Ainoa toive kesälomalle on se, että saisin olla yksin
Rakastan mun perhettä ja viihdyn hyvin ystävien ja sukulaisten kanssa. Huomenna alkaa kesäloma ja ahdistaa jo nyt, kun näyttää siltä etten saa reilun kolmen viikon lomaan järjesteltyä edes yhtä yötä, että olisin yksin kotona tai voisin lähteä yksin vaikka johonkin hotelliin. Koko kesän on ollut kylässä sukulaisia ja lasten kavereita, harvinaista on nyt kesän työarjen aikanakin ollut se, että oltaisiin kotona ihan omalla porukalla. Pää alkaa olla tosi täynnä sosiaalisuutta.
Asia tuli mieleen, kun luin tämän päivän Hesarista jutun siitä, että kesällä yksinäisyys korostuu ja lukiessani huomasin jopa haaveilevani yksinäisyydestä. Vaikka tiedän kyllä, että yksinäisyys on eri asia kuin yksinolo.
Kommentit (3)
Miehen kans ollaan yhtäaikaa lomalla vaan alle viikko (miehellä alkaa työt ens viikolla) ja nyt mun loman alkuun tehdään pieni kesälomareissu perheenä. Viikonlopuille on jo sovittu menoja, mm. mun oma miniloma ystävien kanssa ja yhdet juhlat, jolloin meille tulee taas sukulaisia majoittumaan.
Saan siis kyllä omaa aikaakin perheeltä, mutta itse oon suunnitellut jo näitä ystävämenoja niihin hetkiin. Täytyyhän sitä joskus ystäviäkin nähdä ja en ehkä näitä menoja suunniteltaessa osannu aavistaa, kuinka paljon kaipaisin vaan yksinoloa. Ja kesä on niin lyhyt ja tuntuu että kaikilla on niin paljon odotuksia kesätekemisten suhteen.
Ap
No eihän se lehtijuttu tietenkään semmoisia ihmisiä koskenut, joilla on seuraa niin paljon, että ihan ähky meinaa iskeä. 😄
Miksi et saa järjestettyä, jos sulla on mieskin? Eri asia olisi, jos olisit yksinhuoltaja.