Lue keskustelun säännöt.
IS: Yrittäjä hämmästyi, "työttömiä ei saa töihin". Mä en hämmästy , kato, meillä edut niin hyvät ettei kukaan viitti
14.07.2026 |
Me mieluusti loikoillaan pitkään kun on jo totuttu ja vietellään kivaa eloa.. Mäkin 2,5 vuotta.
Fyrkkaa tulee ihan kivasti valtiolta ilman hikistä duunia ja pomojen komentelua.
Kesällä on kiva loikoilla myös rannoilla. Viime talvella käsin monta kertaa Espanjassa ja nostelin tukia.
Kommentit (333)
Tuntemani siivoojat ovat tyhmiä. 0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on kuitenkin ilmeisesti saanut hakemuksia suomalaisiltakin, koska puhuu vain ammattikokkien hakemusten puutteesta. Tässä ilmoituksensa:
https://fryysarinranta.fi/kesatyopaikat-2026-tule-osaksi-fryysarinranna…
Olipa aneemisen copypastetettu ilmoitus mikä löytyy suurin piirtein sama kaikilta. Aina ollaan osa jotain iloista tiimiä, alkaa jo vtuttamaan.
Hehkutetaan iloista tiimiä ja dynaamisuutta ja ihanaa veden liplatusta mutta itse työstä kerrotaan vain että "kesä" ja "kokki".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä perseily loppuu saman tien kun tuet muutetaan vastikkeellisiksi ja asumistukijärjestelmä ajetaan alas. Työ alkaa taatusti kiinnostamaan siinä vaiheessa kun vaihtoehtona ei enää olekaan ulkomailla matkustelu tai dokaaminen ja syrjäytyminen omassa privaattikämpässä, vaan risusavotta, vanhusten perseiden peseminen ja yhteisöasuminen muuttotappiopaikkakunnalla vanhassa koulussa tai käytöstä poistetussa terveyskeskuksessa muiden seassa kerrossängyssä nukkuen.
Tulitkohan mahdollisesti ajatelleeksi, että jos tuet muuttuisivat vastikkeellisiksi eli pitäisi niitä sinun mainitsemiasi risusavottoja ym. tehdä tuen saamiseksi, niin kukaan yrittäjä ei palkkaisi yhtään ketään, koska kohtahan niitä työntekijöitä saa ilmaiseksi, Kela maksaa niille perustuen, pitäähän sen niille riittää, kun eivät ole älynneet rahastosijoittaa! Mokomat köyhät.
Jep, tai jos ovat rahastosijoittaneet, niin se tuotto leikataan tuesta. Mutta jos tuottoa ei ole niin paljon, että pelkästään sillä eläisi, vaan tarvitsee lisäksi vähän tukeakin, niin risusavottaan vaan!
Jos joku yrittäjä ei saa näinä aikoina työttömiä töihin, voi olla peiliin katsomisen paikka.
Voisi myös kysyä itseltään, että miksi ei itse mene töihin, jos yrittäminen ei onnistu siksi, että ei onnistu palkkaamaan ketään.
Työpaikka Porvoossa, mutta hakemuksessa ei edellytetä ruotsinkielen taitoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni Prisman myyjä asuu vuokralla ja saa asumistukea.
Tämä on aivan meidän systeemin sallima omituisuus. Työnantajan sallitaan maksaa liian pientä palkkaa, jolla ei tule toimeen ja vuokranantajalle annetaan Kelasta raja, jonka mukaan saa periä vuokraa, yhteiskunta maksaa erotuksen. Työnantaja ja vuokranantaja kiittävät. Asumistuki on aivan suora tuki työntekijän kautta työnantajalle ja vuokranantajalle.
Työntekijä hyötyisi paljon enemmän, jos saisi riittävän suuruista palkkaa, jolla maksaisi itse vuokransa. Se vaikuttaa myös eläkkeeseen: palkasta kertyy eläke, mutta asumistuesta ei eläkettä kerry.
Tämä systeemi on aivan mätä ja sairas, ja pitäisi purkaa pikimmiten. Palkat ylös oikealle tasolle ja tuet pois!
