Lestadiolaiset, kertokaa miksi muut uskovat eivät ole mielestänne uskovia?
Tämä on teologinen ketju. Muut päänaukojat menkööt pois. Perustin uuden ketjun, koska pelkään että tuo yks uhkailuja sisältävä ketju ei säily kauaa.
Mutta jutellaas ystävällisesti, mutta rakentavasti. Ja mode koittakoon tajuta, että teologiset, karultakin kuulistavat linjanvedot eivät ole henkilöihin menevää ivaa. Me saatamme olla hyvissä väleissä keskenämme, vaikka veikkaisimme toistemme menevän kuumalle puolelle.
Eli kysymykseni kuuluu:
-miksi ette pidä muiden seurakuntien uudestisyntyneitä kristittyjä pelastuksen tiellä olevina? Ja älkää pliis sanoko että Jumala vain tuomitsee. Kyllä te käytännössä erottelette.
-mitkä teologiset jutut puuttuu muilta, jotka teidän mielestänne on teillä, eli olennaiset ja erottavat pelastuskysymykset?
Ja ymmärrän että jotkut teistä ajattelee vapaammin kuin muut, mutta nyt puhutaan herätysliikkeenne ydinteologiasta.
Ystävällisin mutta vakavin terveisin,
-Yhteiskristillinen
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta parannus menee Raamatussa (UT) aina näin:
-Jumala lähettää uskovaisen.
-Julistaja puhuu (evankeliumi).
-Ihminen kuulee ja uskoo.
-Jumala vaikuttaa pelastuksen ja antaa Pyhän Hengen.
Sitten kun parannus on tehty ja ihmisellä on jo PH, evankeliumi on uskoa vahvistavaa ”jalkojen pesemistä”, ei sinänsä pakollista, mutta todella tarpeellista.
Jumala ei aina lähetä uskovaista just siihen paikalle. Tässä on kaikista isoimpia lestadiolaisten ja muiden eroavaisuuksia.
Olen kuullut lukuisat kerrat jonkun uskoontulosta hädän hetkellä, yksin rukoillessa.
Esim.sodassa, sairaalassa, hotellihuoneessa, vankilassa. Ihminen katunut syntejään, kokenut voimakasta armoa, kokenut kohdanneensa Jumalan ja tulleensa uskoon.
Kysymys teille, lestadiolaiset: onko ne olleet vääriä kokemuksia ja vääriä pelastumisia? Eikä riitä vastaus "Jumala tuomitsee, en minä." ;)
-Yhteiskristillinen
Vastaus: tuollaisia ei löydy UT:sta, siksi en pysty uskomaan tuollaiseen.
Et usko Tooraan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
”Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224eEn ainakaan itse näe, miten lainaamasi perusteella johonkin tiettyyn konkreettiseen sosiaaliseen ryhmään kuuluva voisi perustellusti pitää toisia uskonnottomana tai vääräuskoisena. Vaikka hyväksyttäisiin, että on olemassa vain yksi oikeaoppinen seurakunta, niin tämä ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen. Martin Luther vaikutti uskovansa kuuluvan oikeaoppisiin, mutta hän ei ainakaan tuossa lainaamassasi osiossa anna oikean opin kattavaa sisältöä ja tulkintaa.
Myöskään noissa jälkimmäisissä osioissa ei selvennetä oikeaoppisen uskon sisältöä, sillä on esimerkiksi varsin oletettavaa, että ihmiset voivat olla eri mieltä siitä, mitä on "puhdas evankeliumin mukainen oppi ja Kristuksen sakramenttien hoito". Eli henkilöt, joilla on eri käsitys siitä, mitä "puhdas evankeliumin mukainen oppi" on, voivat olla samaa mieltä siitä, että vain toinen heistä on objektiivisesti oikeaoppinen. Koska he eivät kuitenkaan voi tietää ainakaan yllä mainitun valossa tietää, kumpi heistä on objektiivisesti oikeaoppinen, ei heillä vaikuta olevan mitään pätevää perustetta pitää toista harhaoppisena.
”ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen”
Tässä kohtaa astutaan sen uskon alueelle. Minä USKON että tämä joukko on oikeassa uskossa. En myöskään ole löytänyt ristiriitoja Raamatun opetuksen ksnssa. -vlJohn 1:1.
Siinä sulle ristiriita
Avaa vähän ajatustasi.
