Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko suomalainen identiteetti syntynyt muka vasta 1800-luvulla?
22.07.2026 |
Onhan meillä ollut esimerkiksi oma kieli jo paljon pidempään. Emme me koskaan ole olleet aivan ruotsalaisia tai venäläisiä, vaikka kyseisten valtioiden alaisuudessa olemme olleetkin.
Kommentit (854)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lippukin keksittiin vasta 1900-luvun alussa, vaakuna samoin. Eli ei ollut suomalaisilla mitään yhteistä tunnusta sitä ennen.
Lipun piti muuten ensiksi olla kelta-punainen.
Ööö... oiskohan ihan nyt vaikka niin, että ensin pitää olla kansallisuustunne ja halu itsenäistyä ja se itsenäisyyskään ei tule annettuna.
Itsenäisyyshän tuli tavallaan sattumalta. Ei Suomi käynyt mitään itsenäisyyssotia kuten esim. Yhdysvallat. Suomi sai itsenäisyyden, koska bolsevikeilla oli kädet täynnä töitä Venäjällä ja Stalin arvioi, että Suomi liittyy myöhemmin Neuvostoliittoon.
Tajusikohan silloiset punaiset, että heidän voittonsa olisi merkinnyt paluuta Venäjän yhteyteen, eli siihen uuteen NL:oon? He ajatteli kai taistelevansa vain elinedellytystensä puolesta, ja aivan oikeutetusti.
Mikäli lukemastani mitään muistan, heillä ei ollut aikomustakaan palata takaisin "äiti Venäjän helmaan". He tosiaan taistelivat, ainakin suurin osa heitä, saadakseen paremman elämän silloisessa yhteiskunnassa. Jotkut taas liittyivät punakaartiin kostaakseen. Häpeäpilkku Suomen historiassa on punaisten, niin miesten, naisten kuin lasten kohtelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän miltä kantilta asiaa katsoo. Ihmisiä on luokiteltu kansoihin (lähinnä historioitsijoiden, tutkimusmatkailijoiden yms.) toimesta jo pitkän aikaa. Epäilemättä sama pätee myös kansaan, joka on puhunut suomensukuisia kieliä näillä main jo ainakin 1500 vuotta, erotuksena ruotsia ja venäjää puhuvista.
Toisaalta taas kansan keskuudessa oleva identiteetti on myöhempää perua. Jos pääsisit kysymään asiaa 1600- tai 1700-luvun savolaiselta, niin tuskin hän ensisijaisesti itseään määrittelisi suomalaiseksi. Se ajatus levisi vasta 1800-luvulla.
Hyvä kun satuit ottamaan savolaisuuden esiin. Savolaiset nimittäin eivät koskaan olleet mikään oma heimonsa tai identiteetti. Siis ei ole ollut mitään savolaista heimopäällikköä tms. Savolaiset ovat vaan olleet alueelle muuttaneita suomalaisia. Toki he ovat saattaneet kutsua aluettaan Savoksi ja siten sanoa olevansa savolaisia, mutta ei se mikään sen syvempi identiteetti tai etnisyys koskaan ollut. Sama koskee oikeastaan kaikkia Suomen mielikuvitusheimoja. Niitä painotetaan vain, jotta voitaisiin painaa suomalaista identiteettiä.
Todennäköisesti siis pitivät itseään suomalaisina, kun tiesivät kuitenkin jotain juuristaan ja että naapurimaakunnissa puhutaan samaa kieltä ja näytetään samalta. Sama uskonto ja tavat jne..
Tässä täytyy nyt painottaa käsitteiden muodostumista ja leviämistä kansan keskuuteen. Varmasti ovat kokeneet hyvin pitkään olevansa samaa kansaa myös naapurikylän tai jonkun muun alueen kanssa, juuri kulttuurin ja kielen yhtenäisyyden vuoksi. Kauempana on ollut sitten "vieraita kansoja", jotka eivät ole puhuneet samaa kieltä ja heillä on ollut ihan erilaiset tavat. "Suomalaisuus" on kuitenkin käsite, eikä sekään ole ikiaikainen. Jossain vaiheessa sekin on käsite on levinnyt tavallisten ihmisten keskuudessa ja tullut osaksi ajatuksia ja puhetta. Keskeinen kysymys tässä onkin se, että milloin se on tapahtunut.
En näe, että tällä on mitään tekemistä suomalaisen identiteetin painamisen kanssa. Jos ihmiset jossain vaiheessa ajattelivat itsestään savolaisina, karjalaisina, yms. (en tiedä ovatko koskaan näin ajatelleet), niin ei sekään ole tapahtunut aikojen alusta.
Nationalistit (kaikissa maissa) ovat aina halunneet vaalia ajatusta jostain kummallisesta yhtenäisestä ja puhtaasta "alkusuomalaisuudesta", jonka jälkeläisiä niin geneettisesti, kielellisesti kuin kulttuurillisesti me olemme. Tosiasiassa kaikkiin kulttuureihin, jotka eivät ole olleet eristyksissä jossain kaukaisilla saarilla, on tasaisesti yhdistynyt uusia, muualta tulleita geenejä, kielen piirteitä ja kulttuurillisia tapoja.
Jostain kirjasta olen lukenut, kauan sitten, että naitionalismi sellaisena kuin sen nyt tunnemme, muodostui Napoleonin sotien runtelemissa valtioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän miltä kantilta asiaa katsoo. Ihmisiä on luokiteltu kansoihin (lähinnä historioitsijoiden, tutkimusmatkailijoiden yms.) toimesta jo pitkän aikaa. Epäilemättä sama pätee myös kansaan, joka on puhunut suomensukuisia kieliä näillä main jo ainakin 1500 vuotta, erotuksena ruotsia ja venäjää puhuvista.
Toisaalta taas kansan keskuudessa oleva identiteetti on myöhempää perua. Jos pääsisit kysymään asiaa 1600- tai 1700-luvun savolaiselta, niin tuskin hän ensisijaisesti itseään määrittelisi suomalaiseksi. Se ajatus levisi vasta 1800-luvulla.
Hyvä kun satuit ottamaan savolaisuuden esiin. Savolaiset nimittäin eivät koskaan olleet mikään oma heimonsa tai identiteetti. Siis ei ole ollut mitään savolaista heimopäällikköä tms. Savolaiset ovat vaan olleet alueelle muuttaneita suomalaisia. Toki he ovat saattaneet kutsua aluettaan Savoksi ja siten sanoa olevansa savolaisia, mutta ei se mikään sen syvempi identiteetti tai etnisyys koskaan ollut. Sama koskee oikeastaan kaikkia Suomen mielikuvitusheimoja. Niitä painotetaan vain, jotta voitaisiin painaa suomalaista identiteettiä.