Kulta pieni, ei kaikista töistä voi maksaa 3000 kuussa tai mitä sinä sitten suojatyössäsi vasemmistokaverien keskuudessa sitten minimipalkkana pidätkin.
Oletus onkin, että sitten tehdään useampaa työtä, kuten muualla maailmassa on aika tavallista.
Suomessa vaan ei ole tarjolla töitä, just teidän vasemmiston hyvin harhaisen maailmankuvan johdosta kun te politikoitte sekä firmoja ulos maasta että koitatte jumittaa kansaa sosiaaliturvan varaan.
Toivottavasti ihmiset äänestää jaloillaan ja tätä paikkaa ei ole kohta, loppuupahan yrittäjälläkin murheet halpatyövoimasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukulaiseni otti eräästä kuljetusliikkeestä lopputilin oltuaan siellä useamman vuoden. Kun hän lähti, toinenkin työntekijä lähti heti perään. Näiden jälkeen yrittäjä palkkasi kaksi uutta työntekijää. Toinen lähti ensimmäisen päivän jälkeen, toinen otti loparit neljän työpäivän jälkeen.
Hyvää työvoimaa on vaikea saada, yrittäjässähän ei vikaa ole 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni Prisman myyjä asuu vuokralla ja saa asumistukea.
Tämä on aivan meidän systeemin sallima omituisuus. Työnantajan sallitaan maksaa liian pientä palkkaa, jolla ei tule toimeen ja vuokranantajalle annetaan Kelasta raja, jonka mukaan saa periä vuokraa, yhteiskunta maksaa erotuksen. Työnantaja ja vuokranantaja kiittävät. Asumistuki on aivan suora tuki työntekijän kautta työnantajalle ja vuokranantajalle.
Työntekijä hyötyisi paljon enemmän, jos saisi riittävän suuruista palkkaa, jolla maksaisi itse vuokransa. Se vaikuttaa myös eläkkeeseen: palkasta kertyy eläke, mutta asumistuesta ei eläkettä kerry.
Tämä systeemi on aivan mätä ja sairas, ja pitäisi purkaa pikimmiten. Palkat ylös oikealle tasolle ja tuet pois!
Niinpä, tällaisen monimutkaisen systeemin ylläpito syö resursseja, siksi meillä on kalliimpi julkinen sektori kuin verrokkimaissa.
Yksinkertainen on kaunista.
Työstä pitää saada palkka, jolla elättää itsensä ja perheensä, jos ei yritys pysty sellaista maksamaan, ei se yritys ole yhteiskunnan kannalta taloudellisesti hyödyllinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa-aikaisen työntekijä joutuu edelleen hakemaan 4 työpaikkaa kuukaudessa. Eli teet raskasta työtä, joudut edelleen pyöritellyksi yksi pas****a työkkärin toimesta.
Toivottavasti yrittäjä hakee jatkossa useiden osa-aikaisen sijaan muutamaa koko aikaista työntekijää.
Neljän työpaikan hakeminen vie aikaa kokonaista puoli tuntia kuukaudesta. 15 minuuttiakin riittää jos et ole täysin torvi ja tumpelo. Ja sen voi tehdä kalsareissa kotona. Kyllä on vaikeaa ja kamalaa, voi elämän kevät.
Ehkä sitten olen torvi ja tumpelo, mutta minulla ainakin menee enemmän kuin 15 minuuttia pelkästään jo siihen, että edes löydän 4 sopivaa työpaikkaa, joita voin hakea. Etsimiseen menee yleensä noin pari tuntia viikossa, eli 8 tuntia kuukaudessa. Itse hakemusten tekemiseen menee yleensä vain noin puoli tuntia per hakemus, ellei pyydetä videoa. Kirjoitan hakemustekstin ja räätälöin CV:n tehtäväkohtaisesti. Videon tekemiseen kuluu lisäksi pari tuntia, jos sellainen pyydetään, koska ensin täytyy suunnitella, mitä siinä videolla aikoo lyhyessä ajassa sanoa, ja sitten vielä valmistella tausta, meikit ja valaistus. Omasta mielestäni olen jopa aika nopea ja hyödynnän tekoälyäkin.
