Lue keskustelun säännöt.
Onkohan muissa hoitopaikoissa sama toiminta.
22.05.2007 |
Eli meidän poika on perhepäivähoitajalla. Sielä on aamuisin pelkkää puuroa jota poika ei suostu syömään. Eikä sielä saa puuron kans mitään muuta. Nälissään on sitten 12 ruokailuun asti. Pitää kai rueta heräämään aikasemmin ja antaa leipää aamupalaksi, ku ei kelpaa puuro.
Ollaan kotonakin tehty monia erilaisia puuroja, mut ei kelpaa niin ei kai sitä väkistenkään viitti syöttää.
Kommentit (50)
ja meillä on puuro lähes joka aamu. Kun lautanen on tyhjä, saa leipääkin lisäksi, jos on nälkä. Kaikille maistuu puuro oikein hyvin :) Tarjoan kyllä puuron kanssa monesti kiisseliäkin ja esim. tänä aamuna oli lasten herkkua: suklismannapuuroa. Ruokien kanssa vaihtelevasti perunaa, riisiä, pastaa.... Kaikki ei tykkää samasta ja on päiviä, että lapsi saattaa syödä vain pienen määrän nälän pitimiksi, jos ei ruoka kelpaa. Ei sitä voi tehdä sellaista ruokaa, joka on aina kaikkien mieleen. Olen opettanut, että kaikesta ruoasta ei tarvitse pitää, mutta kaikkea pitää oppia sietämään :) Näinhän se tulee olemaan koulussakin. Ja kyllä lapsi osaa säädellä syömistään. Jos aamupala ei maita niin lounasta menee senkin edestä. Ei lapsi nälkään kuole, vaikka ateria jää väliin. Kyllä meillä sitkeinkin puuron vastustaja on oppinut puuroa syömään. Murot ovat mielestäni välipala, eihän niissä ole mitään ravintoakaan :/ Puuro on täyttävää ja terveellistä ja pitää verensokerin tasaisena aamun ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kuudeksi viikoksi kerrallaan tehty monipuolinen ruokalista jota noudatan. Se ruoka mitä listalla lukee, sitä myös syödään. Piste! Opetan lapsia maistamaan kaikkia ruokia ja painotan sitä että joskus on syötävä myös sellaista ruokaa josta ei tykkää! Ja koskaan ruuasta ei sanota että se on pahaa. Tämä toimii ja lapset ovat tyytyväisiä, samoin vanhemmat!
Nekin lapset jotka kotona nirsoilevat puurolle tai hernekeitolle tai kalasopalle tai kasvissosekeitolle tai ihan mille vain niin uskokaa pois. Hoidossa kaikki ruoka menee alas pakottamatta ja ennenkaikkea oksentamatta! Eli aikuisesta nämäkin asiat lähtevät!
" uskokaa tai älkää hoidossa menee mukisematta" EI mene joka hoitopaikassa!Lapset ovat erilaisia, sulle on sattunut nyt semmoiset lapset kenelle ruuat kelpaa. Kaikilla ei ole sellaisia ja silloin on ihanaa että hoitajan kanssa voi joustaa ja sopia asioista!
ei missään muodossa. Mutta söi sitten vain kaiken muun enkä pakottanut perunaa syömään. Riisit ja pastat kyllä meni. Osa lapsista on taas sellaisia, jotka syövät paljon ja kaikkea. Kyllä kodin ruokatottumukset paistavat aika hyvin lapsesta läpi.
ja toinen todella nirso. Teen perusruokaa kotona ja laitan kummankin lautaselle samaa ruokaa. Toinen syö kaiken ja toinen syö vaan perunat tai lihat. Mitenköhän meidän perheen ruokatottumukset näkyvät lapsissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en leitä puuroa kun 1-2 aamuna kun se ei oikein uppoa. Niinä aamuina kun puuroa on jokainen syö, mutta hiukan hitaammin. Jos ei puuro uppoa, niin sitten täytyy odottaa ruokaa sillä jos annan yhdelle leivän haluaa 3 muutakin ja puuro jää.
Terve lapsi ei nälkään kuole, ja jos lapsi on itsepäinen, pitää kasvattajien olla vielä itsepäisempiä!
[/quote]
Miltä vuosikymmeneltä sinun kasvatusoppisi ovat peräisin? Itsepäisyys - pakottaminen - alistaminen (syömään). Kuulostaa hirveältä. Nimeä kolme ruokaa joita et voi sietää ja syö niitä viikko. Vai etkö tiedä mistä oikeasti pidät kun sinut on lapsena pakotettu syömään.
MYÖS lapselle pitää tulla tunne, että häntä kuunnellaan ja kunnioitetaan IHAN pienestä pitäen. Kun kasvatamme lasta tarjoamme hänelle mahdollisuuksia esim. maistaa erilaisia ruokia mutta samalla kuuntelemme lasta - jos hän ei pidä jostakin ruasta tulee se huomioida (poikkeuksena syömähäiriöistä kärsivät lapset).
