IL; uniper fiasko olikin oikeiston ja ketun vika

Ja tämän ketun nimi...? Sanna marin.

Se on se kettu saanunna paljon pahaa aikaan Suomessa, Martti Vainiollekin syötti niitä hemohessejä.

Jopas oli väritetty kertomus siitä mitä tapahtui. Tarkoituksenhakuisesti jätetään monta faktaa pois.

Ei saa antaa faktojen pilata hyvää öyhötystä.

Missä Suomi ja Fortum olisivat voineet menetellä paremmin?

Tässä täytyy erottaa kolme ajankohtaa. Syksyllä 2022 kaikki vaihtoehdot olivat jo huonoja. Helpommat ja tehokkaammat ratkaisut olisivat löytyneet aikaisemmin.

1. Venäjä- ja kaasuriski olisi pitänyt rajata ennen kriisiä

Fortum omisti Uniperista noin 80 prosenttia. Uniperin noin 370 terawattitunnin pitkäaikaisesta kaasusopimussalkusta noin 200 terawattituntia perustui venäläiseen kaasuun. Lisäksi Fortum oli antanut Uniperille neljän miljardin lainan ja neljän miljardin emoyhtiötakauksen.

Fortum +1

Parempi menettely olisi ollut esimerkiksi:

Venäjä-riippuvuudelle ennalta asetettu yläraja

täydellisen toimituskatkon stressitesti

vaatimus vaihtoehtoisista toimittajista

Uniperin kaasuvastuiden eristäminen Fortumin pohjoismaisista tuotanto-omaisuuksista

kielto antaa miljardien emoyhtiötakauksia ilman vakuuksia tai Saksan vastatakausta

Täydellistä Gazpromin toimituskatkoa olisi ehkä pidetty epätodennäköisenä, mutta sitä ei voinut pitää mahdottomana enää Krimin valtauksen jälkeen. Riskin toteutumisen tarkkaa päivämäärää ei tarvitse ennustaa ymmärtääkseen, että yli puolet kaasusalkusta yhdeltä poliittisesti vaaralliselta toimittajalta on melkoinen ruutitynnyri.

2. Heinäkuun 2022 sopimukseen olisi pitänyt kirjoittaa automaattinen korvaus

Tämä on mielestäni kaikkein vahvin ja konkreettisin vasta-argumentti.

Saksa lupasi 90 prosentin kustannustensiirron. Fortumin olisi pitänyt vaatia sopimukseen ehto:

Jos Saksan hallitus ei ota mekanismia käyttöön sovitusti tai myöhemmin peruu sen, Saksan valtio korvaa Uniperille vastaavan summan automaattisesti.

Saksa hallitsi sääntelyä. Saksa päätti suojella omia kotitalouksiaan, teollisuuttaan ja kunnallisia energiayhtiöitään hinnankorotuksilta. Se oli poliittisesti ymmärrettävä päätös, mutta kustannusta ei olisi pitänyt jättää suomalaisen omistajan kannettavaksi.

Fortum jäi tilanteeseen, jossa Saksan poliittinen päätös määritteli Uniperin tappion, mutta Fortum kantoi suuren osan riskistä. Se on juuri sellainen epäsymmetria, joka olisi pitänyt sulkea sopimusehdolla.

3. Fortumin lisärahoitus olisi pitänyt sitoa parempiin vakuuksiin

Heinäkuun järjestelyssä KfW:n rahoitus oli takaisinmaksujärjestyksessä Fortumin lainaa edellä. Fortumilla oli samalla voimassa neljän miljardin emoyhtiötakaus.

Fortum

Fortumin olisi pitänyt vaatia, että jokainen uusi tukieuro annetaan vain:

Saksan valtion täyttä vastatakausta vastaan

tasavertaisella tai paremmalla etuoikeudella kuin KfW:n rahoitus

vakuutena olevia Uniperin pohjoismaisia tuotanto-omaisuuksia vastaan

tai vastineeksi oikeudesta saada osuus mahdollisesta myöhemmästä arvonnoususta

Fortum sai lopulta neljän miljardin lainansa takaisin ja vapautui neljän miljardin takauksesta. Se oli järjestelyn selvästi onnistunut osa. Fortum ei siis menettänyt koko kahdeksan miljardin rahoituspakettia. 

4. Myyntihinnan lisäksi olisi pitänyt vaatia oikeus tulevaan arvonnousuun

Syksyllä 2022 Uniper oli käytännössä maksukyvytön ilman Saksan valtion pääomitusta. Siksi vaatimus siitä, että Saksa olisi maksanut Fortumille heti alkuperäiset seitsemän miljardia euroa takaisin, ei olisi ollut kovin realistinen.