Minä olen varannut työnhakuun yhden päivän viikossa. Ei mene välttämättä koko päivää, vaihtelee 4-8 tuntia viikossa. Pari tuntia menee tosiaan jo siihen, että löytää sen työpaikan, jota aikoo hakea. Mutta joudun tekemään sen joka viikko, koska ei niitä kyllä koskaan neljää löydy kerralla. Hyvä jos se yksi löytyy.
Tekoäly luki ilmoituksen ja jutun lehdestä. Sen tulkinta asiasta:
1. Jos hakijoita ei ole, markkina lähettää signaalin
Työmarkkinoilla pätee sama peruslogiikka kuin muillakin markkinoilla: jos työpaikka ei houkuttele hakijoita, työnantajan pitäisi pohtia, onko tarjottu kokonaisuus kilpailukykyinen.
Se voi tarkoittaa esimerkiksi:
-liian matalaa palkkaa,
-epävarmoja työtunteja,
-vaativaa työnkuvaa suhteessa korvaukseen,
-hankalaa sijaintia,
-tai sitä, ettei ilmoitus kerro mitään syytä valita juuri tämä työpaikka.
Työpaikkailmoituksessa esimerkiksi palkka ilmoitetaan vain muodossa “TES tai sopimuksen mukaan”, mikä ei erotu kilpailijoista.
2. Suomessa ei ole yleistä työhaluttomuutta
Tämä on ehkä tärkein havainto.
Samaan aikaan kun osa yrittäjistä kertoo hakijapulasta, monet suuret työnantajat kertovat ennätysmääristä hakemuksia kesätöihin. Esimerkiksi vähittäiskauppa ja pikaruokaketjut ovat raportoineet hakemusmäärien kasvaneen voimakkaasti.
Jos ihmiset hakevat satoihin muihin kesätyöpaikkoihin mutta eivät tiettyyn ravintolaan, ongelma ei todennäköisesti ole se, etteivät ihmiset halua tehdä töitä.
3. Ravintola-ala kantaa vanhaa mainetta
Ravintola-alalla on pitkään ollut maine:
-kiireestä,
-ilta- ja viikonlopputöistä,
-fyysisestä kuormituksesta,
-suhteellisen matalasta palkkatasosta.
Vaikka kaikki työpaikat eivät ole tällaisia, ala joutuu kantamaan tätä mainetta, jolloin työnhakijat vertailevat sitä muihin vaihtoehtoihin.
4. Työnhakijat ovat muuttuneet rationaalisemmiksi
Korona, inflaatio ja työmarkkinoiden epävarmuus ovat muuttaneet käyttäytymistä.
Nykyään moni laskee esimerkiksi:
paljonko työmatka maksaa,
kuinka monta tuntia oikeasti saa,
jääkö palkasta mitään käteen.
Jos osa-aikainen kesätyö vaatii pitkän automatkan tai kalliin julkisen liikenteen, nettohyöty voi jäädä hyvin pieneksi.
5. Työnantajien odotukset ovat nousseet
Monissa ilmoituksissa haetaan henkilöä, joka on samanaikaisesti:
-asiakaspalvelija,
-myyjä,
-tarjoilija,
-kassatyöntekijä,
-siivooja,
-ongelmanratkaisija,
-joustava,
-stressinsietokykyinen,
-iloinen.
Mutta palkka ei juuri poikkea alan minimistä.
Tätä kutsutaan joskus “purple squirrel” -ilmiöksi: etsitään poikkeuksellisen hyvää työntekijää tavallisella palkalla.
6. Suomessa työpaikkoja on myös vähän
Tilastojen mukaan avoimia työpaikkoja on selvästi vähemmän kuin muutama vuosi sitten, samalla kun työttömyys on noussut.
Siksi väite, että “ihmiset eivät hae töitä”, on vaikea sovittaa yhteen sen kanssa, että moniin työpaikkoihin tulee kymmeniä tai jopa satoja hakemuksia.
Yhteenveto
Yrittäjän kokemus voi olla täysin aito: juuri hänen työpaikkaansa ei ehkä tule hakijoita.