Lestadiolaiset ei usko Jeesuksen kaikkivoipaisuuteen. John 1:1 Jeesus selvästi sanoo olevansa Jumala.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
”Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224eEn ainakaan itse näe, miten lainaamasi perusteella johonkin tiettyyn konkreettiseen sosiaaliseen ryhmään kuuluva voisi perustellusti pitää toisia uskonnottomana tai vääräuskoisena. Vaikka hyväksyttäisiin, että on olemassa vain yksi oikeaoppinen seurakunta, niin tämä ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen. Martin Luther vaikutti uskovansa kuuluvan oikeaoppisiin, mutta hän ei ainakaan tuossa lainaamassasi osiossa anna oikean opin kattavaa sisältöä ja tulkintaa.
Myöskään noissa jälkimmäisissä osioissa ei selvennetä oikeaoppisen uskon sisältöä, sillä on esimerkiksi varsin oletettavaa, että ihmiset voivat olla eri mieltä siitä, mitä on "puhdas evankeliumin mukainen oppi ja Kristuksen sakramenttien hoito". Eli henkilöt, joilla on eri käsitys siitä, mitä "puhdas evankeliumin mukainen oppi" on, voivat olla samaa mieltä siitä, että vain toinen heistä on objektiivisesti oikeaoppinen. Koska he eivät kuitenkaan voi tietää ainakaan yllä mainitun valossa tietää, kumpi heistä on objektiivisesti oikeaoppinen, ei heillä vaikuta olevan mitään pätevää perustetta pitää toista harhaoppisena.
”ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen”
Tässä kohtaa astutaan sen uskon alueelle. Minä USKON että tämä joukko on oikeassa uskossa. En myöskään ole löytänyt ristiriitoja Raamatun opetuksen ksnssa. -vl
Jatkan tähän:
Elävän uskon tuntomerkkejä:
Usko Jeesukseen Kristukseen syntien anteeksiantajana
– Uskovainen turvautuu Kristuksen armoon, ei omaan vanhurskauteensa.
“Sillä me päätämme, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta…” (Room. 3:28)
Elämä sanan ja sakramenttien yhteydessä
– Uskovainen elää evankeliumin kuulossa ja vastaanottaa kasteen ja ehtoollista.
“He pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa.” (Ap.t. 2:42)
Pyhän Hengen läsnäolo ja uskon vaikuttamat hedelmät
– Usko näkyy hengellisenä kasvuna ja Hengen hedelminä (Gal. 5:22).
“Ilman Henkeä ei kukaan voi sanoa: ‘Jeesus on Herra.’” (1. Kor. 12:3)
Keskinäinen rakkaus ja yhteys toisiin kristittyihin
– Uskovainen elää yhteisessä rakkaudessa ja palvelee toisia.
“Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, koska rakastamme veljiä.” (1. Joh. 3:14)
Parannuksen tekeminen ja halu elää Jumalan tahdon mukaan
– Elävä usko johtaa synnin tunnustamiseen ja haluun kilvoitella.
“Tuottakaa siis parannuksen mukaisia hedelmiä.” (Matt. 3:8)
Toivo ja luottamus Jumalan lupauksiin myös koetuksessa
– Elävä usko ei tarkoita helppoa kilvoitusta, vaan Jumalaan turvaavaa sydäntä.
“Uskon kautta… he pysyivät lujina, vaikka eivät saaneet lupauksia heti nähdä.” (Hepr. 11:13)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
”Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224eEn ainakaan itse näe, miten lainaamasi perusteella johonkin tiettyyn konkreettiseen sosiaaliseen ryhmään kuuluva voisi perustellusti pitää toisia uskonnottomana tai vääräuskoisena. Vaikka hyväksyttäisiin, että on olemassa vain yksi oikeaoppinen seurakunta, niin tämä ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen. Martin Luther vaikutti uskovansa kuuluvan oikeaoppisiin, mutta hän ei ainakaan tuossa lainaamassasi osiossa anna oikean opin kattavaa sisältöä ja tulkintaa.
