Kannattaako ottaa pentueen viimeinen pentu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei voisi ottaa? Mutta emo ja muut pennut olisi pitänyt myös nähdä,  jos kerran jonotit ja ne oli vielä yhdessä. Varsinkin seurarodussa ei lie väliä kuka on vahvin tms. 

Pentuna hyljeksitystä voi tulla arka.  

Mistä tahansa koirasta voi tulla arka. Sitä harvoin pennusta vielä näkee ja ympäristö vaikuttaa todella paljon. 

Ja oikeastihan ne pennut tuntee lähinnä kasvattaja, ei pari kertaa pentuja katsomassa käynyt oikeasti osaa pennun luonteesta kauheasti sanoa.

Kyseessä voi olla myös väri- tai muotovirhe tyyliin turkissa on ei-hyväksytty väri tai kuvio, häntä kippura, näyttää siltä että pennusta on tulossa liian iso/pieni tms muuta millä ei ole mitään väliä ellette itse ajatelleet kiertää koiranäyttelyitä.

Minulle on sattunut kaksi kertaa pentueen viimenen. 

Ensimmäinen oli ihan legenda. 

Toinen olisi saanut jäädä ottamatta. 

Mutta en ole ikinä kuullut että kasvattaja alentaisi pennun hintaa pelkästään sen takia että se on viimeinen. 

Minulla on joku pahnanpohjimmaiskirous :p Siis kaikki koirani ovat olleet niitä viimeisiä. Yksi oli ihan hyvä kisakoira niistä, kaksi rohkeaa, yksi hullunrohkea ja yksi arka. Koskaan ei tiedä mitä niistä tulee. Joskus arkakin pentu voi reipastua ja joku ei millään, koska arkuus on liian selkäytimessä. Oppivaisia kuitenkin kaikki. Arkaa ei voi kisoihin tai näyttelyihin viedä, mutta on kiva kotikoira.

Tietysti kannattaa yrittää varmistaa, ettei tue pentutehdasta, niitä myös tunnetummissa ja "hyväksi" naamioituneissa kasvvattajissa.

Vierailija kirjoitti:

Minulle on sattunut kaksi kertaa pentueen viimenen. 

Ensimmäinen oli ihan legenda. 

Toinen olisi saanut jäädä ottamatta. 

Mutta en ole ikinä kuullut että kasvattaja alentaisi pennun hintaa pelkästään sen takia että se on viimeinen. 

Jotkut alentaa, ettei jää käsiin. Ei kaikilla kasvattajilla ole mahdollista pitää laumassa ylimääräisiä.

Ei voi tietää varmasti koskaan. Enemmän tietoa kyllä tarvitset päätöksen tekemiseen. Kasvattajaan kannattaa olla suorassa yhteydessä. Ehkä vähän kannattaa miettiä miten asiat esittää, ettei tule väärinymmärryksiä. 

Videot olisi tosi hyviä. Samoin tarkemmat tiedot vanhemmista ja joku käsitys siitä miten ovat viettäneet pikkupentu aikaa. Hyvin voit myös kysyä miksi tarjosi pentua sinulle/tuliko jokin peruutus. Kerro myös omia odotuksiasi pennun suhteen, mitä haluaisit sen kanssa tehdä, millainen sopisi teille.

Vastuullinen kasvattaja pitää kiinnostusta positiivisena. Ilmeisesti arvostavat enemmän sähköpostilla kommunikointia, koska ymmärrettävästi aika hektistä aikaa.
 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle on sattunut kaksi kertaa pentueen viimenen. 

Ensimmäinen oli ihan legenda. 

Toinen olisi saanut jäädä ottamatta. 

Mutta en ole ikinä kuullut että kasvattaja alentaisi pennun hintaa pelkästään sen takia että se on viimeinen. 

Jotkut alentaa, ettei jää käsiin. Ei kaikilla kasvattajilla ole mahdollista pitää laumassa ylimääräisiä.

Mutta ap:n mukaan kyseessä on rotu, josta hän on pitkään odottanut vapaata pentua. Eli käsiin jäämisestä tuskin on kyse.

Muistan että joskus oli ohje että ei kannata ottaa vilkkainta tai hiljaisinta pentua mutta tämäkin lienee vanhaa tietoa? Eikö nykyään pentua saa valita vaan kasvattaja tekee valinnan? Peruutuspentu oli siis jo valittu joten ei ole pentueen viimeinen. Haluaisin ajatella että kaikille pennuille löytyy sopiva koti mutta ehkä vähän liikaa toivottu? Toisinaan pennun hiljaisuus voi indikoida terveyshuolia, yhtä arvokasta on kaikki elämä, mutta tiedän perheen joka sai "hyvän pennun halvalla" ja koira oli sairas, ei elänyt kuin vuoden. Perhe oli haaveillut tämän rotuisesta koirasta vuosia ja pettyivät raskaasti :(

Mutta pari kertaa pentuja katsomassa käymällä ei vielä tiedä, mikä on pennuista vilkkain ja mikä hiljaisin. Jos oon ihan rehellinen, niin en kyllä edes erottanut pentuja toisistaan, paitsi sen yhden tosi ison. Kasvattaja tuntee ne pennut parhaiten, kun on niiden kanssa jatkuvasti tekemisissä (ainakin sellaiset olohuonekasvattajat, siis -- isossa kennelissä se pennut tunteva ihminen voi olla joku ihan muu), ja mä kyllä olen koirani aina ottanut sellaiselta kasvattajalta, jonka harkintakykyyn luotan. Kasvattaja kuitenkin tekee paljon muitakin päätöksiä, jotka on varsin merkittäviä sen suhteen, millainen koirasta tulee, kuten esim. päättää, mitkä yksilöt lisääntyvät

Riippuu niin tilanteesta. Se viimeinen voi olla sellainen, jota kasvattaja on pitänyt sivussa mahdollisiin jalostussuunnitelmiin mutta luopunut ajatuksesta, tai sellainen, joka ei ole just sitä kaikkein kysytyintä väriä, tai sellainen, joka on ollut varattu mutta syystä tai toisesta peruttu (nimimerkillä nykyisen oman koirani alkuperäinen ostaja katkaisi jalkansa juuri ennen pennun luovutusikää). Ja ainakin omalla kohdallani ne eniten sattumanvaraisesti valikoituneet eläimet ovat olleet niitä ihanimpia ja rakkaimpia, jostakin kummasta kohtalon oikusta.

Ihana