Todennäköisesti siis pitivät itseään suomalaisina, kun tiesivät kuitenkin jotain juuristaan ja että naapurimaakunnissa puhutaan samaa kieltä ja näytetään samalta. Sama uskonto ja tavat jne..
Tässä täytyy nyt painottaa käsitteiden muodostumista ja leviämistä kansan keskuuteen. Varmasti ovat kokeneet hyvin pitkään olevansa samaa kansaa myös naapurikylän tai jonkun muun alueen kanssa, juuri kulttuurin ja kielen yhtenäisyyden vuoksi. Kauempana on ollut sitten "vieraita kansoja", jotka eivät ole puhuneet samaa kieltä ja heillä on ollut ihan erilaiset tavat. "Suomalaisuus" on kuitenkin käsite, eikä sekään ole ikiaikainen. Jossain vaiheessa sekin on käsite on levinnyt tavallisten ihmisten keskuudessa ja tullut osaksi ajatuksia ja puhetta. Keskeinen kysymys tässä onkin se, että milloin se on tapahtunut.
En näe, että tällä on mitään tekemistä suomalaisen identiteetin painamisen kanssa. Jos ihmiset jossain vaiheessa ajattelivat itsestään savolaisina, karjalaisina, yms. (en tiedä ovatko koskaan näin ajatelleet), niin ei sekään ole tapahtunut aikojen alusta.
Nationalistit (kaikissa maissa) ovat aina halunneet vaalia ajatusta jostain kummallisesta yhtenäisestä ja puhtaasta "alkusuomalaisuudesta", jonka jälkeläisiä niin geneettisesti, kielellisesti kuin kulttuurillisesti me olemme. Tosiasiassa kaikkiin kulttuureihin, jotka eivät ole olleet eristyksissä jossain kaukaisilla saarilla, on tasaisesti yhdistynyt uusia, muualta tulleita geenejä, kielen piirteitä ja kulttuurillisia tapoja.
"Tosiasiassa kaikkiin kulttuureihin, jotka eivät ole olleet eristyksissä jossain kaukaisilla saarilla, on tasaisesti yhdistynyt uusia, muualta tulleita geenejä, kielen piirteitä ja kulttuurillisia tapoja."
Tätä on tapahtunut aina ja tapahtuu edelleen. Esimerkiksi minun isoisoisäni (isäni puolelta) on tanskalainen.
Miten ihmeessä sitten on olemassa erilaisia kansoja ja kulttuureja, kun ne ovat aina samalla tavalla sekoittuneet?
Kuka toi haarukan suomalaiseen ruokapöytään? Katarina Jagellonica. Ennen häntä tätä nyt suomalaiseen pöytäkulttuuriin kuuluvaa esinettä ei meillä otaksuttavasti tunnettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän miltä kantilta asiaa katsoo. Ihmisiä on luokiteltu kansoihin (lähinnä historioitsijoiden, tutkimusmatkailijoiden yms.) toimesta jo pitkän aikaa. Epäilemättä sama pätee myös kansaan, joka on puhunut suomensukuisia kieliä näillä main jo ainakin 1500 vuotta, erotuksena ruotsia ja venäjää puhuvista.
Toisaalta taas kansan keskuudessa oleva identiteetti on myöhempää perua. Jos pääsisit kysymään asiaa 1600- tai 1700-luvun savolaiselta, niin tuskin hän ensisijaisesti itseään määrittelisi suomalaiseksi. Se ajatus levisi vasta 1800-luvulla.
Hyvä kun satuit ottamaan savolaisuuden esiin. Savolaiset nimittäin eivät koskaan olleet mikään oma heimonsa tai identiteetti. Siis ei ole ollut mitään savolaista heimopäällikköä tms. Savolaiset ovat vaan olleet alueelle muuttaneita suomalaisia. Toki he ovat saattaneet kutsua aluettaan Savoksi ja siten sanoa olevansa savolaisia, mutta ei se mikään sen syvempi identiteetti tai etnisyys koskaan ollut. Sama koskee oikeastaan kaikkia Suomen mielikuvitusheimoja. Niitä painotetaan vain, jotta voitaisiin painaa suomalaista identiteettiä.
Todennäköisesti siis pitivät itseään suomalaisina, kun tiesivät kuitenkin jotain juuristaan ja että naapurimaakunnissa puhutaan samaa kieltä ja näytetään samalta. Sama uskonto ja tavat jne..
Tässä täytyy nyt painottaa käsitteiden muodostumista ja leviämistä kansan keskuuteen. Varmasti ovat kokeneet hyvin pitkään olevansa samaa kansaa myös naapurikylän tai jonkun muun alueen kanssa, juuri kulttuurin ja kielen yhtenäisyyden vuoksi. Kauempana on ollut sitten "vieraita kansoja", jotka eivät ole puhuneet samaa kieltä ja heillä on ollut ihan erilaiset tavat. "Suomalaisuus" on kuitenkin käsite, eikä sekään ole ikiaikainen. Jossain vaiheessa sekin on käsite on levinnyt tavallisten ihmisten keskuudessa ja tullut osaksi ajatuksia ja puhetta. Keskeinen kysymys tässä onkin se, että milloin se on tapahtunut.
En näe, että tällä on mitään tekemistä suomalaisen identiteetin painamisen kanssa. Jos ihmiset jossain vaiheessa ajattelivat itsestään savolaisina, karjalaisina, yms. (en tiedä ovatko koskaan näin ajatelleet), niin ei sekään ole tapahtunut aikojen alusta.
Nationalistit (kaikissa maissa) ovat aina halunneet vaalia ajatusta jostain kummallisesta yhtenäisestä ja puhtaasta "alkusuomalaisuudesta", jonka jälkeläisiä niin geneettisesti, kielellisesti kuin kulttuurillisesti me olemme. Tosiasiassa kaikkiin kulttuureihin, jotka eivät ole olleet eristyksissä jossain kaukaisilla saarilla, on tasaisesti yhdistynyt uusia, muualta tulleita geenejä, kielen piirteitä ja kulttuurillisia tapoja.
"Tosiasiassa kaikkiin kulttuureihin, jotka eivät ole olleet eristyksissä jossain kaukaisilla saarilla, on tasaisesti yhdistynyt uusia, muualta tulleita geenejä, kielen piirteitä ja kulttuurillisia tapoja."
Tätä on tapahtunut aina ja tapahtuu edelleen. Esimerkiksi minun isoisoisäni (isäni puolelta) on tanskalainen.
Maallikolle geenijutut on mysteerejä. Vanhempien geenit on mulla, se on selvä. Isovanhempien jo vähemmän. Saati tuhansien vuosien takaiset, jopa miljoonien vuosien takaiset joita on jäljitetty tiettyinä ryhminä. Miksi jokin isoisoisoisä olisi tärkeämpi kuin muut? Sekin on voinut olla mistä vain kotoisin, vaikka maantieteellinen sijainti olisi jokin tietty paikka sillä jäljityshetkellä.
