Kasvaako terijoensalava oikeasti nopeasti? Vai onko joku muu, vielä nopeammin kasvava, peittävä puu/pensas olemassa?
Pitäisi mahdollisimman äkkiä saada näkösuojaa pihaan.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvaa muutamassa vuodessa, mutta tuottaa järjettömän määrän lehtiä syksyisin. Ei voi suositella.
Tunkeutuu kaikkiin salaojiin tukkien ne, roskaa, vaikea hävitettävä. Missään tapauksessa ei pidä salavaa istuttaa kymmentä metriä lähemmäs mitään rakennusta, salaojaa tai viemäriä. Laita vaikka tuoksuvatukkaa, se on nopeakasvuinen - parikin metriä vuodessa vanhoista juurista ja halutessaan sen saa hävitettyä.
Tuota tuoksuvatukkaa olin itsekin tulossa ehdottaman. Saattaa pian pihat olla sitä täynnä. Linnutkin napostelevat kukkia ja siemeniä ja sitä kautta sitä kylväytyy monesti sinnekin, minne ei missään nimessä pitäisi. Se on lisäksi talventörröttäjä.
Sain painia kaupungin 3 vuotta, että sain ne kaatamaan salavan, sen juuret olivat 50-60 cm paksuna pällikkänä lampeen vievässä hulevesiviemärissä. En siis paininut, vaan kertomalla kerroin ja näytin. Vesi-inssinä kun olin, niin pakko oli niiden taipua. Putken takana oli tai siis valuma-alueella oli kymmeniä kellarillisia omakotitaloja. Niissä oli vedet usein kellareissa, nyt tuskin kertaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos nopeista vastauksista! Salavasta tulee korkeampi kuin koripajusta, vaikkakin koripaju ehkä juuri ja juuri olisi riittänyt. Se ratkaisi, että koripajua ei siellä puutarhalla ole jonne olemme nyt menossa. Kolme terijoensalavaa sieltä nyt varasin, ja kohta ne on kyydissä 😊 Tilaa on, salaojaputkia ei ja lehdetkään ei haittaa. Kaivinkone huitaisi vahingossa tien vieressä olleen vanhan, valtavan pajumme rikki, ja siksi kiire saada uutta kasvamaan. Tämä siis ratkesi!
Aloittaja
Jos siihen pajuun jäi kunnon kanto, sulla on kohta uusi pajukko sillä kohtaa.
Jos tontilla on rakennusoikeutta niin rakenna siihen näköesteeksi talo. Ja pidä vaikka tyhjänä jos naapurin kyyläys häiritsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko terijoensalava kaunis.
Minä sanon sitä ulkomuotonsa takia parsakaalipuuksi. Päättele siitä.
Parsakaali on kyllä aika kaunis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko terijoensalava kaunis.
Minä sanon sitä ulkomuotonsa takia parsakaalipuuksi. Päättele siitä.
Parsakaali on kyllä aika kaunis
Nimenomaan on kaunis. Upeat kukinnot. Myös terijoensalavan rypäsmäinen pallomaisuus ja vehreys on kaunista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän mökille istutettiin aikoinaan paljon terijoensalavaa, koska piti saada nopeasti näkösuoja. No ne juuret ulottuvat nopeasti joka paikkaan, tukkivat salaojia jne. Roskaa älyttömästi. Fiksu olisi istuttanut kuusentaimia. Nyt olisi komea aina vihreä aita suojaamassa. Vaan eipä ole, vaan ne helvetin roskaajasalavat.
Meinaatko ettei kuusen juuret muka ulotu yhtään mihinkään? Meillä kasvaa vanhat salavat salaojapuken päässä. mikään tukkoon ole mennyt ja isompi ongelma on kyllä koivun lehtien kanssa
Noin ohiksena huomautan, että kuusen pääjuuri kasvaa kohtisuoraan maan sisään (vähän kuin porkkana), toisin kuin esim männyllä ja yleensä lehtipuilla. Joten kuusen juuret harvemmin tukkii mitään putkia tai salaojia.
Sekoitat nyt mäntyyn jolla on jossain tilanteessa tuollainen suora ja syvä juuri, toisissa sitten ei koska ei se sitä kallion läpi puske. Kuusella juuret on yleensä lähellä pintaa ja sen suuntaisia.
Hei, googlasin nopeasti ja näyttää siltä että olet oikeassa ja minä väärässä! Mieleeni on syöpynyt jostain ala-asteen biologian kirjasta kaavakuva, jossa männyn juuret menevät pintaa myöten ja kuusen porkkanan mallisesti syvälle maahan. Mutta ilmeisesti tämä mielikuva on väärä. En vain ymmärrä mistä tällainen mielikuva on voinut syntyä. Lisäksi kun metsässä täällä meillä päin kulkee, näkee usein juuri mäntyjen kiemurtelevia juuria, vaikka ei mitään kallioista aluetta olekaan, kun taas kuusen juuria ei juuri maanpinnassa näy. Tämä on varmasti vahvistanut väärää mielikuvaa. No, joka tapauksessa kiitos oikaisusta, aina oppii jotain uutta!
