimaana, joka astuu muiden itsenäisten kansakuntien joukkoon tasavertaisena jäsenenä. Taustalla on maan vapautuminen siirtomaavallasta ja oman paikan löytäminen kansainvälisessä yhteisössä. [en.wikipedia.org], [lyricstranslate.com]
Säkeistö muistuttaa myös siitä, että maa on kokenut kärsimyksiä, loukkauksia ja vaikeita aikoja, mutta ei ole menettänyt identiteettiään eikä itsemääräämisoikeuden tavoitettaan. Burundi kuvataan kansakuntana, joka nousee vaikeuksien jälkeen rohkeasti jaloilleen ja saavuttaa vapautensa. [nationalia.org], [lyricstranslate.com]
Lopuksi toivotaan, että maan maine leviäisi laajalle, että sekä omat kansalaiset että muut kansat antaisivat sille tunnustusta ja kunnioitusta. [nationalia.org], [wikisource.org]
Toinen säkeistö
Toinen säkeistö korostaa Burundia esi-isiltä perittynä arvokkaana perintönä. Kansakunta nähdään osana pitkää historiallista jatkumoa, jossa nykyiset sukupolvet ovat saaneet vastuulleen aiempien sukupolvien työn ja saavutukset. [en.wikipedia.org], [wikisource.org]
Burundin sanotaan osoittaneen olevansa kypsä hallitsemaan itseään. Tämän katsotaan perustuvan sekä rohkeuteen että kunniallisuuteen. Säkeistö yhdistää siis itsenäisyyden moraalisiin arvoihin eikä pelkästään poliittiseen vapauteen. [lyricstranslate.com], [lyricsondemand.com]
Keskeinen ajatus on vapautumisen juhlistaminen: kansaa kehotetaan iloitsemaan siitä, että se on päässyt eroon alistamisesta ja pystyy määräämään omasta tulevaisuudestaan. [nationalia.org], [lyricstranslate.com]
Kolmas säkeistö
Kolmas säkeistö on luonteeltaan lupaus ja rukous. Burundi kuvataan kaikkien kansalaisten yhteisenä sydämenasiana, jota kohtaan tunnetaan syvää kiintymystä. Kansalaiset ilmaisevat olevansa valmiita palvelemaan maataan työllään, uskollisuudellaan ja koko elämällään. [en.wikipedia.org], [nationalia.org]
Säkeistössä pyydetään Jumalaa suojelemaan maata tulevaisuudessa. Uskonnollinen sävy on varsin tyypillinen monille 1900-luvun kansallislauluille, erityisesti Afrikan valtioissa, jotka saavuttivat itsenäisyyden siirtomaa-ajan jälkeen. [en.wikipedia.org], [nationalia.org]
Laulu päättyy toiveeseen, että Burundi säilyttäisi yhtenäisyyden, turvallisuuden ja rohkeuden sekä eläisi rauhassa, ilossa ja hyvinvoinnissa. Tämä loppuosa kokoaa yhteen koko hymnin tärkeimmät ihanteet. [nationalia.org], [lyricsondemand.com]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on himo ruokkia itsetuntoaan kuninkailla, historialla ja miekoilla. Naisilla ei ole tätä tarvetta välttämättä, vaan tarve lämpöön ja kotiin. Turvallisuus.
Ja ketkä sen turvallisuuden takaa ja järjestää. Miehet. Hyvä syytellä sitten. Tosin pohjoismaalaiset naiset ihan oikeasti ovat olleet aika vahvoja tekijöitä mistä johtuneekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehillä on himo ruokkia itsetuntoaan kuninkailla, historialla ja miekoilla. Naisilla ei ole tätä tarvetta välttämättä, vaan tarve lämpöön ja kotiin. Turvallisuus.
Ja ketkä sen turvallisuuden takaa ja järjestää. Miehet. Hyvä syytellä sitten. Tosin pohjoismaalaiset naiset ihan oikeasti ovat olleet aika vahvoja tekijöitä mistä johtuneekin.
