Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan muu totaalisen kyllästynyt ikuiseen oravanpyörään?
16.07.2026 |
Päivät, kuukaudet ja vuodet pääksytysten töissä vanhaksi asti. Onko tämä tosiaan ihmisen elämän tarkoitus? Vihaan työtäni, olen hakenut opiskelemaan ja muita töitä, mutta mikään ei oikeasti innosta. Silmissä siintää vain loputon kierre, jossa odotetaan viikonloppuja ja lomia ja pyöritään työelämän kierteessä. Introverttinä ja epäsosiaalisena työelämä uuvuttaa vielä enemmän. Joka ikinen päivä tekopirteyttä ja teeskentelyä että työkavereiden jutut kiinnostaa. Vuodesta toiseen. Tuntuu että en kestä enää. Tätäkö se on ja sitten kuollaan?
Onko kukaan tehnyt isoa elämänmuutosta, myynyt vaikka koko irtaimistonsa ja asuntonsa ja vaan lähtenyt vaikka reppureissaamaan vuodeksi? Olen epätoivoinen.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Hyppää sinäkin pois oravanpyörästä ja lähde istuttelemaan taimia metsänhoitajana kuten se yksi entinen finanssialan johtaja.
Tällä on varmaan talous turvattu loppuiäksi niin voi tosiaan hypätä oravanpyörästä pois. Samasta haaveilen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoista se on, monella samat ajatukset ja usein juuri nelikymppisenä sitä alkaa miettiä, että mitä järkeä tässä on.
Nelikymppisinä pitäisi oikeasti jo antaa tietä nuoremmille ja alkaa hellittämään kaasukahvasta ja aloittaa nuoren kisällin opettaminen. Duunarihomma mistä minä jäin loppuelämän kestävälle omaehtoiselle burnout-lomalleni oli sellainen että jokainen tekijä vain poltettiin yksinään loppuun ja kaikki tietotaito katosi kun tekijä joko vaihtoi firmaa tai vain lopetti. Mitään työkulttuurin jatkumoa ei ollut siinä firmassa. Sieltä haalittiiin mistä halvimmalla saatiin ja toivottiin parasta. Firman johto kehysti Mannerheimin päiväkäskyjä kabinettiensa seinille mutta todellisuus oli silkkaa Stalinia.
Nelikymppisellä on vielä useampi vuosikymmen työuraa jäljellä eläkeikään, yleensä enemmän työ vuosia edessä kuin takana, monella vielä pitkät opinnot takana. Ei nyt ihan toimi tuo hellittäminen, ellei satu voittamaan lotossa. Ei työnantajat mitään löysäilyä katso.
Säästäkää ja sijoittakaa, mitä nuorempana aloittaa sen parempi.
Kyllä olen kyllästynyt ja lähdössä pois.
Olen elänyt monta vuotta todella säästeliäästi. Tällä hetkellä etsin syrjäistä, vaatimatonta mökkiä/erämaatilaa Lapista/Kainuusta.
Kun löydän mökin muutan sinne ja irtisanoudun. Yllättävän vaikeaa on löytää, sellaista jossa lähimmät naapurit olisi useamman kilometrin päässä.
Jos mökkiä ei löydy, olen myös harkinnut pakettiautoon muuttamista ja reissaamista halvoissa maissa. Itsellä kesäloma syyskuussa ja tavoite on että pidän loman ja sitten irtisanoudun.
Samanlaisia ajatuksia täälläkin. Raha on ainut syy miksi roikun tässä tilanteessa. Ajattelin kysyä opintovapaata ja vähän miettiä sitten mitä tekisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa kuunnella Kaarina Davisin irti oravanpyörästä. Tosi hyvä kirja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olen kyllästynyt ja lähdössä pois.
Olen elänyt monta vuotta todella säästeliäästi. Tällä hetkellä etsin syrjäistä, vaatimatonta mökkiä/erämaatilaa Lapista/Kainuusta.
Kun löydän mökin muutan sinne ja irtisanoudun. Yllättävän vaikeaa on löytää, sellaista jossa lähimmät naapurit olisi useamman kilometrin päässä.
Jos mökkiä ei löydy, olen myös harkinnut pakettiautoon muuttamista ja reissaamista halvoissa maissa. Itsellä kesäloma syyskuussa ja tavoite on että pidän loman ja sitten irtisanoudun.
Älä tee sitä. Siis muuttoa sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kuunnella Kaarina Davisin irti oravanpyörästä. Tosi hyvä kirja.
Olen kuunnellut tämän äänikirjana, oli ihan viihdyttävä. Mitä muistan, niin aika paljon pohjautui ruuanhankinta omavaraiseen viljelyyn, lisäksi keikkatöitä. Tässä on vähän ongelmana se, että pitäisi myös olla kiinnostunut arjen täyttämisestä viljelyyn liittyvillä töillä, elää vaatimattomasti (esim. ulkohuussi, vaatimaton mökki maalla) ja pysyä nuorena ja terveenä jotta selviää kasvimaan hoitamisesta. Entäs sitten kun ei pysty enää noihin töihin ja vanhuksena tulee sairauksia ja eläke on jäänyt kovin pieneksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän siihen 20v - 30v vuoden aikana ehtii jo moneen kertaan kyllästyä, mutta onneksi tajusin asian jo hyvin varhain suomalaista työelämää nähtyäni ja aloin säästää ja sijoittaa noin 20v sitten. Se tarkoittaa tänä päivänä sitä että voin jäädä halutessani pois työelämässä sätkynukkena pomppimisesta viimeistään 55 v iässä ja saattaa hyvin olla että jäänkin. Tekemisen puute ei ole itselleni ongelma, jotkut enemmän kaipaavat sitä ohjattua tekemistä mutta itselläni on järkevää tekemistä muutenkin joten siitä ei tarvitse olla huolissaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei jeesus mikä luusereiden kokoontuminen. burnout, psykoosi, en jaksa, ei huvita.....