Suvakille on aina tärkeintä korostaa sitä 200 vuoden takaista hienomman kansan edustajaa esi-isänään ja siksi kuvitella olevansa jotain parempaa kuin suomalaiset. Vaikka perusperunanenä möllöttää peilissä, kun 95% geeneistä edelleen Suomesta.
Voi hyvänen aika. Tämä nyt vain oli yksi simppeli esimerkki siitä, että ihmiset ovat muuttaneet aina alueilta toisille ja siten vuosisatojen ja -tuhansien aikana ei juuri millään alueella (tosiaan jotain syrjäisiä saaria lukuunottamatta) tietty "alkuperäinen kansa" ole säilynyt geneettisesti "puhtaana" tai eristyksissä kielellisiltä ja kulttuurillisilta vaikutteilta. Tähän ei liity mitään suvakkina olemista, vaan tieteellisen tiedon lukemista.
Miksi sinun mielestäni tanskalaiset ovat hienompaa kansaa kuin suomalaiset? Minä en ymmärrä moista ajatusta. Koetko, että suomalaisuutesi tai minuutesi olisi jotenkin vähempiarvoista, jos et olisikaan jonkun ikiaikaisen puhtaan alkusuomalaisen kansan puhdas jälkeläinen? Kyllä minun mielestäni on olemassa selkeä ja vahva tämänhetkinen suomalainen identiteetti, vaikka se onkin saanut vaikutteita pitkän ajan kuluessa muualta (kuten ovat muutkin kulttuurit).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän miltä kantilta asiaa katsoo. Ihmisiä on luokiteltu kansoihin (lähinnä historioitsijoiden, tutkimusmatkailijoiden yms.) toimesta jo pitkän aikaa. Epäilemättä sama pätee myös kansaan, joka on puhunut suomensukuisia kieliä näillä main jo ainakin 1500 vuotta, erotuksena ruotsia ja venäjää puhuvista.
Toisaalta taas kansan keskuudessa oleva identiteetti on myöhempää perua. Jos pääsisit kysymään asiaa 1600- tai 1700-luvun savolaiselta, niin tuskin hän ensisijaisesti itseään määrittelisi suomalaiseksi. Se ajatus levisi vasta 1800-luvulla.
Hyvä kun satuit ottamaan savolaisuuden esiin. Savolaiset nimittäin eivät koskaan olleet mikään oma heimonsa tai identiteetti. Siis ei ole ollut mitään savolaista heimopäällikköä tms. Savolaiset ovat vaan olleet alueelle muuttaneita suomalaisia. Toki he ovat saattaneet kutsua aluettaan Savoksi ja siten sanoa olevansa savolaisia, mutta ei se mikään sen syvempi identiteetti tai etnisyys koskaan ollut. Sama koskee oikeastaan kaikkia Suomen mielikuvitusheimoja. Niitä painotetaan vain, jotta voitaisiin painaa suomalaista identiteettiä.
Todennäköisesti siis pitivät itseään suomalaisina, kun tiesivät kuitenkin jotain juuristaan ja että naapurimaakunnissa puhutaan samaa kieltä ja näytetään samalta. Sama uskonto ja tavat jne..
Tässä täytyy nyt painottaa käsitteiden muodostumista ja leviämistä kansan keskuuteen. Varmasti ovat kokeneet hyvin pitkään olevansa samaa kansaa myös naapurikylän tai jonkun muun alueen kanssa, juuri kulttuurin ja kielen yhtenäisyyden vuoksi. Kauempana on ollut sitten "vieraita kansoja", jotka eivät ole puhuneet samaa kieltä ja heillä on ollut ihan erilaiset tavat. "Suomalaisuus" on kuitenkin käsite, eikä sekään ole ikiaikainen. Jossain vaiheessa sekin on käsite on levinnyt tavallisten ihmisten keskuudessa ja tullut osaksi ajatuksia ja puhetta. Keskeinen kysymys tässä onkin se, että milloin se on tapahtunut.
En näe, että tällä on mitään tekemistä suomalaisen identiteetin painamisen kanssa. Jos ihmiset jossain vaiheessa ajattelivat itsestään savolaisina, karjalaisina, yms. (en tiedä ovatko koskaan näin ajatelleet), niin ei sekään ole tapahtunut aikojen alusta.
Nationalistit (kaikissa maissa) ovat aina halunneet vaalia ajatusta jostain kummallisesta yhtenäisestä ja puhtaasta "alkusuomalaisuudesta", jonka jälkeläisiä niin geneettisesti, kielellisesti kuin kulttuurillisesti me olemme. Tosiasiassa kaikkiin kulttuureihin, jotka eivät ole olleet eristyksissä jossain kaukaisilla saarilla, on tasaisesti yhdistynyt uusia, muualta tulleita geenejä, kielen piirteitä ja kulttuurillisia tapoja.
"Tosiasiassa kaikkiin kulttuureihin, jotka eivät ole olleet eristyksissä jossain kaukaisilla saarilla, on tasaisesti yhdistynyt uusia, muualta tulleita geenejä, kielen piirteitä ja kulttuurillisia tapoja."
Tätä on tapahtunut aina ja tapahtuu edelleen. Esimerkiksi minun isoisoisäni (isäni puolelta) on tanskalainen.
Maallikolle geenijutut on mysteerejä. Vanhempien geenit on mulla, se on selvä. Isovanhempien jo vähemmän. Saati tuhansien vuosien takaiset, jopa miljoonien vuosien takaiset joita on jäljitetty tiettyinä ryhminä. Miksi jokin isoisoisoisä olisi tärkeämpi kuin muut? Sekin on voinut olla mistä vain kotoisin, vaikka maantieteellinen sijainti olisi jokin tietty paikka sillä jäljityshetkellä.
Suvakille on aina tärkeintä korostaa sitä 200 vuoden takaista hienomman kansan edustajaa esi-isänään ja siksi kuvitella olevansa jotain parempaa kuin suomalaiset. Vaikka perusperunanenä möllöttää peilissä, kun 95% geeneistä edelleen Suomesta.
Voi hyvänen aika. Tämä nyt vain oli yksi simppeli esimerkki siitä, että ihmiset ovat muuttaneet aina alueilta toisille ja siten vuosisatojen ja -tuhansien aikana ei juuri millään alueella (tosiaan jotain syrjäisiä saaria lukuunottamatta) tietty "alkuperäinen kansa" ole säilynyt geneettisesti "puhtaana" tai eristyksissä kielellisiltä ja kulttuurillisilta vaikutteilta. Tähän ei liity mitään suvakkina olemista, vaan tieteellisen tiedon lukemista.