Paljon realistisempi vaatimus olisi ollut ehdollinen lisäkauppahinta, esimerkiksi:

oikeus 5-10 prosenttiin Uniperin osakkeista yhtiön vakauttamisen jälkeen

warrantit eli oikeus saada osakkeita myöhemmin tietyllä hinnalla

lisäkauppahinta, jos Saksa yksityistää Uniperin yli sovitun arvostustason

osuus myyntitulosta sen jälkeen, kun Saksa on saanut valtiontukensa takaisin

osuus tulevista osingoista määräajaksi

Tällainen oikeus ei olisi maksanut Saksalle mitään, jos Uniper olisi epäonnistunut. Jos Uniper toipuisi, myös Fortum olisi saanut osan noususta. Nyt järjestely oli käytännössä yksisuuntainen: Fortum kantoi osan romahduksesta, mutta luopui lähes kokonaan toipumismahdollisuudesta.

5. Ruotsin ydin- ja vesivoimaomaisuuksista olisi pitänyt vaatia oikea optio

Fortum sai vain ensisijaisen oikeuden tehdä ostotarjous Uniperin Ruotsin ydin- ja vesivoimaomaisuudesta vuoden 2026 loppuun asti. Se ei takaa kauppaa eikä edullista hintaa. Se merkitsee lähinnä pääsyä ensimmäisenä huutokaupan ovelle.

Fortum

Parempi ehto olisi ollut:

ennalta sovittuun laskentakaavaan perustuva osto-optio

tietyn omaisuuserän siirtäminen suoraan Fortumille osana kauppahintaa

tai oikeus ostaa omaisuus riippumattoman arvioitsijan määrittämällä hinnalla ilman avointa tarjouskilpailua

Tämä on erityisen ajankohtaista, koska Fortum on nyt ilmoittanut olevansa kiinnostunut juuri Uniperin Ruotsin ydin- ja vesivoimatoiminnoista, jos ne tulevat myyntiin.

Reuters

6. Gazprom-korvauksista olisi pitänyt pidättää osuus Fortumille

Uniper sai myöhemmin yli 13 miljardin euron vahingonkorvaustuomion Gazpromia vastaan. Toteutuneista korvauksista sovittiin kuitenkin siten, että ne kuuluvat Saksan valtiolle. Uniper oli maksanut Saksalle Gazprom-saamisiin liittyen jo 530 miljoonaa euroa syyskuuhun 2024 mennessä.

Uniper +1

Fortum olisi voinut vaatia oikeutta esimerkiksi tiettyyn osuuteen kaikista tosiasiassa perityistä korvauksista. Ei siis osuutta paperilla olevasta 13 miljardin tuomiosta, vaan osuutta oikeasti kassaan saadusta rahasta. Se olisi ollut luonteva tapa kohdistaa korvauksia myös sille omistajalle, jonka aikana alkuperäiset Gazprom-tappiot syntyivät.

SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen (sd.) totesi nimittäin 19.7.: ”Marin on osallistunut tähän prosessiin juuri sillä painoarvolla, mikä häneltä vaaditaan.”

Myös omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) alleviivasi Marinin tärkeää ja ratkaisevaa roolia yhteydessä Saksan liittokansleri Olaf Scholziin.

Nyt kuitenkin hallituksen omat muistiot vahvistavat, että lopulta Saksa sai tahtonsa läpi Uniper-neuvotteluissa ja Suomi on menettänyt merkittävästi kansallisomaisuutta. Saksa näyttää saaneensa tahtonsa läpi täysin ja esityksensä läpi. Suomi näyttää jääneen nyökyttelijän rooliin.

Eilen 8.9.2022 Ilta-Sanomat uutisoi tietopyynnöstään ja kertoi, että pääministeri oli ollut kaksi kertaa yhdessä Saksaan. Kyselytunnilla pääministeri Marin joutui lopulta paljastamaan salaisuuden; yhteydenpito oli ollut kaksi tekstiviestiä. Tällaisessa asiassa kaksi tekstiviestiä?

Tämä tieto laittoi outoon valoon myös SDP:n Matias Mäkysen kertoman siitä, että pääministeri osallistui neuvotteluihin ”juuri sillä painoarvolla kuin häneltä vaadittiin”.

Valtion enemmistöomistamasta ja tavallisten yksityisten suomalaisten osakeomistusten kautta paljon omistaman Fortumin arvosta on sulanut vuoden alusta 65% eli yli -15 miljardia. Heinäkuun Uniper-neuvotteluiden eli neuvotteluiden joihin pääministeri Sanna Marin osallistui siis kahdella tekstiviestillä Fortumin arvosta on sulanut neljännes – yli 2,6 miljardia euroa. Ne taisivat olla historian kalleimmat tekstiviestit?