Naiset ovat olleet täällä vahvoilla, koska ankarissa oloissa ja pienellä väestöllä ei ole heimolla varaa kovin suureen sukupuolisyrjintään vaan kaikkien panosta tarvitaan. Siltä osin ei mikään ole muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Niin paljon kuin se sieluun sattuukin, niin totuushan on että suomalaiset olivat sekalainen harva joukko öliseviä ja vuotiin pukeutuvia maakuopissa asuvia barbaareja, ennen kuin Ruotsin kautta tänne tuli jonkinlaista sivistyksen käryä ja rotia meininkiin.
Mikä mutaatio se sai ruotsalaiset sivistyneiksi ja suomalaiset barbaareiksi kun aikakausi oli sama?
Vierailija kirjoitti:
ainakin rapolan linna on valkeakosken lähistöllä ?jne paikan nimiä. täytyy muistaa että kuningas tai linna on ennen keskiaikaa ,ollut usein joku maakunpare ja sen päällä kivikerroksia.esim.englannissakin. silti nimitys on linna tai hallitsija kuningas.
linnavuoret on tuttuja monella paikkakunnalla eli jonkinlainen turvapaikka ja alueen tähystyspaikka.vainovalkea perinne suomessa ,on selkeästi ihan fiksun ja järjestäytyneen yhteisön merkkejä.
esim englannin ensimmäiset linnat joita voi tubessa nähdä on vaatimattomia kumpuja ja sen päällä kivikerroksia. eli pitää ymmärtää linna ja hallitsija eri näkökulmasta kun nykyajan englannin hovi.siis ei mitään keskiajan tai 1800 luvun satulinnoja. vaan kivimuureja jne.
Beacons are lit, hämeenlinna calls for aid!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin paljon kuin se sieluun sattuukin, niin totuushan on että suomalaiset olivat sekalainen harva joukko öliseviä ja vuotiin pukeutuvia maakuopissa asuvia barbaareja, ennen kuin Ruotsin kautta tänne tuli jonkinlaista sivistyksen käryä ja rotia meininkiin.
Mikä mutaatio se sai ruotsalaiset sivistyneiksi ja suomalaiset barbaareiksi kun aikakausi oli sama?
Ei mikään. Tuo jolle kommentoit vain menee toiseen kärjistykseen kuin Nieminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ainakin rapolan linna on valkeakosken lähistöllä ?jne paikan nimiä. täytyy muistaa että kuningas tai linna on ennen keskiaikaa ,ollut usein joku maakunpare ja sen päällä kivikerroksia.esim.englannissakin. silti nimitys on linna tai hallitsija kuningas.
linnavuoret on tuttuja monella paikkakunnalla eli jonkinlainen turvapaikka ja alueen tähystyspaikka.vainovalkea perinne suomessa ,on selkeästi ihan fiksun ja järjestäytyneen yhteisön merkkejä.
esim englannin ensimmäiset linnat joita voi tubessa nähdä on vaatimattomia kumpuja ja sen päällä kivikerroksia. eli pitää ymmärtää linna ja hallitsija eri näkökulmasta kun nykyajan englannin hovi.siis ei mitään keskiajan tai 1800 luvun satulinnoja. vaan kivimuureja jne.
Beacons are lit, hämeenlinna calls for aid!
Aika lailla noin. Muinaiset suomalaiset osasivat rakentaa linnoja ominkin päin ja merkkitulijärjestelmän avulla väki osasi varautua ajoissa hyökkäyksiin.
Niin paljon kuin se sieluun sattuukin, niin totuushan on että suomalaiset olivat sekalainen harva joukko öliseviä ja vuotiin pukeutuvia maakuopissa asuvia barbaareja, ennen kuin Ruotsin kautta tänne tuli jonkinlaista sivistyksen käryä ja rotia meininkiin.