Lapselle tulee tunne (pienistä arkisista asioista), että hän on tärkeä ja häntä kuunnellaan. Minulla on kolme lasta jotka kaikki syövät hyvin. Heillä jokaisella on muutamia ruokia/ruoka-aineita joista he eivät pidä esim. nuorimmat rakastavat puuroa, vanhin ei tykkää (syö muuta aamulla), myös purkkianas ei maistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rässä, kasvatuksen asiantuntijat vai äiti? ei ihme että hoitajat ja opettajat on jaksamoisen rajoilla kun mitään ei kotona vaadita vaan hoidetaan pehmeästi ja rajoitta, oisko syytä äitien katsoa peiliin?
Miltä vuosikymmeneltä sinun kasvatusoppisi ovat peräisin? Itsepäisyys - pakottaminen - alistaminen (syömään). Kuulostaa hirveältä. Nimeä kolme ruokaa joita et voi sietää ja syö niitä viikko. Vai etkö tiedä mistä oikeasti pidät kun sinut on lapsena pakotettu syömään.
En ole käskenyt ketään PAKOTTAMAAN lapsia syömään! Olen sanonut, että yhdellä aterialla pitää tarjota kaikille samaa, ja jos joku ei syö niin voi voi. Seuraavalla aterialla sitten uusi yritys. Miten tämä alistaa lasta???
Aika hullu väite myös tuo, että pitäisi syödä viikko inhokkiruokaansa... Joka päivä on eri ruokaa, ja kiertävä ruokalista on yleensä 6 viikon mittainen. Näinollen sitä yhtä inhokkiruokaa on suurinpiirtein joka 210. aterialla. (eri asia sitten jos jokainen ruoka on inhokkia, pl hampurilaiset...) AAAPUA mitä traumoja lapsille näillä esihistoriallisilla kasvatusopeilla tehdäänkään!!!
Ainiin, mitä tarkoitat tuolla että " etkö tiedä mistä pidät" ? Siis jos ei ole mitään ruokaa mitä ei söisi, onko se huono asia??? Onko nirsoilu nykyään hyve?? Minä en pidä sisäelimistä, joten niitä ollessa tarjolla maistan vain vähän ja olen sitten ilman.
MYÖS lapselle pitää tulla tunne, että häntä kuunnellaan ja kunnioitetaan IHAN pienestä pitäen. Kun kasvatamme lasta tarjoamme hänelle mahdollisuuksia esim. maistaa erilaisia ruokia mutta samalla kuuntelemme lasta - jos hän ei pidä jostakin ruasta tulee se huomioida (poikkeuksena syömähäiriöistä kärsivät lapset).
Minusta lapsen kunnioitus näkyy nimenomaan siinä, että heitä ei pidetä idiootteina. Että he tosiaan tietävät, pitävätkö ruoasta vai eivät, ja osaavat pyytää ruokaa sen mukaan. Ja osaavat käyttäytyä hyvin vaikka kaikki ei menisi heidän mielensä mukaan. Ja että heille tarjotaan mahdollisuus kehittyä ihmisinä ja tosiaan maistella ruokia, sen sijaan että yhden epäonnistuneen kokeilun takia ruokavaliosta karsittaisiin ruokia pois eikä niitä enää tarjottaisi lainkaan.
Tärkeää on opettaa lapselle myös kunnioitus toisia kohtaan. Toisten tekemää työtä ei arvostella, tai sitten saa luvan tehdä sen seuraavalla kerralla itse!
Lapselle tulee tunne (pienistä arkisista asioista), että hän on tärkeä ja häntä kuunnellaan. Minulla on kolme lasta jotka kaikki syövät hyvin. Heillä jokaisella on muutamia ruokia/ruoka-aineita joista he eivät pidä esim. nuorimmat rakastavat puuroa, vanhin ei tykkää (syö muuta aamulla), myös purkkianas ei maistu.
Ruokailusta ei pidä tehdä liian tarkkaa tapahtumaa, vaan se on osa normaalia arkea. Ruoalla ei pitäisi palkita lapsia, eikä välittämistä pitäisi osoittaa herkuilla. Teot ja yhteinen aika on paljon tärkeämpää.
Minulla on kaksi lasta, jotka molemmat syövät hyvin. Lisäksi töissä olemme saaneet useita " ongelmalapsia" tarttumaan haarukkaan ja paljon kiitosta vanhemmilta siitä, että pitkäänkin kestäneet taistelut ruokapöydissä ovat laantuneet ja perheet ovat päässeet sopuun siitä mitä syödään ja milloin.
itsekkin ruokia joista ette pidä. En minä ainakaan. Tottakai on hyvä maistaa ja vähän syödäkkin lapsen jotain uuttaa mutta jos puuron syöminen on ollut väkinäistä jo kauan niin ei se lapsi siitä silloin pidä.