Myöskään noissa jälkimmäisissä osioissa ei selvennetä oikeaoppisen uskon sisältöä, sillä on esimerkiksi varsin oletettavaa, että ihmiset voivat olla eri mieltä siitä, mitä on "puhdas evankeliumin mukainen oppi ja Kristuksen sakramenttien hoito". Eli henkilöt, joilla on eri käsitys siitä, mitä "puhdas evankeliumin mukainen oppi" on, voivat olla samaa mieltä siitä, että vain toinen heistä on objektiivisesti oikeaoppinen. Koska he eivät kuitenkaan voi tietää ainakaan yllä mainitun valossa tietää, kumpi heistä on objektiivisesti oikeaoppinen, ei heillä vaikuta olevan mitään pätevää perustetta pitää toista harhaoppisena.
”ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen”
Tässä kohtaa astutaan sen uskon alueelle. Minä USKON että tämä joukko on oikeassa uskossa. En myöskään ole löytänyt ristiriitoja Raamatun opetuksen ksnssa. -vlJohn 1:1.
Siinä sulle ristiriita
Avaa vähän ajatustasi.
Lestadiolaiset ei usko Jeesuksen kaikkivoipaisuuteen. John 1:1 Jeesus selvästi sanoo olevansa Jumala.
En ymmärrä mitä tarkoitat. Uskomme toki kolmiyhteiseen Jumalaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
”Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224eNiiin...mä taasen uskon että tietyt painotukset, siis painotukset (ei opilliset eroavaisuudet kuten jehovilla+mormoneilla) ei estä useita seurakuntia olemasta Jeesuksen ruumis. Eli vois olla luterilaisen elävät suuntaukset (lestatkin) ja vapaat suunnat yhdessä.
Mun mielestä teidän jotkut jutut joita itse ehkä pidätte vedenjakajina, on vain painotuksia.
Painotus=se sananpaikka ja oppi löytyy Raamatusta, mutta joku uskonsuunta antaa sille isomman painoarvon kuin muut. Tai tekee yhden jakeen ympärille kokonaisen teologisen rakennelman ja doktriinin.
Eli kyllä tavisuskovatkin julistavat syntejä anteeksi muille, mutta ei "jatkuvalla syötöllä". ;)
Jos taasen jotain oppia ei löydy Raamatusta, on se hylättävä.
Mutta esim.huiviasia on asia, joka on lajia "suositus".
-Yhteiskristillinen
Minun mielestä Raamattu viestii selkeästi Jumalan seurakunnan olevan vain yksi, jäsenet ovat siinä yhdenkaltaisessa uskossa ja kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Siksi en voi uskoa, että pelastus löytyisi monesta eri tavalla uskovasta joukosta.
”KRISTUKSEN SEURAKUNTA on Pyhän Hengen kokoama uskovien yhteisö maan päällä. Siinä uskovat ovat elävässä yhteydessä Kristukseen ja toinen toisiinsa. Seurakunta ei ole ensisijaisesti ulkonainen yhteisö, vaan sen jäseniä yhdistää toisiinsa henkilökohtainen sydämen usko. Ulkonainen yhteys syntyy siitä, että seurakunnan jäsenet kilvoittelevat samankaltaisessa uskossa.”
"Seurakunta ei ole ensisijaisesti ulkonainen yhteisö, vaan sen jäseniä yhdistää toisiinsa henkilökohtainen sydämen usko."
Tämä on mielenkiintoinen lause. Tämän voi mielestäni ymmärtää kahdella tavalla. Toinen on se, että pelkkä vl-yhteisöön kuuluminen ei tarkoita Kristuksen seurakuntaan kuulumista ellei henkilökohtaisesti usko. Toinen on se, että Kristuksen seurakuntaan kuuluvia voi olla eri yhteisöissä, koska ulkonainen yhteisö ei ole määrittävä tekijä vaan henkilökohtainen usko on se, joka yhdistää.
Kumpaahan tällä tarkoitetaan vai tarkoitetaanko mahdollisesti molempia? Minun ymmärtääkseni kun vanhoillislestadiolaisista löytyy sekä heitä, jotka uskovat vain heidän yhteisönsä kautta voivan pelastua, että heitä, jotka uskovat myös muiden yhteisöjen uskovien pelastuvan.
Sillä tarkoitetaan molempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
”Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224eEn ainakaan itse näe, miten lainaamasi perusteella johonkin tiettyyn konkreettiseen sosiaaliseen ryhmään kuuluva voisi perustellusti pitää toisia uskonnottomana tai vääräuskoisena. Vaikka hyväksyttäisiin, että on olemassa vain yksi oikeaoppinen seurakunta, niin tämä ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen. Martin Luther vaikutti uskovansa kuuluvan oikeaoppisiin, mutta hän ei ainakaan tuossa lainaamassasi osiossa anna oikean opin kattavaa sisältöä ja tulkintaa.
