Anteeksi antaminen on jalo taito?
Missä se raja menee milloin pitäis pystyä antamaan anteeksi?
Mä olen kateellinen teille jotka osaatte, mä vatvon ja vatvon..
Kommentit (5)
Itseänikin ärsyttää että vaikka toinen osapuoli tuntuu jo unohtaneen koko asian, itse vaan jauhan mielessäni...Täytyy oikein pakottaa itseni pyytämään anteeksi, mikä on ihan naurettavaa :(
En vaikka toinen oikeesti katuisi sanojaan/tekojaan, ja yrittää saada sopua aikaan.
Mä olen tälläinen ja se harmittaa mua!
ap
Mnusta anteeksi antamiseen (joissakin asioissa) kuuluu se, että tekee päätöksen, millä linjalla elämän haluaa jatkuvan. Esimerkiksi ystävänio vei minulta rahaa aika ison summan opiskeluaikoina. Asiaa käsiteltiin pitkään, monella eri tasolla ja siinä käytiin läpi paljon muutakin kuin tuo varkaus. Päädyin siihen, että haluan olla edelleen ystäväni ystävä, koitan kerätä luottamuksen takaisin. Annoin anteeksi, en ole sen jälkeen palannut asiaan ystäväni kanssa. Joskus sitä mietin, mutta en sen vanhan asian enää anna tulla väliimme. Olisin voinut valita myös sen, että en ole tuon ihmisen kanssa missään tekemisissä.
Ei anteeksi antaminen ole helppoa ja minusta se on taito joka pitää opetella. Se mahdollistaa kuitenkin elämän jatkumisen ilman katkeruutta.
Riippuu vähän siitä mitä toinen on tehnyt? Vaikka anteeksi pystyy antamaan on unohtaminen vaikeampaa. Ja jos antaa anteeksi, niin siihen vanhaan asiaan ei saa takertua joka välissä.
Enää ei ole hankalaa sanoa anteeksi, ja se kannattaa. Ihan oikeasti.