Mutta siitä ei voi päätellä, etteivät suomalaiset haluaisi tehdä töitä. Todennäköisempi selitys on, että työnhakijat vertailevat vaihtoehtoja aiempaa tarkemmin. Jos työ on raskasta, määräaikaista, ilta- ja viikonloppupainotteista, palkka on tavanomainen eikä ilmoitus tuo esiin erityisiä etuja, moni valitsee toisen työn tai jättää hakematta kokonaan.
Taloustieteellisesti tämä on markkinamekanismi: jos työn tarjonta ei kohtaa työn kysyntää, syy voi olla työn ehdoissa, sijainnissa, palkkauksessa tai työnantajan vetovoimassa – ei automaattisesti työnhakijoiden asenteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni Prisman myyjä asuu vuokralla ja saa asumistukea.
Tämä on aivan meidän systeemin sallima omituisuus. Työnantajan sallitaan maksaa liian pientä palkkaa, jolla ei tule toimeen ja vuokranantajalle annetaan Kelasta raja, jonka mukaan saa periä vuokraa, yhteiskunta maksaa erotuksen. Työnantaja ja vuokranantaja kiittävät. Asumistuki on aivan suora tuki työntekijän kautta työnantajalle ja vuokranantajalle.
Työntekijä hyötyisi paljon enemmän, jos saisi riittävän suuruista palkkaa, jolla maksaisi itse vuokransa. Se vaikuttaa myös eläkkeeseen: palkasta kertyy eläke, mutta asumistuesta ei eläkettä kerry.
Tämä systeemi on aivan mätä ja sairas, ja pitäisi purkaa pikimmiten. Palkat ylös oikealle tasolle ja tuet pois!
Ei se ongelma ole niinkään palkassa, vaan tarjottujen työtuntien vähyydessä. Jos esim. kaupanalalla osa-aikaisille tarjotaan 15-20 viikkotuntia töitä, niin ei siinä ole minkäänlaisia elämisen edellytyksiä silloin.
Vierailija kirjoitti:
Sukulaiseni otti eräästä kuljetusliikkeestä lopputilin oltuaan siellä useamman vuoden. Kun hän lähti, toinenkin työntekijä lähti heti perään. Näiden jälkeen yrittäjä palkkasi kaksi uutta työntekijää. Toinen lähti ensimmäisen päivän jälkeen, toinen otti loparit neljän työpäivän jälkeen.
Hyvää työvoimaa on vaikea saada, yrittäjässähän ei vikaa ole 🤣
Huonoa johtamista. Johtaminen on sitä, että saa ihmiset tekemään työtä yhteisen päämäärän eteen. Tässä se on epäonnistunut.
Joku sanoo, että hyvää työvoimaa on vaikea saada. Pitäisi sanoa, että hänen on vaikea saada hyvää työvoimaa ja katsoa peiliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Citymarket haki vakituista työntekijää. Työtä 15 h viikossa. Miten sillä asumiskulut, auto vuorotöihin jne maksetaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni Prisman myyjä asuu vuokralla ja saa asumistukea.
Tämä on aivan meidän systeemin sallima omituisuus. Työnantajan sallitaan maksaa liian pientä palkkaa, jolla ei tule toimeen ja vuokranantajalle annetaan Kelasta raja, jonka mukaan saa periä vuokraa, yhteiskunta maksaa erotuksen. Työnantaja ja vuokranantaja kiittävät. Asumistuki on aivan suora tuki työntekijän kautta työnantajalle ja vuokranantajalle.
Työntekijä hyötyisi paljon enemmän, jos saisi riittävän suuruista palkkaa, jolla maksaisi itse vuokransa. Se vaikuttaa myös eläkkeeseen: palkasta kertyy eläke, mutta asumistuesta ei eläkettä kerry.
Tämä systeemi on aivan mätä ja sairas, ja pitäisi purkaa pikimmiten. Palkat ylös oikealle tasolle ja tuet pois!
Niinpä, tällaisen monimutkaisen systeemin ylläpito syö resursseja, siksi meillä on kalliimpi julkinen sektori kuin verrokkimaissa.
Yksinkertainen on kaunista.
Työstä pitää saada palkka, jolla elättää itsensä ja perheensä, jos ei yritys pysty sellaista maksamaan, ei se yritys ole yhteiskunnan kannalta taloudellisesti hyödyllinen.