Myöskään noissa jälkimmäisissä osioissa ei selvennetä oikeaoppisen uskon sisältöä, sillä on esimerkiksi varsin oletettavaa, että ihmiset voivat olla eri mieltä siitä, mitä on "puhdas evankeliumin mukainen oppi ja Kristuksen sakramenttien hoito". Eli henkilöt, joilla on eri käsitys siitä, mitä "puhdas evankeliumin mukainen oppi" on, voivat olla samaa mieltä siitä, että vain toinen heistä on objektiivisesti oikeaoppinen. Koska he eivät kuitenkaan voi tietää ainakaan yllä mainitun valossa tietää, kumpi heistä on objektiivisesti oikeaoppinen, ei heillä vaikuta olevan mitään pätevää perustetta pitää toista harhaoppisena.
”ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen”
Tässä kohtaa astutaan sen uskon alueelle. Minä USKON että tämä joukko on oikeassa uskossa. En myöskään ole löytänyt ristiriitoja Raamatun opetuksen ksnssa. -vlJohn 1:1.
Siinä sulle ristiriita
Avaa vähän ajatustasi.
Lestadiolaiset ei usko Jeesuksen kaikkivoipaisuuteen. John 1:1 Jeesus selvästi sanoo olevansa Jumala.
En ymmärrä mitä tarkoitat. Uskomme toki kolmiyhteiseen Jumalaan.
Et usko
Syntien anteeksi anto, niin. Syntiä saa siis tehdä kuinka paljon vaan, kunhan uskoo jeesukseen niin kaiken saa anteeksi. Epäilen vahvasti, että ei saa. Siksi en voi uskoa teidän jumalaanne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lestadiolaiset ovat tehneet uskomisesta tiedettä. Jotta osaisi elää tätä elämää oikein, siis pysyä taivastiellä, pitää perehtyä tähän uskomisen tieteeseen. Niin vaikeaa on lestadiolaisten taivastie. Lestadiolaiset ovat taivastieteilijöitä.
Tämän takia kannattaa kääntyä Noahidismiin. Seitsemän helppoa lakia joita seuraamalla pääset taivaaseen.
-Noahide
Ja lehmätkin lentää.
Perusta oma ketju, tuo ei ole kristinuskoa.
-Yhteiskristillinen
Nyt en ymmärrä, miksi käyt tuomitsemaan jonkun muun uskoa ja herjaamaan häntä.
Ei ole aloituksesi hengen mukaista tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku perustella miksi maailmassa ei ole rauhaa jos messias on jo muka tullut?
-noahide
Voisiko joku vastata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
”Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224eNiiin...mä taasen uskon että tietyt painotukset, siis painotukset (ei opilliset eroavaisuudet kuten jehovilla+mormoneilla) ei estä useita seurakuntia olemasta Jeesuksen ruumis. Eli vois olla luterilaisen elävät suuntaukset (lestatkin) ja vapaat suunnat yhdessä.
Mun mielestä teidän jotkut jutut joita itse ehkä pidätte vedenjakajina, on vain painotuksia.
Painotus=se sananpaikka ja oppi löytyy Raamatusta, mutta joku uskonsuunta antaa sille isomman painoarvon kuin muut. Tai tekee yhden jakeen ympärille kokonaisen teologisen rakennelman ja doktriinin.
Eli kyllä tavisuskovatkin julistavat syntejä anteeksi muille, mutta ei "jatkuvalla syötöllä". ;)
Jos taasen jotain oppia ei löydy Raamatusta, on se hylättävä.
Mutta esim.huiviasia on asia, joka on lajia "suositus".
-Yhteiskristillinen
Minun mielestä Raamattu viestii selkeästi Jumalan seurakunnan olevan vain yksi, jäsenet ovat siinä yhdenkaltaisessa uskossa ja kiinteästi yhteydessä toisiinsa. Siksi en voi uskoa, että pelastus löytyisi monesta eri tavalla uskovasta joukosta.