Toivon lapsesi kuolemaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9v pitäisi rumbaa vielä jaksaa. Silloin nuorimmainen toivottovasti saa lakin päähän ja lähtee maailmalle. Sitten myyn kaiken pois ja lähden palmun alle. Maksa pettää ennenkuin rahat loppuu.
Mutta joo samat fiilikset, ei jaksais tätä enää päivääkään ja laittaisin saman tien hanskat naulaan ellei olisi kolmea alaikäistä lasta.
Ihmisiä on liikaa eikä kaikille riitä töitä :(
Syntymä on kuolemantuomio :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei ap! Se mitä kutsut oravanpyöräksi on sinun elämäsi. Ehkä oletkin kyllästynyt itseesi. Tee jotain äläkä vain valita. Ehdit katkeroitua pahan kerran ennen kuin pääset eläkkeelle (jos pääset). Äitinikin valitti vuosikymmenet että työ on paskaa. Laittautui varhaiseläkkeelle 58-vuotiaana ja on nyt ollut eläkkeellä yli 30 vuotta. Valittaa että kun on niin TYLSÄÄ!
Töitä haettu, koulutuksiin haettu. Et osaa lukea? Vai onko sun mielestä työ muka oikeasti kivaa? Taidat olla yksinkertainen lammas.
Vierailija kirjoitti:
9v pitäisi rumbaa vielä jaksaa. Silloin nuorimmainen toivottovasti saa lakin päähän ja lähtee maailmalle. Sitten myyn kaiken pois ja lähden palmun alle. Maksa pettää ennenkuin rahat loppuu.
Mutta joo samat fiilikset, ei jaksais tätä enää päivääkään ja laittaisin saman tien hanskat naulaan ellei olisi kolmea alaikäistä lasta.
No hyvä jos kuitenkin on niin paljon rahaa että sillä te neljä elätte lopun elämänne ilman töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
9v pitäisi rumbaa vielä jaksaa. Silloin nuorimmainen toivottovasti saa lakin päähän ja lähtee maailmalle. Sitten myyn kaiken pois ja lähden palmun alle. Maksa pettää ennenkuin rahat loppuu.
Mutta joo samat fiilikset, ei jaksais tätä enää päivääkään ja laittaisin saman tien hanskat naulaan ellei olisi kolmea alaikäistä lasta.
No hyvä jos kuitenkin on niin paljon rahaa että sillä te neljä elätte lopun elämänne ilman töitä.
Ei ole niin paljoa. Minä elän lopun elämääni ilman töitä.
Muksuille on säästetty jokaiselle rahastoihin ja potti tulee olemaan täysi-ikäistyessä 30-40k€ per nenä. Sen lisäksi turha odottaa muuta kuin hyviä neuvoja.
Kuulostaa julmalta, mutta se on 30-40k€ enemmän kuin mitä itse sain.
Vierailija kirjoitti:
Lopetin fiksusti työelämässä koska en halunnut enempää burnouttia. mutta nyt koen burnouttia kun pitää näytellä työkykyistä työnhakijaa työnhakuoravanpyörässä. Tämä tilanne on toki helpompi mutta silti: hmmmph….
Tomppeli! Jos lopetat, niin sitten lopetat oikeasti etkä pelleile ja näyttele milloin mitäkin, luuseri. Ryhtiä peliin!
Lienen etuoikeutettu, koska yli 40-vuotisella uralla samassa puljussa, työ on ollut sen verran mielenkiintoista että oikeastaan koskaan ei ole veetuttanut lähteä aamulla duuniin. Myös esihenkilöt ovat olleet erinomaisen mukavia. Ikävää on ollut vain valtion kapea leipä. Nyt kun eläke häämöttää muutaman kukkauden päässä, niin ihan mukavalta tuntuu lähteä vielä tekemään viimeinen rykäys ja petaamaan homma seuraajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kuunnella Kaarina Davisin irti oravanpyörästä. Tosi hyvä kirja.
Olen kuunnellut tämän äänikirjana, oli ihan viihdyttävä. Mitä muistan, niin aika paljon pohjautui ruuanhankinta omavaraiseen viljelyyn, lisäksi keikkatöitä. Tässä on vähän ongelmana se, että pitäisi myös olla kiinnostunut arjen täyttämisestä viljelyyn liittyvillä töillä, elää vaatimattomasti (esim. ulkohuussi, vaatimaton mökki maalla) ja pysyä nuorena ja terveenä jotta selviää kasvimaan hoitamisesta. Entäs sitten kun ei pysty enää noihin töihin ja vanhuksena tulee sairauksia ja eläke on jäänyt kovin pieneksi?
Hyvin usein näissä tarinoissa korostuu tämä vaatimattomasti eläminen ja ruuan kasvatus, mutta onko tälle oikeasti muita vaihtoehtoja? Entä jos haluaa vaikka matkustella ja asua kaupungissa eikä eristäytyä mummonmökkiin kituuttamaan pienellä budjetilla?
Hyppää sinäkin pois oravanpyörästä ja lähde istuttelemaan taimia metsänhoitajana kuten se yksi entinen finanssialan johtaja.