Miksi sinun mielestäni tanskalaiset ovat hienompaa kansaa kuin suomalaiset? Minä en ymmärrä moista ajatusta. Koetko, että suomalaisuutesi tai minuutesi olisi jotenkin vähempiarvoista, jos et olisikaan jonkun ikiaikaisen puhtaan alkusuomalaisen kansan puhdas jälkeläinen? Kyllä minun mielestäni on olemassa selkeä ja vahva tämänhetkinen suomalainen identiteetti, vaikka se onkin saanut vaikutteita pitkän ajan kuluessa muualta (kuten ovat muutkin kulttuurit).
Niinpä, Minkälainen olisi se aito alkuperäinen suomalainen kulttuuri ... sellaista on mahdotonta tiedostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän miltä kantilta asiaa katsoo. Ihmisiä on luokiteltu kansoihin (lähinnä historioitsijoiden, tutkimusmatkailijoiden yms.) toimesta jo pitkän aikaa. Epäilemättä sama pätee myös kansaan, joka on puhunut suomensukuisia kieliä näillä main jo ainakin 1500 vuotta, erotuksena ruotsia ja venäjää puhuvista.
Toisaalta taas kansan keskuudessa oleva identiteetti on myöhempää perua. Jos pääsisit kysymään asiaa 1600- tai 1700-luvun savolaiselta, niin tuskin hän ensisijaisesti itseään määrittelisi suomalaiseksi. Se ajatus levisi vasta 1800-luvulla.
Hyvä kun satuit ottamaan savolaisuuden esiin. Savolaiset nimittäin eivät koskaan olleet mikään oma heimonsa tai identiteetti. Siis ei ole ollut mitään savolaista heimopäällikköä tms. Savolaiset ovat vaan olleet alueelle muuttaneita suomalaisia. Toki he ovat saattaneet kutsua aluettaan Savoksi ja siten sanoa olevansa savolaisia, mutta ei se mikään sen syvempi identiteetti tai etnisyys koskaan ollut. Sama koskee oikeastaan kaikkia Suomen mielikuvitusheimoja. Niitä painotetaan vain, jotta voitaisiin painaa suomalaista identiteettiä.
Todennäköisesti siis pitivät itseään suomalaisina, kun tiesivät kuitenkin jotain juuristaan ja että naapurimaakunnissa puhutaan samaa kieltä ja näytetään samalta. Sama uskonto ja tavat jne..
Tässä täytyy nyt painottaa käsitteiden muodostumista ja leviämistä kansan keskuuteen. Varmasti ovat kokeneet hyvin pitkään olevansa samaa kansaa myös naapurikylän tai jonkun muun alueen kanssa, juuri kulttuurin ja kielen yhtenäisyyden vuoksi. Kauempana on ollut sitten "vieraita kansoja", jotka eivät ole puhuneet samaa kieltä ja heillä on ollut ihan erilaiset tavat. "Suomalaisuus" on kuitenkin käsite, eikä sekään ole ikiaikainen. Jossain vaiheessa sekin on käsite on levinnyt tavallisten ihmisten keskuudessa ja tullut osaksi ajatuksia ja puhetta. Keskeinen kysymys tässä onkin se, että milloin se on tapahtunut.
En näe, että tällä on mitään tekemistä suomalaisen identiteetin painamisen kanssa. Jos ihmiset jossain vaiheessa ajattelivat itsestään savolaisina, karjalaisina, yms. (en tiedä ovatko koskaan näin ajatelleet), niin ei sekään ole tapahtunut aikojen alusta.
Nationalistit (kaikissa maissa) ovat aina halunneet vaalia ajatusta jostain kummallisesta yhtenäisestä ja puhtaasta "alkusuomalaisuudesta", jonka jälkeläisiä niin geneettisesti, kielellisesti kuin kulttuurillisesti me olemme. Tosiasiassa kaikkiin kulttuureihin, jotka eivät ole olleet eristyksissä jossain kaukaisilla saarilla, on tasaisesti yhdistynyt uusia, muualta tulleita geenejä, kielen piirteitä ja kulttuurillisia tapoja.
Tuo nyt on olkiukko, että joku ajattelisi kansan periytyneen yhtenäisenä Aatamin ajoilta asti. Suomalaisten osalta kuitenkin tiedetään, että mitään geneettisiä tai suurempia kielellisiäkään myrskyjä ei ole tapahtunut ainakaan kirjoitetun historian aikana, erkaantumisia ja yhdistymisiä lukuunottamatta. Siis ulkoisia suuria vaikutteita ei ole viime vuosikymmenien väestönvaihtoa lukuunottamatta tullut. Ruotsalaismiehityksenkin vaikutus jäi yllättävän pieneksi.
Jo ensimmäinen maininta mahdollisesti suomalaisista eli fenneistä sisälsi ajatuksen enemmän tai vähemmän yhtenäisestä kansasta, eihän muuten olisi voitu edes rajata ja nimetä tätä kansaa. Vaikka fennit olisivat olleet joku toinen kansa, niin jo heidän ja monien muiden mainitseminen sisältää ajatuksen kansallisesta kokonaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu vähän miltä kantilta asiaa katsoo. Ihmisiä on luokiteltu kansoihin (lähinnä historioitsijoiden, tutkimusmatkailijoiden yms.) toimesta jo pitkän aikaa. Epäilemättä sama pätee myös kansaan, joka on puhunut suomensukuisia kieliä näillä main jo ainakin 1500 vuotta, erotuksena ruotsia ja venäjää puhuvista.
Toisaalta taas kansan keskuudessa oleva identiteetti on myöhempää perua. Jos pääsisit kysymään asiaa 1600- tai 1700-luvun savolaiselta, niin tuskin hän ensisijaisesti itseään määrittelisi suomalaiseksi. Se ajatus levisi vasta 1800-luvulla.
Hyvä kun satuit ottamaan savolaisuuden esiin. Savolaiset nimittäin eivät koskaan olleet mikään oma heimonsa tai identiteetti. Siis ei ole ollut mitään savolaista heimopäällikköä tms. Savolaiset ovat vaan olleet alueelle muuttaneita suomalaisia. Toki he ovat saattaneet kutsua aluettaan Savoksi ja siten sanoa olevansa savolaisia, mutta ei se mikään sen syvempi identiteetti tai etnisyys koskaan ollut. Sama koskee oikeastaan kaikkia Suomen mielikuvitusheimoja. Niitä painotetaan vain, jotta voitaisiin painaa suomalaista identiteettiä.