”KRISTUKSEN SEURAKUNTA on Pyhän Hengen kokoama uskovien yhteisö maan päällä. Siinä uskovat ovat elävässä yhteydessä Kristukseen ja toinen toisiinsa. Seurakunta ei ole ensisijaisesti ulkonainen yhteisö, vaan sen jäseniä yhdistää toisiinsa henkilökohtainen sydämen usko. Ulkonainen yhteys syntyy siitä, että seurakunnan jäsenet kilvoittelevat samankaltaisessa uskossa.”
Mutta mitäs jos se yksi porukka on kaikkien maailman uudestisyntyneiden ja Jumalalle antautuneiden joukko?
Ja tässä perustelut mielipiteelleni, olkaa hyvä ;)
En muista missä Paavalin kirjeessä Paavali tuo esille eri leirien syntymisen alkuseurakunnassa. "Yksi sanoo olevansa Apolloksen puolta, toinen Paavalin." Johon Paavali sanoi että "kaikki on Jumalan palvelijoita, yksi on istuttaja, toinen kastelija jne."
Nuo oli oltava painotuksia, ei vakavia opillisia eroavaisuuksia kuten esim.gnostilaisuus, josta alkuseurakunta olisi heittänyt porukkaa jo pihalle.
-Yhteiskristillinen
Muuten tosi jees perustelu, mutta silloin seurakunnan jäseniä ei yhdistä samankaltainen usko, joka Raamatussa kuvataan Kristuksen seurakunnan tuntomerkiksi.
Kyllä yhdistää.
Koska mitä sanoo Raamattu, miten pelastutaan? Miten tulla kristityksi? Se on selkeästi määritelty, ja se toteutuu sekä muissa uskovien porukoissa ja myös lestoilla.
-Joh.3:16: jottei yksikään, joka Häneen uskoo...
-Joh.3:36:"Joka uskoo Poikaan, sillä on iankaikkinen elämä".
-Mark.16:16. "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu."
Room.10:9-10.
"Jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on herättänyt Hänet kuolleista, niin sinä pelastut. Sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan."
Eli usko, suun tunnustus, kaste. Missä noissa sanotaan että siinä on oltava toinen uskova saattamassa uskoon?
Huom! Apostolit eivät itsekään joka evankelioimispuheessa julistaneet syntejä anteeksi.
Huom nro 2, Jeesuksen puhe syntien pidättämisestä pätee sellaiseen puolinaiseen kääntymiseen, eli ihminen haluaa olla toinen jalka vielä maailmassa. Tällaisia "uskovia" on nykyisin paljon, jotka eivät halua antaa Jeesukselle kaikkea. He eivät saa syntejään anteeksi.
-Yhteiskristillinen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lestadiolaiset ovat tehneet uskomisesta tiedettä. Jotta osaisi elää tätä elämää oikein, siis pysyä taivastiellä, pitää perehtyä tähän uskomisen tieteeseen. Niin vaikeaa on lestadiolaisten taivastie. Lestadiolaiset ovat taivastieteilijöitä.
Tämän takia kannattaa kääntyä Noahidismiin. Seitsemän helppoa lakia joita seuraamalla pääset taivaaseen.
-Noahide
Ja lehmätkin lentää.
Perusta oma ketju, tuo ei ole kristinuskoa.
-Yhteiskristillinen
Nyt en ymmärrä, miksi käyt tuomitsemaan jonkun muun uskoa ja herjaamaan häntä.
Ei ole aloituksesi hengen mukaista tuollainen.
Kehotin häntä perustamaan uuden ketjun. Tämä ei ole paikka esitellä uusia suuntauksia, vaan tässä puljataan kristikunnan eri porukoita 2000 vuoden ajalta.
Plus että nopea silmäys viittasi että on harhaoppi. Mutta perustelkoon kantansa jossain muussa uskontoketjussa.
Juljus kirjoitti:
Syntien anteeksi anto, niin. Syntiä saa siis tehdä kuinka paljon vaan, kunhan uskoo jeesukseen niin kaiken saa anteeksi. Epäilen vahvasti, että ei saa. Siksi en voi uskoa teidän jumalaanne.
Niin, et usko Raamatun sanaan:
Raamatun ajatus on, että aidosti katuvalle annetaan synnit anteeksi yhä uudelleen. Anteeksiantamisen perustana ei ole ihmisen ansio tai synnin määrä, vaan Jumalan armo ja Kristuksen sovitus.