Muistat hyvin kirjan kuvan. Ainoastaan päinvastoin ne puut.
Entisen asunnon rivariasuntoyhtiössä oli istutettu takapihan väliaidat terijoensalavasta. Ei koskaan omalle pihalle! Salava on paju ja kasvaa nopeasti, mutta sitä pitää leikata kunnolla joka kesä, että pysyy edes jotenkin kuosissaan. Muuten tulee sellainen haaroittumaton piiskaryteikkö.
Tuomipihlaja kasvaa yhdessä kesässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvaa muutamassa vuodessa, mutta tuottaa järjettömän määrän lehtiä syksyisin. Ei voi suositella.
Tunkeutuu kaikkiin salaojiin tukkien ne, roskaa, vaikea hävitettävä. Missään tapauksessa ei pidä salavaa istuttaa kymmentä metriä lähemmäs mitään rakennusta, salaojaa tai viemäriä. Laita vaikka tuoksuvatukkaa, se on nopeakasvuinen - parikin metriä vuodessa vanhoista juurista ja halutessaan sen saa hävitettyä.
Tuota tuoksuvatukkaa olin itsekin tulossa ehdottaman. Saattaa pian pihat olla sitä täynnä. Linnutkin napostelevat kukkia ja siemeniä ja sitä kautta sitä kylväytyy monesti sinnekin, minne ei missään nimessä pitäisi. Se on lisäksi talventörröttäjä.
Onko se tuoksu vatukka vai tuoksuva tukka?
Ei se nyt kovin hankala voi olla, kun sitä on joka toisessa pihassa. Automatkalla on tullut huomattua.
Komeakin on.
No kyllä käy jollakin tunteisiin terijoen salava -keskustelu, kun on pitänyt poistattaa kommentteja välistä. 😅
Vierailija kirjoitti:
No kyllä käy jollakin tunteisiin terijoen salava -keskustelu, kun on pitänyt poistattaa kommentteja välistä. 😅
Mitä hemmettiä. Mikä ihmisiä nykyään vaivaa
Oletko ottanut selvää, mitä saat istuttaa tai pitääkö tonttien rajalle rakentaa aita.
Tätä määrittää taajamissa ja kaupungeissa asemakaava ja kunnan/kaupungin rakennusjärjestys.
Pensasaidoilla ja lauta-aidoilla on myös maksimikorkeus.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ottanut selvää, mitä saat istuttaa tai pitääkö tonttien rajalle rakentaa aita.
Tätä määrittää taajamissa ja kaupungeissa asemakaava ja kunnan/kaupungin rakennusjärjestys.
Pensasaidoilla ja lauta-aidoilla on myös maksimikorkeus.
Älä jaksa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ottanut selvää, mitä saat istuttaa tai pitääkö tonttien rajalle rakentaa aita.
Tätä määrittää taajamissa ja kaupungeissa asemakaava ja kunnan/kaupungin rakennusjärjestys.
Pensasaidoilla ja lauta-aidoilla on myös maksimikorkeus.
Älä jaksa.
Äläpä jaksa itse vänkyttää. Moni saattaa aivan silkkaa hölmöyttään tehdä kommentoimasi ihmisen lailla, ihan siksi, jottei olla välitetty ottaa selvää asioista. Ruvetaan vain tekemään silloin, kun idea tulee mieleen.
Laita nettiin haku: nopeasti kasvavat pensaat. Sieltä voit valkata mitkä sua miellyttää ja millasta maastoa se piha muutenkin on ja onko varjoisaa,valoisaa yms.
Hei, googlasin nopeasti ja näyttää siltä että olet oikeassa ja minä väärässä! Mieleeni on syöpynyt jostain ala-asteen biologian kirjasta kaavakuva, jossa männyn juuret menevät pintaa myöten ja kuusen porkkanan mallisesti syvälle maahan. Mutta ilmeisesti tämä mielikuva on väärä. En vain ymmärrä mistä tällainen mielikuva on voinut syntyä. Lisäksi kun metsässä täällä meillä päin kulkee, näkee usein juuri mäntyjen kiemurtelevia juuria, vaikka ei mitään kallioista aluetta olekaan, kun taas kuusen juuria ei juuri maanpinnassa näy. Tämä on varmasti vahvistanut väärää mielikuvaa. No, joka tapauksessa kiitos oikaisusta, aina oppii jotain uutta!