Monikin yritys pystyisi kyllä, mutta kun ei tarvitse, niin onhan se järkevää hyödyntää noita tukia. Sillä tavalla jää enemmän voittoa.
Ja onhan se vuokranantajallekin hyvä, kun vuokralainen voi ohjata netissä Kelan asumistuen suoraan vuokranantajan tilille.
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly luki ilmoituksen ja jutun lehdestä. Sen tulkinta asiasta:
1. Jos hakijoita ei ole, markkina lähettää signaalin
Työmarkkinoilla pätee sama peruslogiikka kuin muillakin markkinoilla: jos työpaikka ei houkuttele hakijoita, työnantajan pitäisi pohtia, onko tarjottu kokonaisuus kilpailukykyinen.
Se voi tarkoittaa esimerkiksi:-liian matalaa palkkaa,
-epävarmoja työtunteja,
-vaativaa työnkuvaa suhteessa korvaukseen,
-hankalaa sijaintia,
-tai sitä, ettei ilmoitus kerro mitään syytä valita juuri tämä työpaikka.
Työpaikkailmoituksessa esimerkiksi palkka ilmoitetaan vain muodossa “TES tai sopimuksen mukaan”, mikä ei erotu kilpailijoista.
2. Suomessa ei ole yleistä työhaluttomuutta
Tämä on ehkä tärkein havainto.Samaan aikaan kun osa yrittäjistä kertoo hakijapulasta, monet suuret työnantajat kertovat ennätysmääristä hakemuksia kesätöihin. Esimerkiksi vähittäiskauppa ja pikaruokaketjut ovat raportoineet hakemusmäärien kasvaneen voimakkaasti.
Jos ihmiset hakevat satoihin muihin kesätyöpaikkoihin mutta eivät tiettyyn ravintolaan, ongelma ei todennäköisesti ole se, etteivät ihmiset halua tehdä töitä.
3. Ravintola-ala kantaa vanhaa mainettaRavintola-alalla on pitkään ollut maine:
-kiireestä,
-ilta- ja viikonlopputöistä,
-fyysisestä kuormituksesta,
-suhteellisen matalasta palkkatasosta.
Vaikka kaikki työpaikat eivät ole tällaisia, ala joutuu kantamaan tätä mainetta, jolloin työnhakijat vertailevat sitä muihin vaihtoehtoihin.
4. Työnhakijat ovat muuttuneet rationaalisemmiksi
Korona, inflaatio ja työmarkkinoiden epävarmuus ovat muuttaneet käyttäytymistä.Nykyään moni laskee esimerkiksi:
paljonko työmatka maksaa,
kuinka monta tuntia oikeasti saa,
jääkö palkasta mitään käteen.
Jos osa-aikainen kesätyö vaatii pitkän automatkan tai kalliin julkisen liikenteen, nettohyöty voi jäädä hyvin pieneksi.
5. Työnantajien odotukset ovat nousseetMonissa ilmoituksissa haetaan henkilöä, joka on samanaikaisesti:
-asiakaspalvelija,
-myyjä,
-tarjoilija,
-kassatyöntekijä,
-siivooja,
-ongelmanratkaisija,
-joustava,
-stressinsietokykyinen,
-iloinen.
Mutta palkka ei juuri poikkea alan minimistä.
Tätä kutsutaan joskus “purple squirrel” -ilmiöksi: etsitään poikkeuksellisen hyvää työntekijää tavallisella palkalla.
6. Suomessa työpaikkoja on myös vähän
Tilastojen mukaan avoimia työpaikkoja on selvästi vähemmän kuin muutama vuosi sitten, samalla kun työttömyys on noussut.Siksi väite, että “ihmiset eivät hae töitä”, on vaikea sovittaa yhteen sen kanssa, että moniin työpaikkoihin tulee kymmeniä tai jopa satoja hakemuksia.
Yhteenveto
Yrittäjän kokemus voi olla täysin aito: juuri hänen työpaikkaansa ei ehkä tule hakijoita.Mutta siitä ei voi päätellä, etteivät suomalaiset haluaisi tehdä töitä. Todennäköisempi selitys on, että työnhakijat vertailevat vaihtoehtoja aiempaa tarkemmin. Jos työ on raskasta, määräaikaista, ilta- ja viikonloppupainotteista, palkka on tavanomainen eikä ilmoitus tuo esiin erityisiä etuja, moni valitsee toisen työn tai jättää hakematta kokonaan.