Matt. 18:21–22 – Jeesus opettaa anteeksiantamisesta:
“Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni…?” Jeesus vastaa: “Ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän.”
Luuk. 17:3–4
Jos veljesi tekee syntiä, nuhtele häntä, ja jos hän katuu, anna hänelle anteeksi. Ja vaikka hän tekisi syntiä seitsemän kertaa päivässä ja seitsemän kertaa kääntyy sinun puoleesi sanoen: “Minä kadun”, anna hänelle anteeksi.
1. Joh. 1:9
“Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.”
Ps. 103:10–12
“Ei hän tee meille syntiemme mukaan… Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meidän rikkomuksemme meistä.”
Minä jatkan näistä huomenna, jospa joku muu vl ehtii vielä tänään jatkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lestadiolaiset ovat tehneet uskomisesta tiedettä. Jotta osaisi elää tätä elämää oikein, siis pysyä taivastiellä, pitää perehtyä tähän uskomisen tieteeseen. Niin vaikeaa on lestadiolaisten taivastie. Lestadiolaiset ovat taivastieteilijöitä.
Tämän takia kannattaa kääntyä Noahidismiin. Seitsemän helppoa lakia joita seuraamalla pääset taivaaseen.
-Noahide
Ja lehmätkin lentää.
Perusta oma ketju, tuo ei ole kristinuskoa.
-Yhteiskristillinen
Nyt en ymmärrä, miksi käyt tuomitsemaan jonkun muun uskoa ja herjaamaan häntä.
Ei ole aloituksesi hengen mukaista tuollainen.
Sitä se kristinusko teettää.
Väittävät olevansa uudelleen syntyneitä mutta ovat kuitenkin vihaisia ja usein vihaavat juutalaisia.
-noahide
En tunne yhtään Lestadiooppia, Mitä siinä on tunnusomaista ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lestadiolaiset ovat tehneet uskomisesta tiedettä. Jotta osaisi elää tätä elämää oikein, siis pysyä taivastiellä, pitää perehtyä tähän uskomisen tieteeseen. Niin vaikeaa on lestadiolaisten taivastie. Lestadiolaiset ovat taivastieteilijöitä.
Tämän takia kannattaa kääntyä Noahidismiin. Seitsemän helppoa lakia joita seuraamalla pääset taivaaseen.
-Noahide
Ja lehmätkin lentää.
Perusta oma ketju, tuo ei ole kristinuskoa.
-Yhteiskristillinen
Nyt en ymmärrä, miksi käyt tuomitsemaan jonkun muun uskoa ja herjaamaan häntä.
Ei ole aloituksesi hengen mukaista tuollainen.
Kehotin häntä perustamaan uuden ketjun. Tämä ei ole paikka esitellä uusia suuntauksia, vaan tässä puljataan kristikunnan eri porukoita 2000 vuoden ajalta.
Plus että nopea silmäys viittasi että on harhaoppi. Mutta perustelkoon kantansa jossain muussa uskontoketjussa.
Tekstistäsi välittyy käsitys siitä, että sinulla olisi mielestäsi kyky jaotella ihmiset pelastuviin ja kadotukseen joutuviin.
Otat perustelematta sellaisen aseman, joka ei sinulle kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Jumalan seurakunta on yksi. Siinä vallitsee vain yhdenlainen uskonkäsitys.
”Kristuksen seurakunta on yksi
Kristuksen seurakunnasta Pyhä Raamattu käyttää monia nimityksiä. Tuttuja kuvia ovat muun muassa Kristuksen ruumis, kuninkaallinen papisto, pyhä kansa, elävän Jumalan kaupunki, Jumalan huone, Jumalan perhe, viinipuu ja lammashuone. Monista nimistä huolimatta Kristuksen seurakunta on yksi.Apostoli Paavali havainnollisti Jumalan seurakunnan olemusta ja sen jäsenten elimellistä yhteyttä puhumalla ruumiista ja sen jäsenistä: ”Yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef. 4:4–6.) Ruumiissa on monta jäsentä, mutta ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jäsenet palvelevat toisiaan suorittamalla eri tehtäviä. Ne eivät kilpaile keskenään. Jos sairaus vioittaa jotakin ruumiinjäsentä, toiset jäsenet kärsivät siitä. Jumalan seurakunnassa on monia lahjoja, mutta siinä on yksi ja sama uskon henki. (1. Kor. 12.)