Todennäköisesti siis pitivät itseään suomalaisina, kun tiesivät kuitenkin jotain juuristaan ja että naapurimaakunnissa puhutaan samaa kieltä ja näytetään samalta. Sama uskonto ja tavat jne..
Tässä täytyy nyt painottaa käsitteiden muodostumista ja leviämistä kansan keskuuteen. Varmasti ovat kokeneet hyvin pitkään olevansa samaa kansaa myös naapurikylän tai jonkun muun alueen kanssa, juuri kulttuurin ja kielen yhtenäisyyden vuoksi. Kauempana on ollut sitten "vieraita kansoja", jotka eivät ole puhuneet samaa kieltä ja heillä on ollut ihan erilaiset tavat. "Suomalaisuus" on kuitenkin käsite, eikä sekään ole ikiaikainen. Jossain vaiheessa sekin on käsite on levinnyt tavallisten ihmisten keskuudessa ja tullut osaksi ajatuksia ja puhetta. Keskeinen kysymys tässä onkin se, että milloin se on tapahtunut.
En näe, että tällä on mitään tekemistä suomalaisen identiteetin painamisen kanssa. Jos ihmiset jossain vaiheessa ajattelivat itsestään savolaisina, karjalaisina, yms. (en tiedä ovatko koskaan näin ajatelleet), niin ei sekään ole tapahtunut aikojen alusta.
Nationalistit (kaikissa maissa) ovat aina halunneet vaalia ajatusta jostain kummallisesta yhtenäisestä ja puhtaasta "alkusuomalaisuudesta", jonka jälkeläisiä niin geneettisesti, kielellisesti kuin kulttuurillisesti me olemme. Tosiasiassa kaikkiin kulttuureihin, jotka eivät ole olleet eristyksissä jossain kaukaisilla saarilla, on tasaisesti yhdistynyt uusia, muualta tulleita geenejä, kielen piirteitä ja kulttuurillisia tapoja.
"Tosiasiassa kaikkiin kulttuureihin, jotka eivät ole olleet eristyksissä jossain kaukaisilla saarilla, on tasaisesti yhdistynyt uusia, muualta tulleita geenejä, kielen piirteitä ja kulttuurillisia tapoja."
Tätä on tapahtunut aina ja tapahtuu edelleen. Esimerkiksi minun isoisoisäni (isäni puolelta) on tanskalainen.
Miten ihmeessä sitten on olemassa erilaisia kansoja ja kulttuureja, kun ne ovat aina samalla tavalla sekoittuneet?
Kuka toi haarukan suomalaiseen ruokapöytään? Katarina Jagellonica. Ennen häntä tätä nyt suomalaiseen pöytäkulttuuriin kuuluvaa esinettä ei meillä otaksuttavasti tunnettu.
Just haarukka on se, mistä kansallismieliset öyhöttävät
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lippukin keksittiin vasta 1900-luvun alussa, vaakuna samoin. Eli ei ollut suomalaisilla mitään yhteistä tunnusta sitä ennen.
Lipun piti muuten ensiksi olla kelta-punainen.
Ööö... oiskohan ihan nyt vaikka niin, että ensin pitää olla kansallisuustunne ja halu itsenäistyä ja se itsenäisyyskään ei tule annettuna.
Itsenäisyyshän tuli tavallaan sattumalta. Ei Suomi käynyt mitään itsenäisyyssotia kuten esim. Yhdysvallat. Suomi sai itsenäisyyden, koska bolsevikeilla oli kädet täynnä töitä Venäjällä ja Stalin arvioi, että Suomi liittyy myöhemmin Neuvostoliittoon.
Mikä ihmeen Stalin? Lenin myönsi Suomelle itsenäisyyden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lippukin keksittiin vasta 1900-luvun alussa, vaakuna samoin. Eli ei ollut suomalaisilla mitään yhteistä tunnusta sitä ennen.
Lipun piti muuten ensiksi olla kelta-punainen.
Ööö... oiskohan ihan nyt vaikka niin, että ensin pitää olla kansallisuustunne ja halu itsenäistyä ja se itsenäisyyskään ei tule annettuna.
Itsenäisyyshän tuli tavallaan sattumalta. Ei Suomi käynyt mitään itsenäisyyssotia kuten esim. Yhdysvallat. Suomi sai itsenäisyyden, koska bolsevikeilla oli kädet täynnä töitä Venäjällä ja Stalin arvioi, että Suomi liittyy myöhemmin Neuvostoliittoon.
Mikä ihmeen Stalin? Lenin myönsi Suomelle itsenäisyyden.
Lenin oli puheenjohtaja kansankomissaarineuvostossa, joka tunnusti Suomen itsenäisyyden. Sanavalinnat myönsi, antoi, lahjoitti jne ovat tarkoitushakuista historiankirjoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen lippukin keksittiin vasta 1900-luvun alussa, vaakuna samoin. Eli ei ollut suomalaisilla mitään yhteistä tunnusta sitä ennen.
Lipun piti muuten ensiksi olla kelta-punainen.
Ööö... oiskohan ihan nyt vaikka niin, että ensin pitää olla kansallisuustunne ja halu itsenäistyä ja se itsenäisyyskään ei tule annettuna.
Itsenäisyyshän tuli tavallaan sattumalta. Ei Suomi käynyt mitään itsenäisyyssotia kuten esim. Yhdysvallat. Suomi sai itsenäisyyden, koska bolsevikeilla oli kädet täynnä töitä Venäjällä ja Stalin arvioi, että Suomi liittyy myöhemmin Neuvostoliittoon.
Tajusikohan silloiset punaiset, että heidän voittonsa olisi merkinnyt paluuta Venäjän yhteyteen, eli siihen uuteen NL:oon? He ajatteli kai taistelevansa vain elinedellytystensä puolesta, ja aivan oikeutetusti.
Mikäli lukemastani mitään muistan, heillä ei ollut aikomustakaan palata takaisin "äiti Venäjän helmaan". He tosiaan taistelivat, ainakin suurin osa heitä, saadakseen paremman elämän silloisessa yhteiskunnassa. Jotkut taas liittyivät punakaartiin kostaakseen. Häpeäpilkku Suomen historiassa on punaisten, niin miesten, naisten kuin lasten kohtelu.
Ei sellaisesta pyssyjen kanssa heilumisesta mitään hyvää seuraa. Sisällissota oli kamalaa aikaa. Sodat ovat aina, ja sisällissodissa tapetaan naapureita ja sukulaisia. Ei sellaista olisi saanut aloittaa.
Vaikka kieltämättä viime aikoina on alkanut ymmärtää sitäkin, että joku haluaa eroon vaaleilla valitusta hallituksesta. Mutta sotaa on mahdoton pitää aisoissa, kun se kerran aloitetaan.