Taloustieteellisesti tämä on markkinamekanismi: jos työn tarjonta ei kohtaa työn kysyntää, syy voi olla työn ehdoissa, sijainnissa, palkkauksessa tai työnantajan vetovoimassa – ei automaattisesti työnhakijoiden asenteissa.
kun yksi sormi osoittaa työtöntä/työnhakijaa, kolme sormea osoittaa itseä.
Onko tuo juttu siis tehty vain ravintolan mainostamiseksi, kun ainakaan firman sivuilta ei löydy mitään vinkkiäkään että noilla olisi paikkoja auki. Tuo kesätyöilmoituskin on suljettu jo helmikuussa, ja kuten sanottua, ammattikokit tuskin lähettelee hakemuksia muutenkaan nuorten kesätyöilmoituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni Prisman myyjä asuu vuokralla ja saa asumistukea.
Tämä on aivan meidän systeemin sallima omituisuus. Työnantajan sallitaan maksaa liian pientä palkkaa, jolla ei tule toimeen ja vuokranantajalle annetaan Kelasta raja, jonka mukaan saa periä vuokraa, yhteiskunta maksaa erotuksen. Työnantaja ja vuokranantaja kiittävät. Asumistuki on aivan suora tuki työntekijän kautta työnantajalle ja vuokranantajalle.
Työntekijä hyötyisi paljon enemmän, jos saisi riittävän suuruista palkkaa, jolla maksaisi itse vuokransa. Se vaikuttaa myös eläkkeeseen: palkasta kertyy eläke, mutta asumistuesta ei eläkettä kerry.
Tämä systeemi on aivan mätä ja sairas, ja pitäisi purkaa pikimmiten. Palkat ylös oikealle tasolle ja tuet pois!
Niinpä, tällaisen monimutkaisen systeemin ylläpito syö resursseja, siksi meillä on kalliimpi julkinen sektori kuin verrokkimaissa.
Yksinkertainen on kaunista.
Työstä pitää saada palkka, jolla elättää itsensä ja perheensä, jos ei yritys pysty sellaista maksamaan, ei se yritys ole yhteiskunnan kannalta taloudellisesti hyödyllinen.
Monikin yritys pystyisi kyllä, mutta kun ei tarvitse, niin onhan se järkevää hyödyntää noita tukia. Sillä tavalla jää enemmän voittoa.
Ja onhan se vuokranantajallekin hyvä, kun vuokralainen voi ohjata netissä Kelan asumistuen suoraan vuokranantajan tilille.
Vanhuuseläkkeellä on miljoona neljäsataatuhatta.
Perintöasuntoja ei saa myytyä. Moni valtion suojatyöpaikassa oleva herää vasta tuossa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
tämä vedätys ei vanhene. Hyvin uppoaa persuun kuin persuun.
Mitä me palkalla kun korvauksilla vois kaikki tehdä töitä? Toimihan se Neuvostoliitossakin.
Orpon 100.000 työtöntä varmistaa sosialismin pysyvyyden tässä maassa.
Tämä on aivan meidän systeemin sallima omituisuus. Työnantajan sallitaan maksaa liian pientä palkkaa, jolla ei tule toimeen ja vuokranantajalle annetaan Kelasta raja, jonka mukaan saa periä vuokraa, yhteiskunta maksaa erotuksen. Työnantaja ja vuokranantaja kiittävät. Asumistuki on aivan suora tuki työntekijän kautta työnantajalle ja vuokranantajalle.
Työntekijä hyötyisi paljon enemmän, jos saisi riittävän suuruista palkkaa, jolla maksaisi itse vuokransa. Se vaikuttaa myös eläkkeeseen: palkasta kertyy eläke, mutta asumistuesta ei eläkettä kerry.
Tämä systeemi on aivan mätä ja sairas, ja pitäisi purkaa pikimmiten. Palkat ylös oikealle tasolle ja tuet pois!