Uskonpuhdistaja Martti Luther opettaa selittäessään apostolista uskontunnusta: ”Minä uskon, että maan päällä on pelkkien pyhien pyhä, pieni joukko ja seurakunta yhden ainoan pään, Kristuksen, alaisena, Pyhän Hengen kokoon kutsumana. Se on samassa uskossa, mielessä ja käsityksessä; sillä on monenlaisia lahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa, vailla ryhmittymisiä ja jakautumisia. Minäkin olen sen osa ja jäsen, sen omistamista rikkauksista osallinen. Siihen Pyhä Henki on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä edelleen kuulen Jumalan sanaa.” (Iso katekismus.)
Joulupäivän saarnassaan Luther sanoo: ”Jumalan seurakunta ei siis ole ’puu eikä kivi, vaan joukko uskovaisia ihmisiä; heihin tulee pitäytyä ja katsoa, miten he uskovat, elävät ja opettavat; heillä on varmasti Kristus keskuudessaan. Sillä kristillisen kirkon ulkopuolella ei ole totuutta, ei Kristusta eikä pelastusta.’” (Luther: Kirkkopostilla, Joulupäivän saarna.)
Jumalan seurakunta ei ole mikä tahansa yhteisö. ”Se on pääasiallisesti sydämissä oleva uskon ja Pyhän Hengen synnyttämä yhteisö.” Sillä on ulkonaisena merkkinä ”puhdas evankeliumin oppi ja Kristuksen evankeliumin mukainen sakramenttien hoito”. Tällaista seurakuntaa sanotaan Kristuksen ruumiiksi, ja sitä Kristus Hengellänsä uudistaa, pyhittää ja hallitsee. (Augsburgin tunnustuksen puolustus 7, 8:5.)
Kirkkomme päätunnustuskirjassa, Augsburgin tunnustuksessa, sanotaan: ”Myös opetetaan, että aina ehdottomasti on ja pysyy yksi, pyhä, kristillinen seurakunta. Se on kaikkien uskovien yhteisö, joiden keskuudessa evankeliumi puhtaasti saarnataan ja pyhät sakramentit evankeliumin mukaisesti jaetaan.”
https://www.paivamies.fi/artikkelit/jumalan-seurakunnan-olemus-ja-tehtava-6.42.20439.bfa993224eEn ainakaan itse näe, miten lainaamasi perusteella johonkin tiettyyn konkreettiseen sosiaaliseen ryhmään kuuluva voisi perustellusti pitää toisia uskonnottomana tai vääräuskoisena. Vaikka hyväksyttäisiin, että on olemassa vain yksi oikeaoppinen seurakunta, niin tämä ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen. Martin Luther vaikutti uskovansa kuuluvan oikeaoppisiin, mutta hän ei ainakaan tuossa lainaamassasi osiossa anna oikean opin kattavaa sisältöä ja tulkintaa.
Myöskään noissa jälkimmäisissä osioissa ei selvennetä oikeaoppisen uskon sisältöä, sillä on esimerkiksi varsin oletettavaa, että ihmiset voivat olla eri mieltä siitä, mitä on "puhdas evankeliumin mukainen oppi ja Kristuksen sakramenttien hoito". Eli henkilöt, joilla on eri käsitys siitä, mitä "puhdas evankeliumin mukainen oppi" on, voivat olla samaa mieltä siitä, että vain toinen heistä on objektiivisesti oikeaoppinen. Koska he eivät kuitenkaan voi tietää ainakaan yllä mainitun valossa tietää, kumpi heistä on objektiivisesti oikeaoppinen, ei heillä vaikuta olevan mitään pätevää perustetta pitää toista harhaoppisena.
”ei auta sen selvittämisessä, mikä seurakunta varsinaisesti onkaan oikeaoppinen”
Tässä kohtaa astutaan sen uskon alueelle. Minä USKON että tämä joukko on oikeassa uskossa. En myöskään ole löytänyt ristiriitoja Raamatun opetuksen ksnssa. -vlJatkan tähän:
Elävän uskon tuntomerkkejä:
Usko Jeesukseen Kristukseen syntien anteeksiantajana
– Uskovainen turvautuu Kristuksen armoon, ei omaan vanhurskauteensa.
“Sillä me päätämme, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta…” (Room. 3:28)Elämä sanan ja sakramenttien yhteydessä
– Uskovainen elää evankeliumin kuulossa ja vastaanottaa kasteen ja ehtoollista.