Tietysti punaiset murhaajat monetkin saivat rangaistuksen teoista, taas valkoiset murhaajat eivät. Ihmisistä kuoriutuu mitä vain kun saavat pyssyn kouraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama sata vuotta sitten turkulaiset ymmärsivät paremmin virolaisten puhetta kuin esimerkiksi kainuulaisten. Vasta kirjakielen kehittymisen ja lukutaidon yleistymisen myötä alkoi muodostua yhtenäinen suomen kieli.
Mutta Suomen kirjakieli alkoi kehittyä jo Agricolan aikoihin 1500-luvulla. Eikö suomalaisuuden identiteetin syntymisen voi ajatella alkaneen viimeistään silloin.
Miten se voisi olla kun kansallinen identiteetti konseptina syntyi vasta 1800-luvulla nationalismin myötä? Sitä ennen täällä oli lauma heimoja: karjalaiset, savolaiset yms.
Joo, mutta ei se kansallisen identiteetin muodostuminen tapahtunut tyhjästä, vaan taustalla oli kuitenkin jo jonkinasteinen identiteetin rakentuminen.
Ihmisillä on tietenkin aina ollut jonkinlainen identiteetti. Mutta suomalaisten osalta ennen 1800-lukua identiteetti koostui ennen kaikkea paikallisidentiteetistä (pitäjä, kylä, suku), evankelis-luterilaisesta uskonnosta ja Ruotsin kuninkaan alamaisuudesta. Ylipaikallisista identiteettiä määrittävistä asioista uskonto oli ehdoton ykkönen, ja tärkein erottava tekijä "meidän" ja "muiden" välillä. Näiden lisäksi tulivat tietenkin esim. säätyerot ja (kaupunkilaisilla käsityöläisillä tärkeä) ammatti-identiteetti.
Itse asiassa se kylä, heimo, perhe on kyllä ulottunut aika laajalle, koska Suomesta löytyy paljon todisteita siitä kuinka kylät ovat kommunikoineet ja varoittaneet vaaroista toisiaan merkkitulien avulla
Myös samat kuppikivet ynnä muut muinaiseen kulttuuriin ja muinaisiin jumaliin liittyneet asiat ovat säilyneet jälkipolville ihmeteltäviksi ympäri maan. Suomi on pitkään ollut alistettuna ja siitä varmaan kumpuaa tämä itsensä vähättely
Oliko Suomi alistettu? Ruotsin vallan aikaan tuskin. Veroja maksettiin, toisaalta linnanherrojen tehtäviin kuului myös suojata rahvasta. Ei ollut vertailumahdollisuutta, koska yhteiskunta, johon ruotsinkieliset tulivat, ei ollut mitenkään järjestäytynyt yhdeksi. Venäjän vallan aikana alistuneisuutta tunsivat lähinnä entiset vallanpitäjät, jotka olivat ruotsinkielisiä. Rahvaan asema ei muuttunut juuri miksikään.
Oltiin. Ruotsi keräsi suomalaisista kylistä väkeä omiin sotiinsa joita käytiin sitten niinkin kaukana kuin nykyisen Ukrainan alueella. Lisäksi veroa maksettiin tervanpoltolla, millä sitten nykyään syyllistetään suomalaiset koska orjalaivat sillä kuulemma oli voideltu. Hyöty tietenkin meni ruotsalaisille
Ruotsi ei kohdellut kantasuomalaisia yhtään sen paremmin kuin venäjäkään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
Ei pidä yhtään paikkaansa.
Juuri 1700-luvulla, ennen 1800-luvun kansallisaatetta, on nähtävissä se valtavan suuri ero siihen, kuinka Ruotsin kuningaskunta kohteli suomalaisia Venäjän keisarikuntaa paremmin. Ruotsi menetti ns. Vanhan Suomen alueen 1721/1744, ja tälle alueelle syntyivät Vanhan Suomen lahjoitusmaat. 1700-luvun loppuun mennessä suurin osa alueen talonpojista eli lahjoitusmaahovin vallan alla, joka liikkui koko ajan lähemmäksi venäläistä maaorjuutta. Lahjoitusmaatalonpoikia mm. piiskattiin julmasti pienimmistäkin rikkeistä ja tottelemattomuudesta.
Sen sijaan 1700-luvun lopulle tultaessa emämaan yhteyteen jääneet suomalaiset alkoivat saada entistä enemmän vapauksia ja oikeuksia. Jakokunnittaiset ja kylittäiset isojaot tarjosivat talonpojille tehokkaamman tilanpidon eväät, ja 1789 yhdistys- ja vakuuskirja ehkäisi tilojen joutumisen kruunulle verorästeistä (tämä johti kruununtilojen "perinnöksiostoboomin". Suhteellinen verotaakka keveni, ja talonpoikien oikeus ottaa torppareita asumaan mailleen takasi mahdollisuudet väestönkasvuun, ja sitä tietä entistä parempaan veronmaksukykyyn (torppari maksaa talonpojalle vuokran > talonpoika maksaa kruunulle veron). Suurvaltasotien päättymisen jälkeen Ruotsi otti käyttöön määräjakoislaitoksen ja ruodutuksen, joka lopetti usein mielivaltaisen sotaväenoton. Talojen muodostamat ruodut varustivat itse sotilaan (ja mahdollisen varamiehen), jolloin pääsääntöisesti he vapautuivat itse perheineen sotaväenotoista.
Ruotsissa isojakoon ryhdyttiin, koska Ruotsi oli menettänyt vilja-aittana toimineen Liivinmaan ja samanaikaisesti maan väkiluku kasvoi. Uudistuksen tarkoituksena oli lisätä maataloustuotantoa ja sen tehokkuutta koko valtakunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kalevala sisältää kulttuuria satojen vuosien ajalta. Ensimmäinen suomenkielinen kirja on 1500-luvulta.
Kansallisuusaate syntyi 1800-luvulla, mutta suomalainen kulttuuri on kyllä vanhempaa. Me suomalaiset olemme mestareita vähättelemään itse omia juurijamme ja täällä nyökytellään kiivasti, kun joku lausuu täällä eläneen aivottomia apinazombieita vailla minkäänlaista sielunmaisemaa kun ruotsalaiset tulivat maansa lunastamaan.
Kalevalan runot ovat Vienasta, Inkeristä ja Aunukselta varastettua, ei pitäisi ylpeillä sellaisesta jokaeei ole meidän omaa vaan vietyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Woke puhetta ja uhriutumista ajattelu että suomalaiset olisi kolonialisoitu ja alistettu. Suomi, el Itämaa, oli luonnollinen osa ja jatkumo Ruotsia aina siihen saakka kunnes se otettiin Ruotsilta väkivalloin pois vuonna 1808.