“He pysyivät apostolien opetuksessa, keskinäisessä yhteydessä, leivän murtamisessa ja rukouksissa.” (Ap.t. 2:42)Pyhän Hengen läsnäolo ja uskon vaikuttamat hedelmät
– Usko näkyy hengellisenä kasvuna ja Hengen hedelminä (Gal. 5:22).
“Ilman Henkeä ei kukaan voi sanoa: ‘Jeesus on Herra.’” (1. Kor. 12:3)Keskinäinen rakkaus ja yhteys toisiin kristittyihin
– Uskovainen elää yhteisessä rakkaudessa ja palvelee toisia.
“Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, koska rakastamme veljiä.” (1. Joh. 3:14)Parannuksen tekeminen ja halu elää Jumalan tahdon mukaan
– Elävä usko johtaa synnin tunnustamiseen ja haluun kilvoitella.
“Tuottakaa siis parannuksen mukaisia hedelmiä.” (Matt. 3:8)Toivo ja luottamus Jumalan lupauksiin myös koetuksessa
– Elävä usko ei tarkoita helppoa kilvoitusta, vaan Jumalaan turvaavaa sydäntä.
“Uskon kautta… he pysyivät lujina, vaikka eivät saaneet lupauksia heti nähdä.” (Hepr. 11:13)
Niin....miten tää eroaa elävien muidenkin kristittyjen uskonelämästä? Tähänhän me muutkin pyritään (ja taas ei puhuta maallistuneista kristityistä meillä eikä teillä).
Nää on uskonelämän perusjuttuja, joita luettelit.
-Yhteiskristillinen
Sen mukaan lajitellaan ihmisiä onko kynsilakkaa vaan ei sen mukaan miehiä minkä värinen paita on tai sukat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lestadiolaiset ovat tehneet uskomisesta tiedettä. Jotta osaisi elää tätä elämää oikein, siis pysyä taivastiellä, pitää perehtyä tähän uskomisen tieteeseen. Niin vaikeaa on lestadiolaisten taivastie. Lestadiolaiset ovat taivastieteilijöitä.
Tämän takia kannattaa kääntyä Noahidismiin. Seitsemän helppoa lakia joita seuraamalla pääset taivaaseen.
-Noahide
Ja lehmätkin lentää.
Perusta oma ketju, tuo ei ole kristinuskoa.
-Yhteiskristillinen
Nyt en ymmärrä, miksi käyt tuomitsemaan jonkun muun uskoa ja herjaamaan häntä.
Ei ole aloituksesi hengen mukaista tuollainen.
Kehotin häntä perustamaan uuden ketjun. Tämä ei ole paikka esitellä uusia suuntauksia, vaan tässä puljataan kristikunnan eri porukoita 2000 vuoden ajalta.
Plus että nopea silmäys viittasi että on harhaoppi. Mutta perustelkoon kantansa jossain muussa uskontoketjussa.
Voisiko joku perustella miksi maailmassa ei ole rauhaa jos messias on jo muka tullut?
Tämän vuoksi jätin kristinuskon. Jos osaat perustella miksi maailmassa ei ole rauhaa vaikka messias on tullut niin käännyn takaisin kristityksi.
-noahide
"Seurakunta ei ole ensisijaisesti ulkonainen yhteisö, vaan sen jäseniä yhdistää toisiinsa henkilökohtainen sydämen usko."
Tämä on mielenkiintoinen lause. Tämän voi mielestäni ymmärtää kahdella tavalla. Toinen on se, että pelkkä vl-yhteisöön kuuluminen ei tarkoita Kristuksen seurakuntaan kuulumista ellei henkilökohtaisesti usko. Toinen on se, että Kristuksen seurakuntaan kuuluvia voi olla eri yhteisöissä, koska ulkonainen yhteisö ei ole määrittävä tekijä vaan henkilökohtainen usko on se, joka yhdistää.
Kumpaahan tällä tarkoitetaan vai tarkoitetaanko mahdollisesti molempia? Minun ymmärtääkseni kun vanhoillislestadiolaisista löytyy sekä heitä, jotka uskovat vain heidän yhteisönsä kautta voivan pelastua, että heitä, jotka uskovat myös muiden yhteisöjen uskovien pelastuvan.