Enemmän wokea on väitteet että Suomi on ollut riistäjä ja vastuussa orjakaupasta. Ei Suomi ole orjia haalinut päinvastoin täältä niitä on muualle viety, Isovihan aika oli kauheaa eikä se Venäjän vallan alla olo kovin kaksista ollut eikä aina Ruotsinkaan. Silti en nyt vihaisi Ruotsia ja jaksaisi muistuttaa moisista menneistä.
Nyt kannattaisi keskittyä siihen ettei Suomesta tehtäisi tuhottavaa siirtomaata, datakeskukset, kaivokset, tuulivoimalat jne.
Suomalaiset kuitenkin hyötyivät orjien tuottmaista hyödykkeistä kuten sokerista, puuvillasta, tupakasta ja banaaneista. Suomessa puolestaan tuotettiin puuta ja tervaa koista valmistettiin kuljetukseen käytettyjä laivoja. Se ettei nykyinen Suomi ole osallistunut Suoraan atlantin kolmion toimintaan ei tarkoita etteikö täällä ole oltu osallisia siihen.
Niin no. Oltiin mukana joo, mutta samaan hengenvetoon voi kysyä, eikö suurempi häpeä ollut syrjäkylien suomalaisiin ulottunut kotoperäinen kolonialismi. Oulun tervaporvarit lihoivat kainuulaisten kustannuksella. Hyvät metsät poltettiin, ja alkutuottaja sai häviävän vähän suhteessa siihen, mitä kauppias veti. Suomi ja suomalaiset olivat joo mukana, mutta olivatko missä määrin syyllisiä ja (kuten nykyään muodikasta on väittää) missä määrin kantavat "moraalista vastuuta".
Lopeta jo tuo älyvapaa länkytys. Eino Leino, kansallisrunoilijamme, oli kotoisin Kainuusta. Tiesitkö edes tätä? Leinon äiti oli ruotsalaista pappissukua ja Eino Leino suomalaisti nimensä.
Et tunne Suomen historiaa.
Miten Eino Leinon ja muiden kainuulaisuus liittyy siihen, että tervanpolttajat olivat useaan otteeseen 1800-luvulla aikamoisessa ahdingossa?
Suomessa oli erilaisia kulttuurikerrostumia ja kansamme on sekarotuista - myös DNA paljastaa sen
Kaikissa muissakin maissa on kulttuurikerrostumia. Ja mainitakseni esim. erään kaupungin Suomessa, niin esim.Helsinki.
Asutko kellarissa?
Prototyypittely ja karkeat yleistykset ovat lapsellisia
Paskaa. Suomalaiset ovat Euroopan selvin, muista erottuva geneettinen klusteri. Joo, totta kai ihan kaikki ovat sekarotuisia, kun oikein silmin katsotaan, mutta suomalaiset siis poikkeuksellisen vähän.
Näin uskottiin vielä parikymmentä vuotta sitten, mutta sen jälkeen tehdyt uudet ja lisätutkimukset ovat sittemmin kumonneet tämän ja todistanut että vaikka kielieon ukrilainen ja sukua virolle ja karjalle niin me suomalaiset olemme silti geeneiltämme ruotsalaisia ja eurooppalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko meillä edes omaa, muista erottuvaa kulttuuria? Vai ainoastaan vain tämä kieli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä tuota ajatusta, että kansalaisuus "keksittiin" 1800-luvulla sanomalehtien, kansakoulun ja rautateiden aikaan, voi myös kritisoida siinä mielessä, että onhan muutakin maailmaa kuin Eurooppa. En tiedä, miten kiinalainen, japanilainen tai iranilainen suhtautuisi väitteeseen, että kansakunta-ajatus nykymielessä syntyi 1800-luvulla. Arvaisin, että aika huvittuneesti, kun näissä maissa aikajänteet ovat tuhansia vuosia sivilisaation historiaa.
Täällä on mainittu juutalaiset. Tietenkin juutalainen identiteetti muuttui vuosisatojen (ja tuhansien!) aikana ja alueelliset erot eri yhteisöiden välillä oli suuria Euroopassa, mutta ei juutalainen identiteetti kyllä mikään modernin identiteettipolitiikan luomus ole. Ajatuskin olisi aika naurettava.
Kuitenkin sionismi, ajatus oman juutalaisen valtion saamisesta on saman ikäinen kuin nationalismi. Eivät keskiajan juutalaiset edes unelmoineet omasta kansallisesta valtiosta.
Sionismi poliittisena liikkeenä kehittyi Euroopassa 1800-luvun lopulla, osin vastareaktiona sille, että kristinuskoon kääntyneinäkään juutalaisia ei sitten kuitenkaan pidetty oikeina eurooppalaisina. Mutta pointtini onkin, että eihän sionismi keksinyt juutalaisuutta. Ei kukaan voi väittää, etteikö ennen sionismia olisi ollut juutalaista identiteettiä, kulttuuria, ruokaperintöä, kirjallisuutta ja historiaa. Eli nationalismi poliittisena aatteena muuttaa kansakunnan ideaa, ja toki kansallisvaltioprojekteissa on paljon keksittyä, lainattua ja tehtyä. Mutta ei se tarkoita, etteikö mitään kansallisuuksia tai ajatuksia yhteisestä menneisyydestä ja tulevaisuudesta olisi ollut jo aiemmin.
Voisin kuvitella, että jos joku hämäläinen heiska on revitty valtakunnan sotiin kaukomaille Pultavan taisteluihin ja siellä on ollut myös Ruotsin metsistä metsäsuomalainen sotilas, niin eiköhän nuo ole toisensa tunnistaneet ja toistensa kieltä ymmärtäneet, vaikkei ilmaisu olisi ollut, et hei, mehän ollaan suomalaisia.
Vaikka ihmiset eivät käyneet kouluja, niin mikään ei myös estänyt heitä osaamasta useampia kieliä. Yksikielisyyden ihanne on nimenomaan nationalismin luomus, ei mikään historiallinen fakta. Joten varmaan eri murteiden kanssakin pärjättiin ja kyettiin kommunikaatioon ja yhteisiin aatoksiin.
Niin, tyyliin yksi kansa, yksi uskonto ja yksi kieli. mahdoton yhtälö.
Kuitenkin kaikista yhtälöistä se mahdollisin. Jos tänne tulisi vaikka 90%:sti jokin tietty kieliryhmä, kyllä se ottaisi paikkansa yhtenä kielenä ja yhtenä kansana.
Tämä ajatus on mahdoton yhtälö, kun ajattelemme vaikkapa tuota nyt varsin pitkään ruodittua 1800-lukua. Ei meillä silloinkaan ollut yksi kansa, yksi uskonto yksi kieli.
Oli suomalaisten kesken
Siis ruotsia puhuva virkamiehistö ei kuulunut suomalaisiin? Eivätkä autonomian aikana tulleet tataarit?
Olen ns satavarma että mielsivät itsensä ruotsalaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Woke puhetta ja uhriutumista ajattelu että suomalaiset olisi kolonialisoitu ja alistettu. Suomi, el Itämaa, oli luonnollinen osa ja jatkumo Ruotsia aina siihen saakka kunnes se otettiin Ruotsilta väkivalloin pois vuonna 1808.
Enemmän wokea on väitteet että Suomi on ollut riistäjä ja vastuussa orjakaupasta. Ei Suomi ole orjia haalinut päinvastoin täältä niitä on muualle viety, Isovihan aika oli kauheaa eikä se Venäjän vallan alla olo kovin kaksista ollut eikä aina Ruotsinkaan. Silti en nyt vihaisi Ruotsia ja jaksaisi muistuttaa moisista menneistä.
Nyt kannattaisi keskittyä siihen ettei Suomesta tehtäisi tuhottavaa siirtomaata, datakeskukset, kaivokset, tuulivoimalat jne.
Suomalaiset kuitenkin hyötyivät orjien tuottmaista hyödykkeistä kuten sokerista, puuvillasta, tupakasta ja banaaneista. Suomessa puolestaan tuotettiin puuta ja tervaa koista valmistettiin kuljetukseen käytettyjä laivoja. Se ettei nykyinen Suomi ole osallistunut Suoraan atlantin kolmion toimintaan ei tarkoita etteikö täällä ole oltu osallisia siihen.
Niin no. Oltiin mukana joo, mutta samaan hengenvetoon voi kysyä, eikö suurempi häpeä ollut syrjäkylien suomalaisiin ulottunut kotoperäinen kolonialismi. Oulun tervaporvarit lihoivat kainuulaisten kustannuksella. Hyvät metsät poltettiin, ja alkutuottaja sai häviävän vähän suhteessa siihen, mitä kauppias veti. Suomi ja suomalaiset olivat joo mukana, mutta olivatko missä määrin syyllisiä ja (kuten nykyään muodikasta on väittää) missä määrin kantavat "moraalista vastuuta".
Lopeta jo tuo älyvapaa länkytys. Eino Leino, kansallisrunoilijamme, oli kotoisin Kainuusta. Tiesitkö edes tätä? Leinon äiti oli ruotsalaista pappissukua ja Eino Leino suomalaisti nimensä.
Et tunne Suomen historiaa.
Miten Eino Leinon ja muiden kainuulaisuus liittyy siihen, että tervanpolttajat olivat useaan otteeseen 1800-luvulla aikamoisessa ahdingossa?
Suomessa oli erilaisia kulttuurikerrostumia ja kansamme on sekarotuista - myös DNA paljastaa sen
Kaikissa muissakin maissa on kulttuurikerrostumia. Ja mainitakseni esim. erään kaupungin Suomessa, niin esim.Helsinki.
Asutko kellarissa?
Prototyypittely ja karkeat yleistykset ovat lapsellisia
Paskaa. Suomalaiset ovat Euroopan selvin, muista erottuva geneettinen klusteri. Joo, totta kai ihan kaikki ovat sekarotuisia, kun oikein silmin katsotaan, mutta suomalaiset siis poikkeuksellisen vähän.
Näin uskottiin vielä parikymmentä vuotta sitten, mutta sen jälkeen tehdyt uudet ja lisätutkimukset ovat sittemmin kumonneet tämän ja todistanut että vaikka kielieon ukrilainen ja sukua virolle ja karjalle niin me suomalaiset olemme silti geeneiltämme ruotsalaisia ja eurooppalaisia.
Naiselliset tunteet puhuvat. Kyllä me eurooppalaisia isossa kuvassa ollaan, mutta silti oma erottuva kansamme, eikä ero selity vain maantieteellä, sillä venäläisten ja ruotsalaiset ovat lähempänä toisiaan kuin kumpikaan suomalaisia.
Sillä mitä joskus on ollut ei nykyisin enää ole merkitystä, suomalaiset ovat yksilöitä ja identifioituvat eurooppalaiseksi, eivät jonkun kämäisen kansallisvaltion tai metsäläisheimon mukaan. Ja muuttoliikkeen myötä nuo maan sisäise geenierot ja murteet ovat muutenkin ajanmittaan sekoittuneet niin ettei niitä enää ole.
Joku kirjoitti, että muinaiset lauletut runot olisi se yhdistävä tekijä, joka antaisi kaikille suomalaisille sen suomalaisuusidentiteetin. En ymmärrä miten se olisi jotenkin se tekijä, sillä joku torpan pirkko tuskin on tiennyt, että Suomen toisella puolella joku toinenkin joikhaa näitä samoja lauluja, vaikkakin ihan eri murteella ja samat kappaleethan trendasivat myös Viron puolella. Onko Viro siis myös osa suomalaista identiteettiä? Itse en ainakaan identifioidu virolaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalevala sisältää kulttuuria satojen vuosien ajalta. Ensimmäinen suomenkielinen kirja on 1500-luvulta.
Kansallisuusaate syntyi 1800-luvulla, mutta suomalainen kulttuuri on kyllä vanhempaa. Me suomalaiset olemme mestareita vähättelemään itse omia juurijamme ja täällä nyökytellään kiivasti, kun joku lausuu täällä eläneen aivottomia apinazombieita vailla minkäänlaista sielunmaisemaa kun ruotsalaiset tulivat maansa lunastamaan.
Suomessa ei ennen asunut paljoakaan ihmisiä. Ne vähät asuivat pääosin rannikolla ja iso osa oli Ruotsin alueelta muuttaneita. Olkiukkoilu ei tee väitteistäsi yhtään uskottavampia.
Ne Ruotsista muuttaneet ruotsinkielisetkö sitten metsään muuttaessaan keksivät, että suomi ois kivempi kieli vai mistä tähän maahan kehittyi 95% suomalaisenemmistö?
Näin juuri, fennomaanit opettelivat puhumaan suomea ja muuttivat etu- ja sukunimiään suomalaisemmiksi.
Alue: Aihe vapaa
No jos on vaikkapa lukion biologian opiskellut, niin ei siinä ole mitään mystistä. Hieman asiasta lukemalla selviää miten tietyt geenit ovat aikojen saatossa kulkeutuneet alueilta toisille. Se on voinut tapahtua vain niin, että ihmiset ovat muuttaneet uusille alueille. Käytännössä täsmälleen samaa uutta geeniä kun ei voi syntyä kahdessa eri paikassa, eli tietty geeni (vaikka yksi kantaja olisi Suomessa asuva suomalainen ja toinen Koreassa asuva korealainen) on aina lähtöisin samalta kaukaiselta esi-isältä tai -äidiltä.